Te perheelliset, jotka ette vietä joulua oman perheen kesken vaan isovanhempien luona!

En ymmärrä tätä nykyajan ajatusta, että perhe tarkoittaa vain puolisoita ja lapsia.

Meille perhe on myös isovanhemmat, molempien sisarukset ja kaikki muut läheiset sukulaiset.

isovanhempiin ja sisaruksiin, niin meidän ei tarvitse koskaan itkeä täällä palstalla, kuinka ei ole lastenhoitajaa synnyttämisen ajaksi ja koira on tärkeämpi ja ties mitä.



Mitäpä se ap. ihan oikeasti sinulle kuuluu miten muut joulunsa viettää? ihan oikeasti?

Jatkossa varmaankin sitten sisarusten kesken kuitenkin kokoonnumme. Kyllä omiakin perinteitä on ja tulee. Adventinaika on ihanaa aikaa tehdä kaikkea kivaa ja miettiä omia perinteitä. Kuten esimerkiksi seimen kokoaminen. Ihanaa hommaa.

me vietetään joulua isovanhempien luona iha vaa sen takia ku oon niin laiska enkä viitti ite tehä. Sit ku ne delaa nii me lähetää Thaimaasee.

Aika harva kuolee puolisonsa kanssa samaan aikaan. Eikö kannattaisi viettää joulujakin erossa puolisosta, jotta sitten on perinteitä, kun ei enää voi viettää joulua puolisonsa kanssa? Ja koska omat lapset siinä vaiheessa viettävät luovat jo omia perinteitä ja totuttelevat elämään ilman vanhempiaan, jotka kuitenkin kuolevat joskus, olisi varmaan parempi, että sulkeudumme jokainen viettämään joulua yksin vaatekomeroon. Niin on sitten tottunut siihen.



Minä kuitenkin aion nauttia lähellä olevista ihmisistä niin kauan kuin mahdollista. Mietitään sitten asioita uusiksi, kun se on ajankohtaista.

Tulee sitten kunnolla vasta joulufiilis kun saa isolle joukolle tehdä jouluruokaa ym. Olemme viettäneet sekä jouluja ihan oman perheen kesken (ulkomailla asuessa) sekä sitten näitä sukulaisjouluja ja kyllä täytyy sanoa, että ei se tunnu niin joululta jos olemme vain meidän perheen kesken.



Mutta jokainen tekee toki tyylillään ja miten itselleen sopii, kaikillahan ei edes ole hyvät välit sukulaisiinsa. Onneksi meillä on :D

meinaatteko, että me jotka vietämme joutun kotosalla meillä olisi jotenkin vähemmän läheiset välit sukulaisiin.



Aika moisia yleistyksiä varsinkaan kun ei tunne tapauksia. Meillä tämä on

pakon sanelemaa kellään meidän suvussa ei ole niin isoa lukaalia, että sinne mahtuisimme kaikki lähisuvusta joten jokainen tahollansa tai pienempinä kokonaisuuksina ja muita tavataa ihan joulun alla.



Ja toisekseen minä olen kotihiiri jos olisimme jossain aattona haluaisin kuitenkin lähteä sieltä yöksi kotiin ja ala siinä sitten rohtaamaan umpi unisia lapsia ja lahja kasaa.

että kaikki sisarukset lapsineen kokoontuvat yhteen. Itsekin kun asumme kaukana muista sisaruksista eikä tule nähtyä kuin muutama hassu kerta vuodessa. Arkielämä on kiireistä eikä nykyään juuri kyläillä eli lähes koko muu vuosi ollaankin keskenämme oman perheen kanssa. Mikä ilo siinä sitten olisi, että ollaan se jouluaattokin sitten aivan keskenämme ja ilta olisi lähes kuin muutkin arkiset illat, lukuunottamatta sitä 10 min pukin visiittiä.



Meillä on hyvät välit isovanhempiini (puolison vanhemmat ovat kuolleet jo aika kauan sitten, minun vanhempani ovat hänelle lähes kuin omat vanhemmat) ja tiedän, että he eivät taas halua kotoaan lähteä jouluksi ainakaan nyt, kun ovat vielä terveitä ja jaksavat ja haluavat joulua laittaa. Kyllä ne omat perinteet sitten muodostuu, kun isovanhempia ei enää ole tai he suostuvat vuorostaan lähtemään meille jouluksi.

jos isovanhemmat asuvat siinä 3km päässä, silloinhan nähdään muutenkin usein ja joulunakin piipahdellaan puolin sun toisin. Meillä taas on mummulaan matkaa se 400km ja sinne mennään koko jouluksi, ei lähdetä tosiaan unisten lasten ja lahjapakettien kanssa ajelemaan. Sitten kun lapset ovat sammuneet sänkyihinsä, vietetään iltaa aikuisten kanssa jutellen, musiikkia kuunnellen, pelaten jne. Onneksi meidän suvussa ei viinakset kuulu kenelläkään joulukuvioihin ja on oikea suvun ja perheen joulu. Arki koittaa sitten vasta, kun palataan kotipaikkakunnalle.

ollaan ihan tarpeeksi meidän perheen kesken muutenkin. JOuluna on kiva olla suvun kanssa, on kiva nähdä isovanhempien ilo lasten joulusta. En halua sitä iloa heiltä viedä yhtenäkään jouluna, kun he vielä täällä ovat. Lapsillekin joulu on erityinen juhla, kun on enemmän väkeä ympärillä. Muuten saattaisi tuntua helposti tavalliselta viikonlopulta...



Mitä ihmeen omia perinteitä meidän pitäisi luoda? Jatkamme sitten aikanaan noita perinteitä, mitä isovanhempienkin luona "noudatetaan".

Ei siinä mitään sen kummempaa. Tämä *on* meidän perinteemme. Yksi puuttuu porukasta, joten nyt meidän perinteeseen kuuluu myös käydä haudalla.

Joulun tekee juhlaksi suvun kokoontuminen.

että kaikki ne jotka viettävät joulun oman perheen keskeneivät olisi väleissä sukulaisiinsa, mutta heitäkin on jotka eivät ole väleissä.



Ja meidän suku vuokrataan iso mökki tai jos tulee vähemmän porukkaa mennään jomman kumman vanhempien mökille jouluksi missä saadaan viettää ihana joulu.



Tuntuu heti joululta kun pääsee pois arkisesta kodista ;) Mutta niinkuin sanoin ei kenenkään tarvi toisille selitellä miksi viettää joulua omalla tyylillään.

kuin kotonaan ydinperheen kesken, tarkoita että on muiden kestittävänä. Aika monet varmaan hommaavat ja valmistavat ne joulun tarjottavat myös porukalla.

Meillä minun vanhemmat koko vuoden ulkomailla ja tulevat lähes aina jouluksi kotiin. Olisi todella outoa, että emme menisi sinne joulua viettämään. Kyllä meillä silti on tiettyjä jouluperinteitä, jotka sitten tulevat toistumaan "omassa" joulussa. Tosin sitten kun se oma joulu koittaa, niin toivon, että siihen osallistuisi vaikka lapsenlapsia. Omassa porukassa ollaan lähes kaikki muut viikonloput ja juhlatpyhät, niin miksi joulukin pitäisi olla? Tärkeimpiä asioita, mitkä tejevät meillä joulun on ruoka ja ne tietyt perinteiset jouluruoat ja ne tehdään äidin ja siskon kanssa yhdessä.



Toiseksi toiset isovanhemmat asuvat 500 km päässä ja sinne lähdetään joulupäivänä. Monesti se on ainoa kerta vuodessa kun he näkevät meitä. Itse ovat jo liian vanhoja matkustellakseen tuollaisen matkan. Sielläkin ollaan useampi päivä.



Siis miksi ihmeessä olisime kotona, kun kerrankin on aikaa käydä isovanhempia moikkaamassa.

Toiseksi olen ihan omatoiminen myös anoppilassa, eli ei meitä tarvitse hyysätä vaan ihan samalla tavalla kotitöihin siellä osallistun kuin kotonakin.

kuoli ja aloitettiin oman perheen jouluperinne vasta sen jälkeen. Mitä ihmettelemistä siinä on?

Käydään paikka per päivä. Minusta on ihan normaalia viettää joulua perheensä kanssa, ja ainakin meillä perheeseen kuuluvat myös meidän vanhemmat ja sisarukset, ei vaan yhteiset lapset...

ruokia ihan pidemmän kaavan mukaan ja muutkin sisarukset perheineen tulevat sitten syömään. Meillä näin ihan äitini toiveesta, hän ei voisi kuvitella muunlaista joulua ja tämän hänelle suomme niin kauan kuin jaksaa.

Kyllä tehään joulu kotiinkin vaikka poiketaan jouluna mummoissa syömässä.

Justiinsa sain porkkanalaatikot uunista jäähtymään ja odottamaan pakastimeen siirtoa.



Ei joulun teko ole sen raskaampaa kuin muutenkaan ruuanvalmistaminen toisille.



Tähän saakka meitä on kylään pyydelty, voisi sitä kai toisinkin tehdä että kutsuttaisiin mummo ja pappa meille, mutta sitten tulee kaikki muutkin lapset ja lapsenlapset meille, ei siinä mitään jos tulee mutta jotenkin sitä vaan keräännytään mummolaan.

Sitten kun mummo ei enää halua tehdä kaikkea itse niin uskon vahvasti että me muksut viedään sapuskat mummon luo!



Kun itse saan omia lapsenlapsia niin toivon että saan ruokkia heijät jouluna. Oon mää vaan jotenkin kiero.. ;)

Kyllä on kateus menny pitkälle, kun tämmöisiäkin aloituksia pitää vääntää.

Että ihan on toisten vaivoina olemista sukulaisten yhdessäolo?

Samaa mieltä kuin monet muut, että kyllä on ihanaa kun saa jakaa joulun tunnelman läheisten ihmisten kanssa. Ei oo kummempia ristiriitoja, mummola on viihtyisä ja tilava. Pitäsikö siis meidän viettää joulumme jokainen perhe keskenään? Tää menee kyllä ihan pimeeksi jo tämä ihmisten "yksilöityminen". Molempien vanhemmat haluavat laittaa sen suvun juhlapöydän, saada jälkikasvunsa sen ympärille. Nyt kun vielä elävät. Olisiko siis korrektimpaa pysyä poissa vaivaamasta vai? Ja kyllä meillä on omiakin perinteitä, pystytään myös viettämään joulua keskenämme. Mut kyllä suku ja isovanhemmat on hyvin tärkeä ja myöskin katoava osa elämää.

En voi muuta sanoa, kuin että happanet ap kyllä omissa katkeruuksissasi kun tuollaisia mietit.