Suomalaisesta köyhyydestäa/tiukasta rahatilanteesta:

Ennen tuli vähällä rahalla paremmin toimeen. Väitän kuitenkin, että ne ilmaisen ruuan hakijat ei suurinosa edes tarvitsisi hakea ilmaista ruokaa. Se raha vaan halutaan käyttää muuhun kuin ruokaan.

Meillä ei muuten ole sohvaa ollenkaan ja ihan hyvin pärjätään. En viitsi rahaa sohvaan tuhlata.

Mua ärsyttää eniten äitini joka valittaa, että ei oo ikinä rahaa ja kaikki pitää laskea eikä riitä mitenkään... No, hyvin se kuitenki saa ostettua vähintään sen kaks olutpulloa illassa joka tekee jo kuitenki viikkotasolla ainaki 10e + muut mahdolliset juomat päälle... Pienimuotonen holisti siis kyseessä... :/

Olin minäkin joskus köyhä opiskelija ja asuttiin mekin yksiössä mies ja esikoisemme. Nyt on miehen palkka noussut ja 75 m2 asunnostakin on velkaa jäljellä enää pariksi vuodeksi, vaikka minä hoidan kolmea lastamme kotona.

meitä on kolme: minä hoitovapaalla, mies pitkällä sairauslomalla, KELA:n karenssissa sekä pieni lapsi. teen silloin tällöin keikkoja joilla sitten elämme kotihoidon tuen lisäksi joka kuukausi. tulot on meillä noin 1300€ kuukaudessa jolla maksamme asuntolainaa, syömiset, sähköt, puhelimet, vakuutukset sekä liikennemenot. emme pääse juhlimaan rahoillamme, mutta pärjäämme nipin napin. tämä on meidän oma valintamme, sillä voisin palata töihin niin halutessani.



naapurissamme asuu muuten samanlainen perhe, mutta mies käy säännöllisesti it-alan töissä. heillä ei ole emännän mukaan koskaan rahaa mihinkään. mietin aina kun kuulen tuon lauseen, että onkohan he ihan _oikeasti_ milloinkaan olleet siinä tilanteessa, että rahaa ei _oikeasti_ ole!

käymään hammaslääkärissä, ostamaan kaikkia tarvitsemiaan lääkkeitä tai että he joutuvat tinkimään ruoan määrästä ja etenkin laadusta yms. ikävää.

Ruoka on kallista juu, mutta halvallakin voi syödä jos vain haluaa. Juurekset ovat kohtuuhintaisia melkein milloin vaan, pakasteesta saa vihanneksia myös. Tomaattimurska on terveellisempää talvella kuin suomalainen kasvihuonetomaatti eikä maksa paljoa, jos siitä tekee kastikkeen ja hauduttelee esim. sipulin ja kuivattujen yrttien kanssa. Perunaa ja ehkä vähän leipää seuraksi; on todella hyvää!



En ole riuskaa emäntätyyppiä enkä välitä leipoa esim. pullaa, mutta ruoanlaitto ei ole hankalaa jos löytyy aikaa ja halua.

Totta turiset.



Usein ihmiset sijoittavat niin paljon asumiseen, että joutuvat sitten tinkimään melkein kaikkialta muualta. Toki tämä on arvovalinta, mutta sitten kun on 10kk vanha vauva, joka pitää viedä hoitoon, niin sitä sitten lohduttomasti itketään, kun on pakko viedä vaikkei vielä kävelekään. Toisaalta ollaan rakennettu juuri upouusi 160 m2 omakotitalo, jossa kolmestaan asutaan. Sen ymmärrän, että elämä on täynnä valintoja, mutta myös niiden omien valintojen seuraukset pitää kestää. Jos siitä uudesta omakotitalosta olisi jättänyt takan muuraamatta vaikka alkuunsa, niin olisi säästänyt 5000e, jolla olisi taatusti ollut vaikka puoli vuotta vielä kotona vauvan kanssa. Tai ehkä sen viime kesäisen ulkomaanmatkan vauvan kanssa olisi voinut jättää väiiin ja olla 3kk pidempään kotona, niin vauvakin olisi ehkä ehtinyt oppia kävelemään.



Suomessa on taatusti ihmisiä, joilla on tuommoista yllä mainitun kaltaista ns. itse aiheutettua köyhyyttä.



Sen sijaan uskon, että moni opiskelija, yksinhuoltaja, nuori monilapsinen lapsiperhe ja kansaneläkettä saava eläkeläinenkin on ihan oikeasti liemessä, kun esim. ruuan hinnat nousee tämmöistä vauhtia.

mutta väitän, että pystyisimme laskemaan menojamme ainakin tonnilla/kk jos luopuisimme toisesta autosta, hinnakkaista vaatteista, heräteostoksista, alkoholista ja tupakasta. Ja ehkä ruokamenoja voisi vieläkin viilata.



Nyt ei siis ole tarvetta, mutta jos tilanne tulisi, nämä lähtisivät ensin. Ja siltikin asuttaisiin säädyllisesti, olisi ruokaa ja vaatteita. Eli siis mitä ihminen oikeasti tarvitsee.

mutta jos tulot ovat valmiiksi alle tonnin kuussa ja vastaa yksin taloudesta, on oikeasti aika pulassa eikä siinä enää paljon tingitä mistään! Suomessa on käsittääkseni kymmeniä tuhansia ellei satoja tuhansia aikuisia, joiden tulot jäävät tuolle asteelle. SIinä ei paljoa maksella sairaskuluja yms. ja ne ruokakassit tulevat todelliseen tarpeeseen.

että 13 prosenttia suomalaisista elää köyhyysrajan alapuolella. mikäköhän se köyhyysraja mahtaa olla?

mutten tiedä, onko tieto faktaa.



Eli siis esim. 4-henk. perheellä 4 800e/kk, mikä minusta on aika paljon!

ei se noin mene, että 1200€ x 4, vaan aikuisten kulutus on suurempi kuin lasten. Kaksi yksineläjä tarvitsee enemmän rahaa kuin yhdessä asuva pariskunta.



"Siinä ensimmäisen aikuisen paino on yksi, seuraavien 0,5, lasten taas 0,3 (tässä yhteydessä lapsiksi luokitellaan 0-13-vuotiaat). Tesimerkiksi kahden aikuisen talouden tulojen täytyy olla puolitoistakertaiset yksin asuvaan verrattuna, jotta näiden katsotaan olevan samalla tulotasolla."



eli 1200€ x 1,5 =1800€ ja lapset 1200€ x0.3=400€



eli nelihenkisen perheen (2 aik. ja 2 alle 13v lasta köyhyysraja (brutto) olisi 2600€



---> karkeasti laskien pari tonnia NETTONA

otetaan esim tilanne, mistä löysin itseni 2 vuotta sitten. Mies pienipalkkainen. Itse jäin työttömäksi oltuani vuosia pienellä apurahalla eli tilanteessa, jossa säästöt oli käytetty ja sosiaali/työttömyysturvaa ei ollut.



Tottakai pitää miettiä, missä asuu. No, me asuttiin isossa omakotitalossa - jossa asumiskulut olivat asiallisesti sovitun (ja hyvän alkupääoman takia pienen) lainan ansiosta pienemmät kuin kerrostalokaksiossa samalla paikkakunnalla. Itse asiassa ne olivat saman tasoiset kuin kerrostalokaksiosssa maalla, paitsi että maalta olisi pitänyt miehen kulkea autolla töihin ja vaihtaa lasten kouluja jne. Ei kannattanut muuttaa, ei.



Pitää miettiä, mitä ja missä syö mutta ei siihen kyllä paljon mietittävää jäänyt. Ei meillä syöty mikroaterioita ja ruoka laitettiin halvalla kokonaan itse, mutta kovin vähän sitä rahaa jäi silti.



5 euron alennushousuja en edes löytänyt. Kymmenen euron alennushousuja löysin - ja kaduin ostostani kun ne hajosivat heti. Edes kirpparilta ei löydy 5-10-vuotiaitten poikien housuja. Niistä ei ilmeisesti jää mitään seuraaville käyttäjille. Ei jäänyt meidänkään pojilta. VAlitettavasti lapset on puettava silloin kun he vaatteita tarvitsevat eikä silloinkun alennuksesta löytyy sopivanhintaiset housut tai takki. Lapsi ei kulje pylly paljaana siihen asti. Mutt akyllä, minä osaan korjata vaatteita ja lapseni kulkee paikatuissa nykyäänkin ihan mielellään, vaikka rahaa taas on. Hänen mielestään se on ekologista. Opettajat kyllä katsovat pitkään. Itselleni tai miehelle en ostanut mitään. Kuljin sukulaisilta saamissani kirppariräteissä (ja sen olin näköinenkin, kuten myös mies - ja senki taisi lapsen ope panna merkille).



Mitään huonekaluja meille ei oltu ostettu 15 vuoteen eikä ostettu koko työttömyysaikanakaan.



Silti rahat eivät riittäneet.

Se on ihan väärää tietoa. Oikea köyhyysraja on 843 e, lapsilta vähemmän.

Meillä on eletty 800€/3 henk. viimeksi vuosi sitten.

voi sinnitellä kovin pitkään - jossain vaiheessa on pakko käydä hammaslääkärissä (Helsingissä julkinen puoli ei vedä) ja ostaa jotain, vaikka suurin osa vaatteista tulisikin kirpparilta ja muutenkin eläisi niukasti.

Meillä on miehen nettotulot velkojen jälkeen 1200 e, lapsilisät on noin 500. Mun nettotulot vaihtelee 0-1000 euroa kuussa. Meillä on 6-henkinen perhe, kohta 7. Isot remontit päällä. Yli sen köyhyysrajan ei päästä koskaan :(

että OIKEASTI köyhiä on Suomessa varmaan aika vähän! Köyhä on mielestäni ihminen, jolla ei ole rahaa minkäänlaiseen asumiseen, ruokaan ja vaatteisiin. Köyhä ei ole se, jolla ei ole varaa asua omakotitalossa, ostaa sisäfilettä ja muotivaatteita, noin karkeasti sanottuna... Suurin osa "köyhyydestä" on rahan käyttämiseen liittyvää säännöstelykyvyn puutetta ja yli varojen elämistä... Tiedän, mistä puhun, koska meillä on pienet tulot ja kaksi lasta, mutta järkeä käyttämällä pärjäämme mainiosti, emmekä mielestäni ole köyhiä, koska jokapäiväiset tarpeet tulevat tyydytettyä! Oikeasti köyhiä ovat ne, jotka eivät saa syödäkseen ja puhdasta vaatetta päälleen ja asuvat jossain siltojen alla tai milloin missäkin... Asiat tärkeysjärjestykseen!

miten joku kehtaa väittää, että köyhyys on oma vika! Käykää sanomassa se vaikka niille eläkeläisille,joilla ei ole varaa kunnon ruokaa ja välttämättömiin lääkkeisiin. Tai perheisiin, joissa vanhemmat eivät syö, jotta lapsilla edes olisi ruokaa! Tai yksinhuoltajille, joilla ei oletyötä ja on useampi lapsi elätettävänä! Sitä työtäkään kun ei välttämättä saa, vai ettekö te ole lukeneet uutisia?

Se on helppo jeesustella maha täynnä.

on oikeus toimeentulotukeen ja sitä kautta lääkkeisiin. Toki monet ovat niin ylpeitä, etteivät halua mennä sossuun, mutta onko se yhteiskunnan vika. Väitän että toimeentulotuella ei näe nälkää, muttei ei toki ole varaa ostaa muotivaatteita, matkustella jne.