Onko täällä ketään, joka on halunnut sektion, mutta lääkärit pakottaneet synnyttämään alateitse?
Nyt kun vauva on kohta 9 kk olen alkanut miettimään, että jossain vaiheessa olisi kiva saada toinenkin vauva.
Mutta alateitse en sitä halua enää koskaan synnyttää. En niinkään sen synnytyksen vuoksi vaan siksi, että pelkään, jos toisella kerralla myös repeän pahasti niin mitä jos minua ei saada enää korjattua mikä oli riski viime korjausleikkauksessa.
Joten haluaisin ehdottomasti sektion, mutta hivenen pelottaa, että mitä jos sitä ei saa ja sitten pakotetaan synnyttämään alateitse?
Kommentit (6)
Minulle on tehty yksi suunniteltu sektio yksityisesti ja sain vielä sairaalaan pätevimmän erikoilääkärin leikkaamaan.(sii korkein tutkinto) ELi soitat synnytysairaalaan ja kysyt että kuka tekee teidän sairaalassa yksityisesti sektioita. Kätilöt kyllä tietävät.
Sitten kun saat nimen niin olet häneen yhteydessä.
Lääkärit tekevät siis rahasta myös yksityisen makuluokan sektioita synnytyssairaaloisa. Niihin voi hakea kelakorvauta. Lasku tulee silti normaalisti sairaalasta.
Otaksuisin, ettei sinun toipumishistoriallasi kukaan lääkäri edes mainitse alatiesynnytystä.
Tiesitkö että pelkopolille on ovet auki myös ennen raskautumista. Kerrot neuvolassa että haluaisit lisää lapsia, muttet uskalla edes suunnitella raskautumista, ennenkuin synnytytapa on sovittu. Lähettävät sitten sinut pelkopolille, jossa asia käsitellään ja saat mustaa valkoisella siitä että synnytystapasi on sektio.
Toivottavasti pääset pian puimaan asian pelkopolille!
Mietinkin että minne katosit. Oletko toipunut nyt täysin fyysisesti, vai jatkuuko toipumisesi edelleen? Miten sinä voit, entä miten parisuhteesi voi? Tungettelevia kysymyksiä ja ymmärrän, jollet halua niihin vastata, mutta kysyin silti.
Lila75
Taidan tässä ensin odotella sairaalalta selvitystä siitä mikä meni oikeasti pieleen tämän tytön repeämisten ompelussa ja sitten marssin äitiys neuvolatädin puheille!
Lila75:
Mietinkin että minne katosit. Oletko toipunut nyt täysin fyysisesti, vai jatkuuko toipumisesi edelleen? Miten sinä voit, entä miten parisuhteesi voi? Tungettelevia kysymyksiä ja ymmärrän, jollet halua niihin vastata, mutta kysyin silti.
Ihan kiva kun kysyit ;)
Fyysisesti olen toipunut nyt varmaankin lähes 100%:sti. Tosin edelleen osa pieruista silloin tällöin tuntuu tulevan häpyhuulien välistä ulos. Mutta leikkaavalääkäri ja sitten ihan toinen yksityinen gynekologi väitti, ettei se ole mahdollista, joten kai ne sitten tulevat oikeasta paikasta ulos, mutta sen jälkeen osa tekeekin kierto-ajelun häpyhuulten välistä(???).
No siitä ei kuulemma pitäisi olla mitään haittaa, joten yritän henkisellä tasolla tottua asiaan. Välillä tekee vähän tiukkaa kun se aina muistuttaa ikävästi, et kaikki ei oikeasti ole niinkuin ennen synnytystä.
Toinen ongelma mikä jäi on se, että välillä paukkuja on vaikea kontroloida ja maaliskuussa kun pitäisi aloittaa työt, niin tuota asiaa vähän jännitän, ettei tulisi ikäviä hetkiä :(
Kuitenkin gynekologi sanoi, että mun lantiopohjan lihakset on tosi jännittyneitä... joten ei kait tuo sit sillä jumpallakaan parane? Vai olenkohan ymmärtänyt väärin....?
Mut muuten olo on ihan hyvä. Ja kun sain kirjoitettua sairaalalle sen huomautuksen, johon heidän pitäisi siis reagoida kuukauden sisällä, niin tunnen olevan henkiselläkin tasolla eheämpi.
Seksiä kyllä yritettiin miehen kanssa kuukaus sitten, mutta ei siitä tullut mitään. Tuntui kuin olisi ollut seinä vastassa ja sitten siihen siltaan minkä ne korjausleikkauksessa rakensi " reikien" välille sattui aika ikävästi.
Mut toisaalta tuolloin ei siitä korjausleikkauksesta ollut kulunut kuin vajaa nelisen kuukautta... synnytyksestä toki jo 8kk.
Mut onneks mun mies on hyvin kärsivällistä ja ymmärtäväistä sorttia, joten parisuhde ei ole onneks kärsinyt näiden juttujen takia... :-)
Hei! Oletko saanut fysioterapiaa korjausleikkauksen jälkeen? Lihasten jännittäminen on luonnollinen suojareaktio kipuun, myös lantiopohjan alueella. Kireät lantiopohjalihakset taas voivat tehdä seksistä kivuliasta. Fysioterapiassa voisit opetella uudelleen lihasten rentouttamista biopalautteen avulla ja saada kipusähköhoitoa sekä ohjeita lantiopohjalihasten venyttelyyn. Otapa asia gynellä puheeksi.
synnytyssairaalasta.
Itse kyselin tätä myös, vaikka ei vielä vuosiin olla ajateltu toista lasta. Tämä esikoinen nyt 10 kk, mutta kyselinpä kuitenkin...
Minulle sanottiin, että edellinen kokemus otetaan huomioon ja tehdään synnytystapa- arvio jne. Ja kun tarpeeksi kyselin ja jankkasin, niin minulle sanottiin, että ketään ei voi pakottaa synnyttämään alakautta.
Mutta en kyllä uskalla yrittääkään uudestaan raskaaksi, ennenkuin saan varmaa tietoa, että sektion saa tarvittaessa.
minulla on vuoden ikäinen vauva ja nyt tein plussatestin, huomenna soitan ultraan ajan ja sitten varmistuu tämä onnellinen tila!
historiaa, esikko syntyi hätäsektiolla, kakkonen normisti 7min ponnistuksella mutta repesin todella pahasti. puoli vuotta meni ripulilla eikä seksistä meillä puhuttukkaan, istumaan en pystynyt kunnolla kahteen kuukauteen ja ristiäisissäkin söin 600mg buranaa. imetys meni perseelleen koska olin niin kipeä etten voinut istua saatikka maata kyljellään.
nyt on vuosi kulunut ja edelleen alapäässä tuntuu kiristävältä ja arvet ovat koholla ja arkoja. peräpukamatkin vaivaavat säännöllisesti.
kysymys kuuluukin, kuka tämän lapsen synnyttää, en minä ainakaan. minä en rupea enää tähän ruljanssiin, vaadin sektion, ja lyön nyrkkiä pöytään jos lääkäri nikottelee.
synnytys sinällään oli ihan mukava, kesti kaikkinensa reilun 10h, mutta ne jälkiseuraamukset olivat aivan hirveitä, 2l meni verta ja ommeltiin humautuksessa. kipeä olin, ihmekkö tuo.