Hengenheimolaisia paikalla? :)

Kai se lapsi hankitaan silloin, kun siltä tuntuu. Jos liikaa järkeilee, niin lapsen hankinta ei kai koskaan ole mitenkään järkevää.

Oikein hyvä ratkaisu ainakin meidän tapauksessa. Rahat riitti ihan hyvin.

ei sitä tosissaan kannata miettiä koska lapsen hankkii..

silloin ku siltä tuntuu on paras ratkasu.

mieheni opiskeli silloin kun olin raskaana ja hänen olisi pitänyt jatkaa koulua sen isyysloman jälkeen, mutta meidän rahat eivät meinanneet riittää (ja muutenkin hänelta lopahti motivaatio kouluun) joten hän meni töihin.



olen muilta kuullut että ovat hyvin pärjänneet vauvan ja opiskelun kanssa :)

Kiitos vastauksestasi!



Niin kait se on kuten sanoit! Halusin vaan kuulla muiden kokemuksia, että kuinka tiukkaa se rahallisesti oikeesti on kun molemmat on opiskelijoita.. Kun jo nyt tuntuu olevan todella tiukkaa niin mitä se sitten on kun siinä on vielä vauvelikin..



ap

sain ensimmäisen lapsen 6 viikkoa yo kirjoitusten jälkeen, tästä on nyt melkein 7 vuotta.



Jos opinnot on kohta valmiit niin mikäs siinä kun se raskauskin kestää sen 9kk. Mutta itse olen järjestänyt asiat niin että olen käynyt päivisin tössä ja iltaisin koulussa. Olen opiskellut yliopistolla ja amk:ssa. Yliopistolla aikataulun ärjestäminen on vaikeampaa, koska luentoja on päivälläkin, mutta amk:ssa onnistuu helosti. Tai sitten menet vaan rehdisti vuorotyöhön. Varsinkin jos teitä on kaksi ihmistä niin ei tarvitse hätäillä. Itse olin yh ekat 5 vuotta. Hetken ehkä kestää totutella tällaiseen, mutta ainakin itse koen että olen jo mestari ajan hallinnassa eikä tällaisessa systeemissä ole mitään ihmeellistä.

Ensimmäisen lapsen sain niin, että opinnot ehtivät juuri loppua, kun sain tytön.



Sitten aloitin opinnot toisessa koulussa (AMK) ja siellä opiskellessa poika syntyi 29.4. Silloin koulussa alkoi jo loma ja olin jo raskaana ollessa suorittanut mahdollismman paljon opintoviikkoja ennakkoon. Syksyllä menin takaisin kouluun, mutta ensimmäiset 10kk oli minulle löysempää, koska olin ne opintoviikot tehnyt ennakkoon Ja asitten alkoikin jo lopputyön tekeminen ja silloinkin pystyin tekemään sitä lähes kokonaan kotona. Valmistuin samaan aikaan muiden kanssa.



Ainoa huono asia on se, että kun on opiskelija, nin sillä ei ole mitään väliä, miten paljon olet työssäsi tienannut, kun joka tapauksessa saat vain minimiäitiyspäivärahan.

Itsekin luulin, että saisin tulojen mukaisen päivärahan, mutta minimin sitten loppujen lopuksi vain sain.



Rahallisesti tuli toimeen joten kuten, mutta en nyt muista sitä niin epätoivoisena aikana. Tosin paljon hankin käytettynä.