FAO: Karja yhä suurempi uhka ympäristölle

olen vähentänyt maito- ja lihatuotteiden käyttöä rasikaalisti, kun tämän tajusin. Muutenhan lapsillemme ei jää elinkelpoista maapalloa.

juuri tuo lihan ja maitotuotteiden käytön vähentäminen tai karsiminen. Itse olen myö lähtenyt tuolle vähentämisen polulle. Se vähä mitä meillä syödään lihaa, on sitten itse metsästä noudettua riistaa. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei ole kaikilla.

Kotieläintuotannon alan tutkijana voin todeta, että Suomessa esim. ylilaidunnusta ei esiinny ja laitumien aiheuttamat ympäristövaikutukset Suomessa ovat pieniä, sillä esim. uutta peltoa ei täällä raivata laitumeksi. Valtaosa nautojen nurmirehusta tuotetaan säilörehuna, jonka tuottamiseen toki liittyy ympäristöongelmia, mutta niiden hallinta on helpompaa kuin laitumella. Suomessa naudoilla käytetään hyvin pieniä määriä hormoneja tai antibiootteja verrattuna esim. jenkkilän tilanteeseen. Jenkeissä isoilla tiloilla naudat synkronoidaan hormonihoidoilla kiimaan, poikimaan, aloittamaan laktaatio tms., mikä on Suomessa sallittua vain sairaustapauksissa. Myös suomalainen kasvinsuojelukulttuuri on varsin turvallinen, erityisesti nurmien kohdalla: kun suomalaisia tavanomaisesti tuotettuja tuotteita verrataan vaikkapa luomutuotteisiin, ei eroja juuri löydy. Ja kasvinsuojeluaineiden käyttö suomalaisilla nurmilla on huomattavasti vähäisempää kuin vaikkapa viljan tai perunan tuotannossa.



Silti olen itsekin sitä mieltä, että naudanlihan (ja maitotuotteiden, erityisesti juustojen) kulutusta kannattaa vähentää ja suosia kasviperäistä ravintoa ja vaikkapa siipikarjanlihaa nykyistä enemmän. Ja jos mahdollista, suosittelisin suomalaisia tuotteita niiden suhteellisesti pienempien ympäristöhaittojen takia (itse ostan vain kotimaisia maito- tai naudanlihatuotteita, myös ravintolassa!). Kannattaa myös muistaa, että tuotteiden kuljettaminen aiheuttaa ympäristöhaittoja, joten siten esim. suomalainen juusto on parempi valinta kuin keskieurooppalainen.

Muistelen lukeneeni lehdestä, että alan teollisuus rahoitti osittain sitä tutkimusta, jossa verrattiin kananlihan ja juuston ympäristövaikutuksia. Tutkimus oli äärimmäisen erikoisesti suunniteltu, sillä siinä verrattiin MONTA kuukautta kypsytettyä juustoa eikä maitoa, joka on tuoretuote. Koska rahoittaja oli tietty, piti tietysti tulostenkin miellyttää teollisuuden edustajia. Linnunlihan tuotanto kuormittaa ympäristöä toisella tavalla: linnun lannassa menee valtavat määrät typpeä luontoon ja se rehevöittää vesistöjä ja aiheuttaa sinilevän kasvua. Lisäksi lintuja voidaan ruokia soijapohjaisella rehulla, joka tuodaan ulkomailta (Amerikoista) asti. Nauta syö Suomessa pääosin heinää ja kesällä laiduntaessaan ulkona se hoitaa maisemaa (pusikoituminen vähenee ja ketokukat saavat tilaa). Suomessa maidontuotannon eettiset ongelmat ovat pienempiä kuin siipikarjantuotannon ongelmat, jossa ei yleensä käytetä edes tainnutuksen varmistusta teurastamolla vaan broilerit ja kalkkunat mätetään elävinä koivistaan roikkumaan liukuhihnaan ja kone hoitaa loput miten hoitaa. Teurastettavat naudat tainnutetaan asiallisesti ja yhdestä isosta eläimestä riittää lihaa monille. Lintuja joudutaan tehokasvattamaan saman lihamäärän vuoksi valtava määrä ahtaassa teollisuushallissa. Kun vielä käytetyt risteytykset sekä broilereilla että kalkkunoilla kärsivät jalkavioista (erityisesti kukot), niin sopii miettiä tuota linnunlihan käyttöä ja sen "ekologisuutta". Ainoa ekologinen vaihtoehto on joko riista, itse pyydetty kala tai lähikasvisruoka. Amerikan soija on muotia, mutta kukaan ei huomaa, että kotimainen härkäpapu olisi ihan hyvä proteiininlähde.

amerikkalaiset, brassit ym. sielläpäin asuvat sen valtavien karjatilojen pidon ja syökööt sitä soijaa lihan sijasta kun se siellä kerta kasvaa.