Kuinka moni lukee lapsen kanssa iltarukouksen joka ilta?

Itse en aina muistaisi, mutta heille ilmeisesti niin tärkeää, että muistuttavat. :) Rukoillaan niin kauan kuin se heille on luontevaa ja mieluista.

lapset 3 v. ja 7 kk. En tiedä mihin saakka luetaan, ehkä siihen saakka kuin muutenkin saatetaan sänkyyn ja peitellään yms.

Joka ilta luemme iltarukouksen.

Minä tai mies sanotaan se lasten kanssa tai koko perhe välillä.

Lapsille tärkeä asia.

Mies halusi meillä näin.

Lapset 3- ja 6-vuotiaat.

Sanokaa tähän joku hyvä iltarukous.

Minä pieni lapsonen, aina illoin rukoilen.

Pienet kädet yhteen liitän, Taivaan isää aina kiitän.

Kiitos tästä päivästä ja siunaa huominen päivä.

Aamen.

Meillä yksi 5 v lapsi. TÄmä tapa on ollut jo ainakin koma vuotta =)



Rukous, joka meillä luetaan:



Minä lapsi pienoinen.

Aamuin illoin rukoilen.

Pienet kädet yhteen liitän.

Taivaanisää aina kiitän.

Aamen.

luetaan joka ilta iltarukous.

En tiedä, mihin asti jatkamme.



Perinteinen "Levolle lasken Luojani..."

Rukous:



Tule, Jeesus, lapses luo.

Armo, siunaukses' suo.

Tue pientä horjuvaa,

johda tietä oikeaa.



Lisäksi lapset haluavat jatkaa: "Kiitos, Jeesus, tästä päivästä. Kiitos xx:sta, xx:sta, äidistä ja isästä. Kiitos mummosta ja papasta, mummista ja ukista..." Ja sitten luetellaan tarhakavereita ja muita, mitä milloinkin mieleen juolahtaa. Tänä iltana toinen vielä pyysi, että pakkanen ja lumi pysyisivät. :)

Rakas Jeesus siunaa meitä

anna meille enkeleitä.

Siivilläsi meitä peitä

älä meitä koskaan heitä

Aamen.

Lapset 2v ja 3v.



Rukous (alku lauletaan, 3 ekaa riviä, ja heilutellaan sormia :)):

Pikkuset sormet liikkuu.

Pikkuset sormet liikkuu.

Liikkuvat, liikkuvat, liikkuvat ristiin!

Siunaa Jeesus unemme.

Ole aina luonamme.

Aamen.

lapset 8 ja 10. Eiköhän vielä muutaman vuoden...

Pienet kädet yhteen liitän

Taivaan Isää tästä päivästä kiitän.

Meillä 5 lasta: 13, 9, 2x7 ja 4 kk. Kaksi isompaa eivät enää "julkisesti" lue: Levolle laske Luojani, armias ole suojani. Sijaltain jos en nousisi, Taivaaseen ota tykösi. 2x 7.v. jokailta: Taloa kiertää suojellen, enkeli kädessään kirjanen ja kaksi kulta kynttilää, oi Jeesus siunaa yömme tää. 4kk ikäiselle luemme jokailta: Päivän touhut taaksee jää, minua jo väsyttää. Kiitos että nukkumaan, peiton alle mennä saan. Hyvää yötä Jumala, siunaa meitä kaikkia. Isommat lakkasivat lukemasta ääneen n. 8-vuotiaina, mielessään lukevat jokailta tai pyytävät meitä vanhempia lukemaan.

Rakas Jeesus, siunaa meitä

anna meille enkeleitä

siivillänsä meidät peitä

älä meitä koskaan heitä.



Ei millään pahalla, en vain voinut vastustaa pilkunviilaushimoani. Lapset meilläkin joskus lukee sen "siivilläsi" eikä "siivillänsä meidät peitä".

Sijaltain jos en nousisi, Taivaaseen ota tykösi.

Tää on aina karminut minua... Kuinka kukaan voi luetuttaa lapsellaan joka ilta tällaista "jos tänä yönä kuolen, ota minut taivaaseen" juttua... Eipä mikään ihme jos lapsi alkaa pelkäämään kuolemaa, jota sitten pitää tyynnytellä taivas-saduilla.

Omin sanoin rukousta, perinteisiä iltarukouksia ja jos ei muuta jaksa tai muun rukouksen lopuksi: Hyvää yötä, Jeesus myötä, kiitos tästä päivästä! Aamen.

Levolle lasken, Luojani

armias ole suojani

jos vuoteeltain en nousisi

taivaaseen ota tykösi.



tämä on tuttu myöskin...

Rakas Jeesus siunaa meitä

anna meille enkeleitä

siivilläsi meidät peitä

älä meitä koskaan heitä.

puhutaan kuolemasta joka ilta

Sijaltain jos en nousisi, Taivaaseen ota tykösi.

Tää on aina karminut minua... Kuinka kukaan voi luetuttaa lapsellaan joka ilta tällaista "jos tänä yönä kuolen, ota minut taivaaseen" juttua... Eipä mikään ihme jos lapsi alkaa pelkäämään kuolemaa, jota sitten pitää tyynnytellä taivas-saduilla.

Tämä oli yksi omista iltarukouksistani lapsena, enkä koskaan osannut ahdistua tästä rukouksesta. Ehkä se rukoilu oli enemmän sellaista rutiininomaista pöpinää, etten edes tullut niin tarkkaan ajatelleeksi, mitä sanoin.

Vasta yli kaksikymppisenä kuulin joltakin kauhistelijalta, että tämä on ihan kauhea rukous. Hm...

Minä koen tämän rukouksen jotenkin niin syvän turvan ja luottamuksen ilmauksena, tyyliin "valvon tai nukun, on päivä tai yö, elän tai kuolen, Jumala on ihan vierelläni ja pitää minusta huolen".

Ei ole yhtä oikeaa tapaa tulkita tekstejä. Ei sellaista kannata puhua/ opettaa lapselle, mikä itseä ahdistaa.

puhutaan kuolemasta joka ilta

Sijaltain jos en nousisi, Taivaaseen ota tykösi.

Tää on aina karminut minua... Kuinka kukaan voi luetuttaa lapsellaan joka ilta tällaista "jos tänä yönä kuolen, ota minut taivaaseen" juttua... Eipä mikään ihme jos lapsi alkaa pelkäämään kuolemaa, jota sitten pitää tyynnytellä taivas-saduilla.