Onko teille muille käynyt niin, että nimimaku on totaalisesti muuttunut,

kun on tavannut ko nimeä kantavan ihmisen?

Minä olin pitkään tykännyt Milo nimestä, ja ajatellut antavani sen toiselle lapsellemme, jos sattuisi poika tulemaan..

Esikoisen päiväkodissa on kuitenkin niin kamala Milo- niminen kiusankappale ja riiviö, että en enää halunnut antaa sitä nimeä, vaikka saimme taannoin poikalapsen.

Nimi vain kärsi mielessäni sen laatuisen inflaation, ettei se enää ollut kaunis nimi, kun tämä yksi poika oli sen "pilannut".

niin en antaisi nimiä, jotka annoin silloin...

Silloin kuulosti ihan hyvältä (miehen ehdotus), nyt harmittaa ihan kauheasti. Tavis ja tylsä ja yleinen ja ruma...

ajattelin lapselle nimeksi milena, mariel, viviel tms. Mutta tytöstä tulikin loppujen lopuksi Armi :)

Silloin kuulosti ihan hyvältä (miehen ehdotus), nyt harmittaa ihan kauheasti. Tavis ja tylsä ja yleinen ja ruma...

ihan eri nimiä antaisin nyt 40 v, kuin 20 v.

Pidän kyllä edelleen kovasti molemmista nimistä samoista syistä kuin silloin aiemmin, mutta toisaalta molemmista on tullut niin äärettömän suosittuja, ja suosittuja nimiä tunnutaan jotenkin halveksuvan, niin harmittaa lasten puolesta. Toivottavasti heitä ei sentään tulla kiusaamaan moisen takia.

Veeti.

antamiini nimiin olen tyytyväinen.

En ehkä antaisi samoja nimiä nyt, kun 'aika' on eri ja mieleen nousee uusia mielenkiintoisia nimiä.

itse tykkän omien lasten nimistä. en vaihtaisi niitä. silloin kun nimiä mietiin niin päätin että nimen pitää olla helppo ja sellainen joka sopii kaikkiin elämän ikiin..

Mutta ei onneksi omien lasten kohdalla. Olen edelleen tyytyväinen heille antamiimme nimiin ja sitä mieltä, että eivät he minkään muun nimisiä voisi ollakaan.

Oman lapsen nimeen olen kuitenkin äärimmäisen tyytyväinen.



Kyllä mä uskon että mullakin vaikuttaisi jos olisin suunnitellut jotain nimeä, mutta tapaisinkin kamalan tyypin jolla on se nimi.. Mutta nimen antamisen jälkeen taas se ei enää vaikuttaisi, silloin se oma lapsi on mulle ainoa oikea sen niminen..



Myös nimien yleisyys vaikuttaa paljon. Siis voi luoja miten joku voi enää antaa sitä Veetiä nimeksi lapselleen. Meidänkin sukuihin ja tuttavapiiriin on syntynyt vuodessa vain muutama lapsi, kolme niistä on veetejä..

Mulla ihan samat fiilikset esikoisen nimestä. Mies halusi Veetin. Minua nyt kaduttaa sen nimen valinta.

Toisaalta olen miettinyt että onkohan vaikutusta kun tuntuu että "kaikki" (ainakin av:lla) parjaa kyseistä nimeä, joten itsekin alkaa uskomaan toisten mielipiteitä..?

Toisaalta, ei nimi miestä pahenna jos ei mies nimeä!

Onhan tyttöjenkin nimissä tiettyjä joita en voi sietää, ja tuntuvat silti olevan yleisiä nimiä.. kuten; Oona, Moona, Helmi, Aino...ym

Ja muutamia poikienkin nimiä, joiden en koe olevan yhtään Veetiä kummempia nimiä; Kaapo, Kuisma, Tiitus, Toivo, Seetu, Peetu ym..

Makunsa kullakin.

Veeti.

Olisin voinut laittaakin lapselle jommankumman nimen, mutta olivat jo molemmat käytettyjä tuttavapiirissa :) Yhdelle kaverille kävi niin, että ei yksinkertaisesti tajunnut että Veetejä on niin paljon, ei ollut katsonut miehensä kanssa mitään vrk:n tilastoja eikä heidän tutuillaan tuota nimeä ollut. Nyt harmittelee että pitikin antaa tuo suosikkinimi.

Perhekahvilassa oli pari vuotta sitten myös Milo- niminen poika, joka oli ihan mahdoton kitisijä ja kiukuttelija.

Minusta nimi ei sopinut edes tälle pojalle. Olen aina mieltänyt Milo- nimen sellaiselle tummakiharaiselle ujolle pojalle...

saa aina niin paljon antipatioita osakseen, suomi on pullollaan Nikoja, Alekseja, MIkoja, Markoja, Juhoja ym suosikkinimiä eikä niitä haukuta tai soimata yhtä paljon kuin Veeti-nimeä.Minusta Veeti,Leevi,Eemi,Eeli ovat kauniita pehmeitä pojan nimiä!!!

Eivät ole varsinaisesti muotinimiä, vaikka osa onkin vanhoja, perinteisiä suomalaisia nimiä. Nimet ovat suvusta, esi-isiltä ja äideiltä, kestävät kulutusta... Mitä tulee Veetiin ym. muotinimiin, nykyään nimien kirjo on niin laaja, että suosikkinimiäkään ei kuitenkaan ole niin kamalan monella. Jos pitää itse nimestä, turha antaa toisten mielipiteiden vaikuttaa. Omassa lähipiirissäni esim. ei ole yhtään Veetiä, tiedän muutaman päiväkodista.

Ennen herttainen ja hyvä nimi on muuttunut kammotukseksi, kun olen tavannut henkilön, jolla on ko. nimi ja tyyppi on hirveä. Tää on varmaan aika tavallista.



Mun ystäväni, joka on ammatiltaan opettaja, kertoi, että hänellä on ihan hirvittävä lista nimiä, joita ei kerta kaikkiaan voi antaa tulevalle lapselle, kun on joskus opettanut kyseisennimistä riiviötä.

Ei johdu siitä, että tuntisin jonkuin kamalan tämän nimisen.

Nimessä on R-kirjain ja vielä 7-v esikoiseni ei osaa sanoa nimeään oikein.



Kun joku kysyy häneltä nimeä. Ei uskalla sanoa mitään.

en varmaankaan antaisi lapsilleni samoja nimiä kuin olen heille antanut.

En silti kadu tai harmittele nimivalintaa: nimet ovat hyvät ja sopivat, mutta enää en antaisi samoja nimiä.

.

niin en antaisi nimiä, jotka annoin silloin...