Mitä UNELMIA teillä yli kolmekymppisillä on?
Itse huomasin äskettäin, etten ole kymmeneen vuoteen unelmoinut sen kummemmin mistään, vaan käytännön perheenperustustoimet ovat päässeet sitomaan ajatukset ihan tyystin. Nyt kun "sain tehtyä" lapsiluvun täyteen, mielessä on alkanut liikkua kaikenlaisia haaveita. Pitäisi päästä opiskelemaan ja perustaa oma yritys ym.
Ihanaa pitkästä aikaa huomata vaivihkaa suunnittelevansa kaikenlaista. Ei se elämä vielä ollutkaan siinä. :)
Kommentit (37)
Sopivan haastavan, mutta sellaisen, että jäisi energiaa muuhunkin.
Onpa taas kysymys! Ihan kuin sitä pitäisi heittää se lusikka nurkkaan, kun täyttää 30 vuotta: elämä ohi.
Olen aina haaveillut paljon ja myös sitten toteuttanut niitä haaveita. Perhe, omakotitalo, parempi työ, matkustus, parempi auto, jne. Tavoitteet kasvavat koko ajan sitä myöten, kun niitä on saavutettu.
Tällä hetkellä haaveilen matkasta Kreikkaan kesällä. Haaveilen, että ensi vuonna olisi varaa matkustaa koko perheen voimin Mauritiukselle. Haaveilen, että pysymme kaikki terveinä ja että parisuhteemme pysyy yhtä hyvänä kuin se nyt on.
Elämähän on pelkkää haaveilua ja niiden haaveiden toteuttamista, eihän tätä muuten jaksaisi!
Kumma kyllä, useimmat liittyvät aikaan tulevaan, jolloin on ehkä rahaa vähän enemmän ja aikaa itselle.
Haluaisin matkustaa esim. Afrikkaan tai Kanadaan, haluaisin aloittaa taas kuorolauluharrastuksen ja aktiivisen koiraharrastuksen. Haluaisin asua (ainakin kesät) maalla ja pitää eläimiä.
Työn suhteen pitkäaikainen haaveeni on yrityksen perustaminen. Sen toteutumisesta en kyllä tiedä...
mies, kaksi lasta, hyvä koulutus ja työpaikka sekä kohta valmistuva omakotitalo. Nykyisin unelmat liittyy enemmän arkisempiin asioihin. Että olisi enemmän aikaa itselleen ja miehen kanssa kahdestaan. Että voisi matkustella enemmän. Ehkä haluaisin vielä opiskellakin.
Ammattikirjailijaksi en kuitenkaan halua.
Toinen unelma: oppia soittamaan kunnolla tiettyä instrumenttia.
Kolmas unelma: olla onnellinen 50-vuotiaana kun nuorin lapsi täyttää 18.
ja voisin sitten hoikempana ja parempikuntoisena lähteä lappiin patikoimaan =)
unelmana
*tosi ihana koti
*muutto ulkomaille lämpimämpään ilmastoon
väitöskirjan valmistuminen ja sen jälkeen vakituinen, koulutusta vastaava työpaikka. Sen jälkeen siinä vakituisessa työpaikassa kehittyminen ja alan tutkimuksen eteenpäin vienti Suomessa.
Haaveilen myös siitä, että olisi aikaa harrastaa (liikunta, musiikki). Tällä hetkellä ei valitettavasti ole.
Minä elän unelmaani:)
Haaveiltiin muutosta ulkomaille ja täällä auringon alla ollaan jo neljättä vuotta.
Ja mistäkö vielä unelmoin?
Että riittäisi terveyttä, lapset kasvaisivat kunnon kansalaisiksi ja parisuhde pysyisi hyvänä. Selkeitä post-kolmenkympin kriisin oireita:)
Onhan näitä, toinen lapsi. Isompi asuntokin paremmalla paikalla.
Saada seurata lapsen/lasten kasvua.
Kirjan kirjoittaminen mullakin on mielessä ollut.
Uusi duunikin, no se ei ehkä niin unelma ole, vaan ihan realistinen tavoite.
Reissattu ollaan paljon aina, joten se on ihan normaalia. Mutta jos lähdettisiin vaikka jonnekin Aasiaan muutamaksi vuodeksi asumaan ja töihin.
Unelmia:
- koko perhe ulkomailla ainakin pari vuotta, mielellään Euroopassa (ei USA, se on koettu jo)
- oma yritys täydennyskoulutuksen parissa
- jatko-opinnot
- uuden kielen (italia, espanja tms) oppiminen kunnolla
- Yhteinen ihana eläkeikä nykyisen miehen kanssa ja lastenlapsista nauttiminen terveenä :)
Kolma ihanaa lasta saatu, hyvä mies, ihana okt, vakkari työ...
Nyt haaveena taitaa olla se lopullinen elämän vakiintuminen... elää terveenä valmiin perheen kanssa arkea. Haaveena on myös sen viimeisen unelmatalon rakentaminen ja eläkeviran löytäminen kivasta työpaikasta... :D
Ja haaveena on, että elämä jatkuisi suurinpiirtein samanlaisena kuin nyt. Yhdessä ollaan oltu 16vuotta ja nyt tuntuu, että elämme yhteiselomme parasta aikaa.
Miehellä tosin uuden yrityksen ostohaaveita mutta uskoisin, että kun/ jos se toteutuu, niin elämämme ei silti muutu siitä paljoa. Taloudellinen tilanne varmaan tosin parantuu, vaikka huono se ei ole nytkään :)!
No sen toteuttamiselle ei varsinaisesti mitään kummenpaa estettä ole, kun vaan löytyisi joku kiva asunto. Kaikenlaisia pieni ja vähän suurempiakin on, lisää lapsia ym.
Mulla on joka päivä 100 unemaa josta vähintään yhden vien seuraavaan päivään. Tämän hetken unelmat: 2-3 vuoden sisällä lopetan päivätyöt joko osin tai kokonaan ja ryhdyn tekemään "omia " juttuja. Tuleeko siitä pienimuotoista yritystoimintaa, sen näkee sitten. Nykyinen talo myydään ja Suomesta ostetaan pieni rivari, loppurahoilla talo Italiasta tai Ranskasta. Tarkoitus olisi ainakin osa vuodesta viettää siellä, eläkepäivät kokonaan. Mutta kun tuo nuorimmainen on vasta kouluun menossa niin rajoittaa hieman. Pois pimeästä ja kylmästä - siinä haavetta tarpeeksi:D
tätä kokonaisuutta (turhaan) odotellessani yritän uskotella haaveilevani ulkomaille muutosta, loistavasta urasta jne.
Realistisempina haaveina ovat mielenkiintoinen uusi työpaikka (opiskelen vielä vuoden ja ehkä sitten?), ja matkustelu (se on intohimoni, mutta rahat ei riitä).
niin ei minulla mitään suurempia haaveita enää ole toteutumatta. Lainatakseni erään laulun sanoja "sain enemmän kuin ansaitsin"...
Olen kiitollinen perheestäni ja siitä, että saamme elää yhdessä. Ja että isovanhemmat saavat olla mukana lastemme elämässä.
Moni asia olisi hieno ja kiva (taloudellisia juttuja), mutta en kutsuisi niitä haaveiksi, jotka haluan toteuttaa.
Haaveilen, että elämä jatkuisi tällä kokoonpanolla vielä kauan. Ikää minulla 37v.
Saispa joskus kerraankin riittävästi, niin ettei tarvitsisi aina elää jatkuvassa vitutuksessa.
Nyt 31-vuotiaana minulla vihdoin pitkän tien jälkeen on kolme lasta joten uudet unelmat ovat vallanneet pään: haluan oman hevostilan. No, ei totaalisen realistinen unelma, mutta ihan toteuttamiskelpoinen -joskus. Lähempänä toteutumista on toinen unelmani -haluan matkustaa jonnekin lämpimään!