Ongelmana mieheni kamala sisko.
Enpä olisi ikinä eläissäni uskonut, että tällaisen tyypin kanssa joudun olemaan pakolla. Miestäni 8 vuotta vanhempi vanhapiikasisar vaivaa meitä jatkuvasti, kun saimme kesällä esikoisen. Hän ravaa ovellamme melkein joka päivä katsomassa vauvaa. Olen ystävällisesti koittanut sanoa, että koitan nukkua silloin kuin vauvakin, mutta ei mene perille. Hän haluaa oven suussa vauvan syliinsä ja vähintään työntää sormensa vauvan käteen (jonka vauva tietenkin vie suuhunsa, yöks!) Oli loukkaantuneena selittänyt miehelleni, etten anna vauvaa hänen syliinsä... En jaksa availla enää oveakaan, mutta hän käy niin usein, että pakkohan mun joskus on olla kotona.
Nyt hän on saanut päähänsä haluta hoitaa vauvaa ja hössöttää, että minun olisi mentävä viihteelle. Eipä hirveästi vielä huvita ja kuinkas muutenkaan menet, kun vielä imettää- enkä silloinkaan haluaisi tälle ihmiselle vauvaa antaa. Jatkuvasti tulee (nyt jo syyllistävänsävyisiä) kyselyitä, että jokos olisi aika aloittaa kiinteät ja vieroittaa rinnasta ja epäilyjä siitä, riittääkö maito.
Kamalinta oli jouluna, kun tämä tätikkä sai pitää tyärtämme sylissään ja hän istui rinta pystyssä ja hihkui, että vauva hamuilee häntä! Lisäksi hän antoi "kalliin" lahjan meille, jotta voisi muistuttaa kiitollisuudenvelastamme hänen lahjansa vuoksi. (On meinaan tehnyt tätä ennenkin). Kieltäydyttyämme lahjasta hän alkoi kovaan ääneen anella ja veti vanhempansakin tähän mukaan, koska hän "tahtoo olla vain kiltti."
En haluaisi pitää mitään yhteyksiä, mutta kun mies on kuitenkin perhettä. Olen koittanut olla ystävällinen ja korrekti, mutta kohta alkaa pokka pettää. Pahinta oli, kun täti nosti älämölön siitä, kun emme kastaneet vauvaamme (oli varmaankin kaavaillut itsestään kummia tms.) ja täti itse on ääriuskovainen. En jaksa kuunnella vihjailuja siitä, että joku kerta hän ottaa tytön mukaansa seurakunnan iltaan ja antaa tutun papin kastaa. Mieheni on riidellyt asiasta hänen kanssaan, mutta kun ei näytä menevän perille.
Odotan innolla, että mieheni vanhemmista joskus aika jättää ja voin alkaa laukoa totuuksia tälle rasitteelle. Täti on itse suorasukainen ja tyrkky, mutta loukkaantuu kaikesta, mitä hänelle itselleen sanotaan. Lukee rivien välistä ja arvailee muiden ilmeistä kaikenlaista olematontakin. Pahinta on, kun hän keksii alkaa riidellä jostakin pikkujutusta ja pommittaa päiväkausia tekstareilla, kun ei vastaa puhelimeen, että voisi puhua asiat selviksi, missä mättää. Lopun aikaa hän muistuttaa meitä lopun ajoista Raamatullisilla jakeilla.
Miten tällaisen rajatapauksen kanssa jaksaa?! Onko teillä muilla vastaavia (pakko) sukulaisia?
Kommentit (20)
huolimaton hössöttäjä (adhd?). On meinannut jättää koiransakin auton alle. Kolhii autoaan jatkuvasti. Unohtelee tavaroitaan. Kulkee kadulla bussin alle. Jää ulos pakkaseen, kun avaimet sisällä. Elää likaisissa olosuhteissa, matot seinillä (?). Ei tosiaan pese käsiään eikä vaatteitaankaan turhan usein. Eli en olisi normaaliolissa tällaisen tyypin kanssa missään tekemisissä. Mieluummin palkkaisin tuntemattoman tytön hoitamaan lastani!
ap
Hän teki meistä lastensuojeluilmoituksen, kun yritimme vetää rajoja. Että on niitä kaikenlaisia.
Pitäisikö irtisanoa suhde ihan kovalla vai kestää vanhempien tähden korrektisti?
todennäköisesti pistäisin rajoja ja kovalla kädellä. sanoisin suoraan tietyt totuudet ja vastaisin suorasukaisuuteen samalla mitalla. jos menee välit niin tulee ainakin rauha. ei edes sukulaisia ole pakko kestää vain sen takia että on sukua.
voisit keskustella heidän kanssaan ja ihan selkeästi kertoa, millaiset teidän perheen rajat ovat.
Etkä sitten itsekään lipsu niistä.
Meillä tilanne ryöpsähti siinä vaiheessa, kun kuopuksemme sairasteli paljon ja jouduimme olemaan sairaalassa. Esikoiselle ei hätätilanteessa järjestynyt muuta hoitoa kuin aulis täti, joka sitten ei enää kodistamme suostunutkaan poistumaan. Edes lähestymiskielto ei pidättele täysin.
Ja ihan viimeiseksi jättäisin lapseni tällaisen ihmisen huomaan, vaikka se sitten tarkottaisi, että seuraavat 18-vuotta olisin ilman vapaa-aikaa. Tuo, että pyytää pappia kastamaan lapsenne, vaikka kuinka olisi vitsinä heitetty, on selvä merkki, ettei hänellä ole tippaakaan kunnioitusta teitä kohtaan.
Tuskin täti haluaa olla haitaksi, apuaanhan hän tarjoaa. Ota vastaan vielä, kun voit. Lapsettomasta tädistä voi olla vielä iloa perintöasioissa.
Ja jos kunnioituksenpuute jatkuu, vähennätte yhteydenpitoa entisestään.
mieheni on niin hellätunteinen siskoaan kohtaan, että haluaa aina antaa tälle vielä yhden mahdollisuuden. Että ei halua tuomita vaan ymmärtää. Ja minulla taas alkaa ymmärrys loppua. Tykkään appivanhemmistani, joten en haluaisi alkaa heidän takia järjestelemään mitään kohtausta. Mutta jotenkin täytyisi voida nostaa kissa pöydälle tän siskon kanssa ja lopettaa tää homma.
ap
En voi sille mitään että jotenkin tuo alkup kirjoittaja kalskahtaa tosi kylmältä ihmiseltä. Säälittää tuo mieskin joka on nipo-naisensa ja boheemi-siskonsa välissä.
tämä nauratti erityisesti: sisko laittoi kätensä vauvan käteen!!! ja varmasti se siskon käsi on karmean likainen ja sitten se vauva pistää oman kätensä suuhun ja saa niitä tätibasilleja :-) Vai miten se menikään.
Jaksuja miehelle ja miehen siskolle että jaksavat sua.
En oikein ymmärrä, mikä sun ongelma on. Tuskin se sisko on joka päivä käymässä ja miksi olet mustasukkainen vauvasta tälle tädille? Eikö ole upeaa, että vauva saisi heti alusta asti elämään tälläisen lapsirakkaan tädin? Ei kohtuutonta tunkeilua tarvi kestää, mutta mun mielestä sun kirjoitus antaa enemmänkin vaikutelman, että sinä olet kerännyt tyhjästä ongelman ja sen takia miehesikään ei tue sinua.
"Odotan innolla, että mieheni vanhemmista joskus aika jättää................."
Ihan oikeesti, mene nainen itseesi!!!!!!!!
joiden mielestä lapselle on hyväksi vaan kaikki mahdolliset ihmiset jotka voi lähelle haalia. Taitavat olla aika yksinäisiä?
Helevettiäkö tarvii kuunnella tuollasta mutinaa joltain tädiltä. Ei omaa lasta tarvitse antaa kenellekään hoitoon ja se ei ole omistushalua jos ei kaikille hörhöille lapsiaan työnnä vain siksi että nämä saisivat rakkautta jokaiselta mahdolliselta ihmiseltä!
Lastaan ei omista, eikä ole tarkoituskaan, mutta omaan äidinvaistoon tulee uskoa. Siinä vaiheessa jos lapsi lähenee kouluikää eikä maailmassa ole ketään kenelle lapsensa luottais hoitoon paitsi omat vanhemmat, sitten ehkä vois vähän huolestua onko liian takertuva.
että löytyy porukkaa, jotka eivät ole törmänneet eivätkä osaa kuvitella miltä tuntuu, täydellinen kunnioituksen puute ja piittaamattomuus toisten rajoista. Ap vaikuttaa pitkäpinnaiselta ihmiseltä, minä en oli noin kauaa katsonut tuollaista käytöstä.
Jos tyyppi ravaa kylässä lähes joka päivä, eikä tajua kysyä että _SOPIIKO TEILLE_, ja jos täti vielä _tuputtaa pyytämättä uskontoaan_ jonkun toisten lapselle jne. niin on se jo aikamoista rajattomuutta tädin puolelta!
Ymmärrän ap:ta, että sitten kun tommonen asia alkaa ärsyttämään, niin saattaahan sitä sanoa (siis nyt kirjoittaa tänne) hieman voimakkain sanakääntein...
Rajat ne on sukulaisillakin oltava -jolleivat siis itse ole niin fiksuja, että ymmärtävät kunnioittaa toisten kotielämää, tapoja, kasvatusta jne. jne. ihan itse.
Kaikenlaisia joo onkin.
"appivanhemmista aika jättää" ja myöhemmin pitää heitä erittäin mukavina eikä tahdo edes suututtaa?! wtf?
Ei tarvitse päästää sisään jos on tullut kutsumatta, eikä vastata puhelimeen jos ei huvita jutella. Meillä samanlainen sukulainen, anoppini, en ole hänen kanssaan missään tekemisissä. Lapsia tapaa 1-2 kertaa vuodessa minun vahtiessa haukkana vieressä mitä hän lapsille höpöttelee. Jonkun ulkopuolisen mielestä saattaa vaikuttaa hyväntahtoiselta höppänältä, sen sijaan on vakavasti mielisairas ihminen, joka oli mm. eräälle lapselle, jolle on sukua, sanonut aivan tosissaan, että tän lapsen isä voi vaikka tappaa lapsensa! Kun nykyään isät on sellaisia, lehdissäkin lukee! Oman lapsensa hän jätti sairaana yksin kotiin, 40 asteen kuumeessa, siis mieheni, kun tämä oli lapsi. On myös äärimmäisen uskonnollinen, hulluuden rajoille asti siiinäkin.
Minun neuvoni olis että älä ole missään tekemisissä kälysi kanssa äläkä missään nimessä anna hänen jäädä yksin lapsesi kanssa, koskaan.
Sulle tulee vielä olemaan paljon iloa siitä kun lapsi on vanhempi.
Meillä ei ole KETÄÄN joka voisi auttaa lastenhoidossa. Isovanhemmat asuvat useiden satojen kilometrien päässä. Haaveilin juuri yhtenä päivänä, kun olisi jou kiva lapseton täti, joka voisi käydä vaikka lasten kanssa ulkoilemassa tai ihan mitä tahansa, että saisin joskus omaa aikaa.
Lapsella ei koskaan ole liikaa ihmisiä lähellään, jotka välittävät hänestä.