***SyysSissit maanantai***

Meillä loppuu masuasukin virallinen vuokrasopimus sitten tänään. Tosin ei ole kaverilla mitään yritystäkään tulla ulos. Alkaa jo pikkuhiljaa ottamaan pannuun.



Esikoista väänsin silloin aikoinaan ekasta supistuksesta yli 30h ennen kuin oli poika maailmassa. Toinen meni vähän helpommin, eka supistus aamulla kuudelta ja poika syntyi iltakymmeneltä. Moni on tässä kyllä varoitellut että se kolmas tulee sitten vauhdilla, no toivoa tosiaan sopii.



Viime yö oli kyllä hassu. Illalla supisteli tunnin verran mutta ei kovaa. Menin nukkumaan ja mielestäni näin unta että supistelee. Kolmelta heräsin vessaan ja sen jälkeen se sama uni jatkui. Tai en kyllä oo yhtään varma että oliko unta vai totta. Aamulla ei kyllä supistellut yhtään enää.



Viikonloppuna vietettiin pojan synttäreitä. Sai hillittömän määrän taas lahjoja. Etupäässä legoja kun niistä kovasti tykkää. Sitten pleikkaria varten pelituolin jossa siis liitännät ääniä varten ja kaiuttumet selkänojassa. Vieläpä aika mukava keinuva malli, meinasinkin että siinäpä on sitten hyvä keinutella vauvaa uneen :)



Tänään tartteis vaihtaa mun äidin luota yksi kahdenistuttava sohva meille ja meiltä samanmoinen sinne. Meillä kun on tuosta sohvasta saa sängyn niin siksi se pitäis mummolaan raahata että olis lapsilla siellä yökyläilyä varten paikka missä nukkua. Tarvii kokeilla josko mahtuu meidän farmariin vai tarviiko lainata jostan paku.



minttupipsa rv 40+0

Taitaa olla jo suurin osa aktiivista-porukkaamme siirtynyt tuonne Vauva-puolelle.. Tai muutama on tainnut viikonlopun aikana päästä vauvan hakuun. Varmaan kirjoittelen kuun lopussa täällä yksinäni ;) Mutta olihan niitä muitakin loppukuulaisia! Hyvä hyvä :)



Minttupipsalla La tänään :)



Mulla oli myös ihme " supistelee-vai-ei" tilanne yöllä - Nukuin tosi levottomasti ja ainakin jotain kipuja oli alavatsalla sekä kohdunsuulla. Olin kyllä niin uninen kuitenkin etten saanut selvää supisteleeko vai mitä, torkahtelin aina välissä. 5 asti aamulla niitä riitti! Sitten nukuinkin komiat kaksi tuntia ennen kuin kello herätti.



Mä täällä kovasti pohdiskelen miten uudistaisin pää-pehkoani ;) Oon enemmän ja vähemmän saanut kasvatettua näitä ja nyt himottaiskin joku lyhyempi malli, mutta millainen? Ja raaskinko sittenkään luopua kasvatuksen tuloksesta. Toisaalta nää on niin huonossa jamassa että pakko kai on, viimeistään imetyksen aikana tippuu loputkin hapsut!

Jotain uutta väriäkin kaipaan, on ollut jo pitkään perus ruskeeta, eri sävyin.



Voi että meni eilen hermot yhteen voinnin kyselijään..! Tsiisus, harvoin oikeesti otan itteeni - mutta nyt meni yli hilseen. Yks sukulainen/kaukainen tuttava, meillä kuitenkin välit viilenneet viime aikoina ja pahemmin ei olla oltu yhteyksissä. Nyt sitten enempi. Hän soittaessaan ensin ehdotti tapaamista tälle viikolle ja kun sanoin että on kuule tosi kiireinen viikko (joka päivälle jotain ja hän vierailee aina vähintään puoli päivää). Ehdotin että siirretään sitä seuraavalle viikolle, maanantaille (mulla la torstaina) - Hetken oli hiljaa ja sanoikin että eihän kyllä niin myöhäisillä viikoilla tule. Kyllä pomppas mulla silmät päässä ja kysyinkin että ihanko tosissaan luulee mun linnottautuvan neljän seinän sisälle lasketunajan tienoilla, ei vierailijoita tänne, enkä itekkään poistu talosta - päähän siinä hajois. No joo hän oli ajatellut näin.. Vielä kehtas puhelun aikana kysellä sillain oikein maarittelevasti että mikä on vointi ja - " miltä se nyt tuntuu, kohta on vauva ja mitäköhän mies ja tyttö siihen tuumaa. Meneeköhän pasmat ihan sekaisin jne. Varmaan sitten rankkaa, ei pysty nukkumaan eikä mitään. Et varmaan kotoakaan hetkeen poistu" Oikein vaati ja tivas hänelle mieluisia vastauksia.



Arrgghhh.. Onko se niin että kun on raskaana ja se mahakin tuntuu olevan koko maailman, niin enää ei saa pitää henkilökohtaisimpia tunteitakaan/ajatuksiaan ominaan. Vaan kaikki pitäis purkaa jokaiselle vastaan tulijalle? Eikä sen puoleen - en oo mitenkään sisäänpäin kääntynyt ihminen! Mutta ei aina halua kaikkea olla jakamassa. Ja kun ei olla oltu tekemisissä suunnilleen puoleen vuoteen ja nyt pitäis olla niin läheinen että.



Olipas ihana purnata - Niin alko eilen ottaa päähän.



Mutta hyvät viikonalut!! :)

dumle:

Arrgghhh.. Onko se niin että kun on raskaana ja se mahakin tuntuu olevan koko maailman, niin enää ei saa pitää henkilökohtaisimpia tunteitakaan/ajatuksiaan ominaan.

Mua kanssa ärsyttää suunnattomasti nämä vatsan lääppijät ja kyselijät. Kyllä se vauva sieltä tulee kun on tullakseen. Yli kaiken mua ärsyttää jos mun vatsaa tullaan koskemaan kysymättä. Se on MUN vatsa ja MUN vauva. Ei häiritse jos oma mies koskee tai lapset tahtoo kokeilla mutta muiden ei tarvii. Jotenkin vielä miehen vanhemmat ja nuoremmat sisarukset on sellaisia tosi halailuihmisiä jota mä taas kavahdan, niin ne on aina yrittämässä koskea mun vatsaa. Yleensä olen onnistunut sen välttämään ihan sillä että totean että vauva nukkuu nyt, ei häiritä sitä. Musta varmaan tulee ihan hirvee sitten kun tää vauva on ulkopuolella, kukaan ei varmaan saa koskea siihen ;)

minttupipsa taas, yksin kotona niin on aikaa netissä pyöriä

Täällä vielä kotona, eikä pienintäkään merkkiä mistään synnärille lähdöstä, huoh. Rv tänään siis 40+4. Alkaa olla pelkkää odottamista tämä elämä. Kun mitään ei voi suunnitella etukäteen, voihan olla, että olemme huomenaamulla synnyttämässä - tai sitten olemme vielä viikon kuluttuakin kotona!



Aika kummallisen ja tosi todentuntuisen unen näin viime yönä. Synnytin siinä poikavauvan kotona. Mitään supistuksia ei ollut, mutta kohdunsuu oli yht' äkkiä aukennut 10 cm ja vauva syntyi. Käärin vauvan johonkin kankaisiin ja lähdin juoksemaan(!) kaupungille viedäkseni sen sairaalaan. Menin kätilöopistolle (se ei kyllä näyttänyt yhtään kättäriltä, ja oli ihan eri paikassakin...) ja siellä luki yhden osaston päällä " NOPEASTI SYNTYNEET VAUVAT- OSASTO 1. Sanoin respassa, että tämä vauva pitäisi saada kiireesti tuolle osastolle. Samassa pelästyin, onko vauva enää hengissä, kun se oli niin liikkumaton. Painoin poskeni vauvan poskea vasten ja puristin sitä tiukasti sylissäni. Kuulin, että vauva kuorsasi, eli se ei ollut kuollut vaan nukkui rauhallisesti. (Mies kuorsasi vieressä, joten unen äänitehosteet olivat varmaan ihan todelliset=)) Heräsin valtavaan helpotuksen tunteeseen.



Tuleeko muilla synnytykset jo uniin?



t. pikkuvarpunen rv 40+4

Joo, samoin minua ärsyttävät nuo kaikenmaailman kyselijät, jokojoko ja eikö vieläkään Ihan kun tässä ei ITSE odottaisi kaikista eniten vauvan syntymää!



En jaksaisi koko ajan olla kertomassa kaikille, että " ei, ei mitään merkkejä siitä, että kohta syntyisi" , kun totuus on, että ei niitä merkkejä välttämättä edes tule. Synnytykset voivat alkaa ihan ilman mitään ennakkovaroituksia, tai sitten voi olla, että eivät ala kuin käynnistettynä (minulla siis kokemus molemmista), ja ns. " ennakkovaroituksia" voi joillekin tulle viikkokaupalla, eikä mitään kuitenkaan tapahdu (niin kuin pippurimammalla oli tilanne).



Hermot menee... mutta menköön!=)



t. pv

mä oon ravannu koko viikonlopun puolukkametässä ja pesin ikkunoita eilen ulkoapäin.....nukkumaan mennessä alkokin sitten supistelemaan oikein kovaa, mutta kuinka ollakkaan, puolen yön maissa loppu kun seinään ja vähänkös suututti!!!!!! nyt aamusta seitsemästä tähän kymmeneen tuli suppareita kymmenen minuutin välein, tuntu, mut ei ylivoimasen kipeetä ja kappas, nyt on taas hiljasta.....mitäköhän tälle päivälle keksis.....



huomennan kiukuttelemaan 8.00 äippäpolille, mistä kuitenkin saan ajan johonkin viikon päähän ja taas kiukuttelemaan kotiin......saatiin sentään miehen auto ( lue romu) myytyä eilen, kun en tästä ihan heti töihin oo menossa, niin mitä ihmettä kahdella autolla ja kaksilla vakuutusmaksuilla tekee....ja tää paikka missä asutaan on tavallaan esikaupunkialuetta, mutta tuntuu ihan pieneltä maalaiskylältä, peltoja ja merta ympärillä ja kävelymatkan päässä oma ihana lähikauppa mistä kyllä saa saa kaiken tarvittavan...



mutta nyt ulos



maitohamsteri ja kirppu 40+5

Ja yhtä kookkaana kuin tähänkin saakka. Päivittäin supistelee mutta lopahtaa sitten. Sekopäinen olo, toisaalta nauttii vielä hetkistä ennen vauvaa, nukkumisesta ja " vapaudesta" mutta toisaalta alkaa kärsimättömyyskin nostaa jo päätään: olo on tukala ja kankee ja oishan se kiva nähdä mitä Suuri Rakkaus on saanut aikaan (tää vauva siis todellinen ylläri, olen eronnut ja kaksi vanhempaa lasta on siis aiemmasta liitosta. Nykyisen miehen ei biologisesti pitänyt koskaan saada lapsia...)



Mua risoo myös mahan lääppijät. Oma perhe luonnollisesti saa koskea mutta jotenkin outoo että puolitutut vastaan tulijat käy taputtelemaan jotain niin henkilökohtaista kuin MAHAA.



Dumlen hiusongelmista: kannattaa harkita lyhentämistä kaksi kertaa, ettei iske katumus! Kasvattamisrojekti on kuitenkin tosi hidas juttu. Ite kadun karvaasti v.2000 pätkäisemääni lettiä: kampaaja vouhkasi joka kerta että ois aika katkasta " lapselliset letit" ja sit tulin aivopestyksi ja annoin leikata pepun päälle ylttyneet paksut hiukset olkapäille ylttyviks. No, tänä päivänä ylttyy taas kutrit puoleen selkään mutta tuo operaatio ois saanu jäädä tekemättä. Vaihdoin tapahtuneen jälkeen oitis kampaajaa! Ilmettä saa kivasti kutreihin kun käy " kunnon" kampaajalla elikä joka osaa soveltaa ajan hengen virtauksia asiakkaan tyyliin.



Joku jonka nikkiä en muista oli nähny hauskan snnytysunen :o) varsinkin tuo nopeasti syntyneiden vauvojen osasto kuulosti hauskalta! Tämän masukin pitäisi ultran mukaan olla tyttö mutta näin toissa yönä unen että se syntyi täysin kivuttomasti, oli poika ja painoi 4660g. Muistan kun se pötkötti mun sängyllä ja tuijotti mua tummilla silmillä TOSI VIHASESTI. Taidanpa varmuuden vuoksi pakata sairaalakassiin beiget kotiintulovaatteet....



Johan tul tuas tekstiä. Reipasta alkanutta viikkoa toivottelee tonttis ja sahara 39+3.

Voi Dumle, kyllä ollaan varmasti kaikki samassa venessä, eli pinna kireällä. Itse huoman että huutan pineistä asioista esikoiselle, kyllä hävettä. Mies jo viikonloppuna sanoi että älä huuta, en viitsinut kysyä että minä vai poika, pelkän että minua hän ajatteli... Masun koskettelu on kamalaa, en halua että kuka kosketais, ei edes mies!!! Esikoisen aikana anoppi tuli silittelemaan ja sain melkein raivarit. Muistan että kädet tärisivät ja tuli oikein etoava olo!!! Ei ole siis mitenkään läheinen hänen kanssa ja muutenkin tuntuu että minulla on aika iso oma ' ulko-kehä' , mihin kukaan ei pitäis sisälle päästä. Halauksetkin on vaikea paikka! Mikä oli vielä kamalaaa oli se, että anoppi istui mun viereen kun ma imetin! Olen kyllä sen verran rohkeampi nyt että kysyn häneltä ehkä haluais jopa istua mun syliin ensi kerralla- huonot fiilikset jotenkin, imetys kun on aika intiimi toiminta (mun mielestä). Sitten mua ärsyttä että ihmiset aina sanoo, että oletpa sa onnellinen kun sinulla on niin helppo raskaus (jopa mun oma sisko)! Mistä he tietävät? Jos ei valitta, niinn kaikki ok??? Huhhhh, anteeksi se purkaus.



Kaveri kävi eilen ja kertoi että yhdellä tutulla oli mennyt 3 viikkoa yli lasketun ajan ja vauva ei tullut ulos käynnistämiselläkään, lopuksi sektio! No pelkään että olen samassa jamassa, kun neuvolan mukaan laskettu aika on 18,09 ja minun mielestä 24,09. Jotenkin vaan ajattelee tätä neuvolan aikaa, vaikka ei sais. Ja ihan kamalat ovat ne kivut kun vauva liikku, alapäätä kun puukotettais? Onko vauva jokun hermon päällä vai mikä, sattuuu niin p****i!!!



Sainpa vielä tänän epiloitu mun jalankarvat, ovat kyllä ihmeen ohuet! Minkälaiset karvahousut taas synnytykseen jälkeen tulevat? Talvella siis ehkä lämmittä:) Supistuksia ei saa aikaseksi millään, vaan itse väsyn. Onpa kamalaa se odotus...

kewa 39

Huhuu!



Missähän kaikki ovat? Syyskuu ei ole vielä edes puolessa välissä, joten tuskin kaikki syyssissit ovat vielä maailmassa?



Minä tulin juuri neuvolasta. Kaikki niin kuin ennenkuin. Vauva ei ole laskeutunut (enkä odotakaan, että sen tekisi), sykkeet vaihtelivat 128-155 välillä, ja edelleen kaveri viihtyy tuossa minun vasemmassa kyljessäni.



Oma verenpaine oli hieman koholla, mutta ei huolestuttavasti eikä enempää kuin viime viikollakaan, ja paino on onneksi ollut jo pari kertaa laskusuunnassa, eli se noin 20 raskauskilon saldo ei ole enää tässä loppuvaiheessa kasvanut.



Vika neuvolakertahan tämä oli, ensi viikolle varattiin jo yliaikaiskontrolli äpk:lle. Mutta YRITÄN KYLLÄ KAIKKENI, että synnyttäisin tämän nyt tässä viikon aikana, jotta ei tarvitsisi äitipolin yliaikaiskontrolliin mennä. Siitä kun olisi enää muutaman päivä käynnistykseen...:/



pikkuvarpunen rv 40+4

Kovasti alkaa jo olemaan kärsimätöntä porukkaa, sama täällä... Ei se sienimetsä reissu tehnyt mitään tulosta, vaikka eilenkin vielä käytiin... Vähän eilen supisteli, mutta tosi vähän, en edes laskisi sellaisia.



Muuten, mitähän ne sellaiset kivut ovat, jotka vihlovat tuonne sisäreiteen? Lähtee ikäänkuin tuolta ylhäältä sisältä ja vihlasee melkein polveen saakka, niinkuin menisi jotain puukon viiltelyjä ylhäältä alas tms.? Oli vähän vaikeasti selitetty, toivottavasti joku ymmärsi=)=)

Nuo " puukoniskut" kohdun suulla, joista monet oli jutellu, avaavat kuulemma sitä kaulaa/suuta, kysäsin asiasta neuvolassa. Niitä on mulla tullut tosi paljon, toivon mukaan, ovat saaneetkin sitten jotain aikaiseksi!



Pikkuvarpusella(ko?) se oli hauska uni, nopeasti syntyneiden osasto=)=) Mulla ainakin tulee synnytys harvase yö uniin. Yhtenä yönä näin sellaista unta, että Kättärillä oli uusi synnytyssali, kätilö kertoi, että tämä on sisustettu tällein kodinomaiseksi (ihmettelin, että mitä kodinomaista oli puolapuissa, oranssissa muovilattiassa ja vanhoissa, paksuissa, pölyisissä, tummissa verhoissa...). Se oli jonkun vanhan koulun jumppasali!!! Sinne oli raahattu yksi sänky nurkkaan ja muuten ihan autiota, paitsi hirveesti ihmisiä ympärillä. Siinä sitten kätilö kehoitti, että no niin, tule vain tänne synnyttämään ja mä olin ihan että mitä ihmettä, että nytkö se muka alkaa, että eihän mulla tunnu edes missään... Ihmisiä oli tullut katsomaan sinne jumppasalin ovelle ja ikkunoihin mun synnytystä, oli kuulemma joku vierailuaika tms... Että joo, pimeitä unia täälläkin!!!



Mutta jatkan tässä ruuanlaittoa, palataan taas!!!



Poklo ja Papu 38+5, LA 19.9.07

Täällä yksi syyskuinen ilmoittautuu =)



Minttupipsalla sit eräpäivä tänään, jospa se vauveli sieltä piakkoin ulos tulee :)



AIka monella oli matalat fiilikset... Koittakaahan kaverit piristyä!! ;) Itselläkin on vetämätön olo, heräsin aamuyöstä kun mies kömpi viereen siinä 4.30 ja sit en saanu enää unta!! Valvoin sellaisen tunnin ja menin takas maate. Sain onneksi hetken unta ennenkuin kello soi 7. Tytöt kuitenkin hoidossa, että saa hieman huilata =) Vaikka kyllähän tuota ohjelmaa on silti riittänyt, anoppi piti hakea Peijaksesta kun oli lääkärissä ollut. Sit oli oma neuvola ja kaikki tällä kertaa kunnossa =) PAinoakin tullu " vaan" kilo kahdessa viikossa.

Pissa puhdas, hemppa noussu ollen 116. Sf-mitta 34, tasaisesti keskikäyrän yläpuolella. Vauvan syke n.130 ja liikkui reippaasti. EIpä oikeastaan muuta. Paineet hyvät. Viikon päästä taas uudestaan :)



Ei tosiaankaan ole hauskaa se masun koskettelu muilta kuin mieheltä ja isommilta sisaruksilta!! MUN masu se on ;))



Eipä ole vielä tullut mitään kommentteja että koska, koska. Onhan tässä eräpäivään vielä kolmisen viikkoa matkaa. Toisena päivänä itsestä tuntuu että tämä vauveli syntyy reilusti aikaisemmin, toisena taas että mennään yli reippaasti tälläkin kertaa!! Saas nähdä.



Kylläpäs tonttis oli hassun unen nähny :) Meiniköhän nimimerkki oikein?? Vihainen poika vauva.. ;)



Pippurimammalle kovasti jaksuja!!! Kiva kun kävit pikaiset kuulumiset laittamassa =) Taitaa tuo ihan alkuaika olla vauvaperheissä rankkaa kun väsyttää ja tunteet on pinnassa! Toivottavasti sitä itse sitten osaa pistää asian " tärkeysjärjestykseen" . Mä kun olen ihan mahdoton siivous-ja siisteysfriikki, et sit malttaa katsoa niitä likaisia astioita tiskipöydällä ym. roskia lattioilla kun ei joka päivä tietty ehdi imuroida kuten nyt!! No, eiköhän se siitä sitten suttaannu =)



Taas oli pyykkikone pyörinyt. Olisi ihanaa jos omistaisi kuivausrummun!! Ehkäpä se Joulupukki toisi sellaisen ;)



Tosiaan, missäs suurin osa sisseistä luuraa??

Uma, Colis, Typykkä, peikkoäet ja kaikki muut!! Tulkaa kertomaan kuulumiset =)



Eipä kait tässä muuta tällä kertaa. Palaillaan =)



outs@ ja masu rv 37+1

POKLO: mulla kanssa tulee noita kipuja sisäreiteen!! Olen kanssa ihmetellyt että onko ne sit jotain suppareita kanssa?? Se tekee tosi kipeää silloin kun tulee, ei pysty paljoa sille jalalle astumaan.. :/

Hyvä tietää että ne viiltelyt avaavat tuota kohdunsuuta :))



Mut nyt ne pyykit laittamaan!!



outs@

Pukkaa vaan vähän ruuhkaa, kun äitini tuli tänne eilen ja viikonloppuna sitten piti vielä paikkoja hiukan nuohota (ettei maineeni vaan pilkunviilaajana kärsi, hih!). Ja nyt on tänään sitten äiteen kanssa lampsittu kirppareilla ja muuta shoppailua. Nyt lähti hakemaan tyttöä hoidosta ja juuri jo tulivatkin. Eli nyt ruoan laittoon. Palataan!

t: Typykkä ja Hermis pian vasta 39 vkoa

pikaisesti vasurilla, kun vaavi sylissä.



eli perjantaina syntyi tytöntylleröinen. kaikki meni hyvin ja nyt harjoitellaan koko perheellä uutta arkea. hormonisumussa on hauskaa... mitat 3590 ja 54 cm eli pitkä tyttö.



tsemppiä muille vielä kasassa oleville. luen viestejä kunhan ennätän. typykkä, jorvissa oli hyvin tilaa sullekin...



apinaemo ja pikku apinaneiti 3 vrk

Paljon onnea tyttösen syntymän johdosta!! Kerrohan kuulumisia, jahka jaksat, täällä kateellisena odotellaan...;)



Niin, uusia oli tullut viikonloppuna, tervetuloa mukaan!!!



Poklo

Alussa silloin kirjoittelin muutaman kerran... Nyt alkaa olla itellä sellaiset fiilikset, että sais syntyä jo, niin tulin sitten katsomaan mitä muille syyskuisille kuuluu... Muutama näytti jo vauvapuolelle kirjoittelevan. Onnea kaikille vauvan jo saaneille!!!



Mulla on mennyt ihan hyvin tämä raskaus, paitsi viikolta 32 on ollut verenpaine koholla, joten olen saanut juosta neuvolassa ja äitipolilla viikoittain parhaimmillaan 3 kertaa viikossa. Onneksi kuitenkin alapaine on pysynyt siinä sadassa, eikä ole noussut siitä ylöspäin, niin en ole joutunut osastolle. Yhdessä painoarviossa näytti siltä, että vauvan kasvu olis taittunut, mut perjantaina kävin taas painoarviossa, niin oli palannut takaisin omalle käyrälleen, painoarvio oli silloin 3kiloa. Mietin vaan, että kuinkahan itkuinen vauva tästä tulee, kun niin monta kertaa on ultrattu... Ultratessa on selvinnyt, että poikaa meille odotetaan, onkin sitten tullut ostettua poikien vaatteita yms.



Mieli alkaa olla jo malttamaton, tekis mieli saada jo se pieni nyytti syliin!! Monena yönä on jo supistellut lupaavasti, mut sitten ne vaan aina lakkaa. Viime yönäkin supisteli, enkä saanut oikein nukuttua, yritin saada lisää supistuksia, siivosin perusteellisesti koko kämpän, mut ei siitä mitään apua ollut. Meillä ei muuten koskaan oo ollut näin siistiä kuin viimeisten viikkojen aikana!!:)



Jotkut olivat käyneet sieni- ja marjametässä, olis kiva itsekin lähteä, mut mun mies ei anna mun tehä oikeestaan mitään tuon verenpaineen vuoksi.



Alkaa muuten mieskin olla aika hermona ja levoton, ei millään haluaisi olla kotona, vaan koko ajan pitäisi olla menossa, ite taas ei oikein jaksais lähteä enää mihinkään...



Tulipas omaa napaa, mut ehkä tässä vielä ehtii päästä juttuihin mukaan.:)



-onni07 38+6

Muutaman päivän viestit on kyllä lukematta. Onnea Apinaemolle, ja ketkä lie tässä välissä muut saaneet käärönsä?



Eipä se olo hirveän hehkeä näin loppumetreillä tunnu olevan kellään. Mulla jatkuu sitkeä flunssa edelleen, pari viikkoa sitten jo alkoi... Ja väsy ei hellitä millään! Supistelee harvakseltaan ja selkään sattuu miten milloinkin. Mullakin on muuten ollu niitä iskuja nivusesta reiteen, en tiiä mistä ne johtuu. Hermot on tiukalla ja mieliala lentää miten lystää.



Vai näkee porukka synnytysunia. :) Mä en oo nähny juurikaan unia ite synnytyksestä, mutta melkein joka toinen yö nään unta että meille tuleekin yllätyskaksoset. Ne on aina tyttö ja poika, ja joka kerta oon hirveän huolissani siitä, osaako mies tuoda kunnolliset kotiinpaluuvaatteet niille.



Tänään alkais semmonen keskivartalolihasjumppa, jossa meinaan käydä koko vuoden. Sopii kuulemma erityisen hyvin selkäoireisille ja vasta synnyttäneille. Enhän mä siellä vielä muutamaan kertaan mitään voi tehdä, mutta jospa sitä sit synnytyksen jälkeen palautuis oikeesti paremmin. Nyt oon vain niin väsyny ja olo flunssainen että onko sinne pakko mennä??? Olin aatellu että kävisin tässä alussa kattomassa mitä sielä tehdään ja vähintään ilmottautumassa etteivät luule että oon perunu, mutta nyt ei nappaa yhtään. Jos jätän menemättä tänään ni oonko mä vaan entistä pahempi luuseri joka ei ees yritä piristyä?



Mä haluaisin vain juoda teetä ja syödä suklaata ja maata sängyssä kyljellään ja nauttia selkähieronnasta jota kukaan muu ei tee niinku mun mies. Ja mulla on ikävä tavallisia vaatteita ja tavallista kroppaa!!! Ja sitä fiilistä mikä tuli esikoisen syntymän jälkeen ku eka kertaa tajusin miten lähelle miestä pääsee sylissä, ku ei oo masua välissä.



Tsemppiä vain kaikille vielä! Ei meistä kenenkään tarvi enää kovin kauan odottaa. Ja sitten se vasta alkaa.



kirahviina rv 37+4

vaikkakin tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta että itselläkin viimeistään 5 viikon päästä on vauva sylissä. On muuten aika hassua että jos itsellä menisi vieli toi 5 viikkoa niin osa näistä syyskuun vauvoista on silloin jo reilusti yli kuukauden vanhoja.. Silloin joillain on jo vauvakuume uudestaan ja meillä viimeisillä sisseillä vauva vasta syntynyt.. On se aika niin hassua. Ja niin on mun tekstikin, toivottavasti ymmärrätte! 8)



Kewalla oli ollut ikäviä tuntemuksia vauvan liikkuessa. Sama täällä. Tuntuu oikein " pahalta" kun vauva liikkuu varsinkin iltaisin. Ja samalla tulee niitä " puukoniskuja" ja painetta alapäähän.. Mistäköhän todellakin johtuu? Alkaa varmaa tila käymään pikkuisella ahtaaksi.. ja JOSPA se valmistelisi synnytystä (jota kyynisenä hieman epäilen 8))

Saisi vauva jo syntyä niin loppuisi nämä tuntemukset ja saisi muita tilalle!! 8)



Piti veikata vauvan syntymäaikaa. Mulla laskettu aika on 29.9 joten veikkaan että syntyy käynnistämällä 14.10



Mutta minäpä lähden tästä vähän kuntoilemaan, jospas se edes hieman auttaisi näihin olotilihin ja mielialoihin!!



Mukavaa päivää ja pitkää pinnaa kaikille!!!



Fiia 37+2



Muuten, multa lähes jokainen vastaantuleva tuttuja unohtamatta kyselee jo nyt että koska " vauva syntyy, varmaan ihan pian." Ja siis hei, mulla on vielä 3 VIIKKOA laskettuun aikaan.. Yksikin tuttu tokaisi että ei se taida sieltä syntyä koskaan kun ei ole vielä syntynyt.. Nythän vauvan on vasta " turvallista" syntyä.. Huh huh noita ihmisiä. Itse koitan olla tosi varovainen jos joku tuttu on raskaana, etten vain lauo samanlaisia kommentteja KENELLEKKÄÄN!!

Ilmoittaudun minäkin eli vauvelimme hieman etuili jonossa :-) Meille syntyi poika 07.09.07 klo 22.05 rv 39+1. Synnytys käynnistyi lapsivesien menolla Jumbon ravintolamaailmassa klo 18, melkein heti alkoi supistukset ja sairaalassa oltiin klo 19. Eli sairaalassa ehdittiin olemaan 3 tuntia ja poitsu oli maailmassa. Poitsun strategiset mitat: painoa 3155g ja pituutta 49cm. Tänään päästiin kotiin ja syntymäpaino on jo lähes saavutettu :-) Maitoa tulvii ikkunoista ja ovista...



En ole luonnollisesti ehtinyt yhtään viestiä lukemaan sitten perjantaiaamun, joten en yhtään tiedä, miten paljon Sissejä on syntynyt! Joukko-onnittelut kaikille!



-Ultsi kera pikkuprinssin-

Siivottu taas vaihteeksi koko huusholli ja vaihdettu koko pesueen lakanat...lattiatkin kuurasin. Suppareitten toivossa olen minäkin ahkeroinut mutta turhaan. Jaksamista kaikille!



Risella rv 39+3