omat/yhteiset harrastukset?
Lapset 4v ja 6v ja harrastamme uintia kerran viikossa koko perheen kanssa (perheuinti). Tyttö harrasti liikkaria myös kerran viikossa, mutta talven myötä se jäi pois, kun ei yksinkertaisesti jaksanut käydä siellä koulun lisäksi. Miehen kanssa harrastamme kerran viikossa suunnistusta ajalla huhtikuu-lokakuu. Omia harrastuksia ei tällä hetkellä ole. Kotona harrastuksiin kuuluu puutarha, lukeminen, käsityöt ja lautapelit. Se riittää tällä hetkellä. Tosin kunhan tästä vauvamahasta pääsen eroon, niin varmaan yritän aktivoitua liikkumaan enemmän.
Kommentit (14)
oikein hengästyttää kun luin noista harrastuksista! :D
Itse olen niin kotona viihtyvä tyyppi, harrastuksetkin liittyvät kaikki kotiin. Puutarhan hoito, ompelu, leipominen (jos sitä nyt voi harrastukseksi sanoa..) Koiran kanssa käyn illalla lenkillä. Kolmevuotiaamme käy MLL:n kerhossa kaksi kertaa viikossa ja 1,5 vuotias ei harrasta mitään. Mies harrastaa urheilusukellusta, mutta ei säännöllisesti. Yhdessä perheenä käydään joskus uimahallissa. Ennen esikoista ja ennen kakkosta harrastin ratsastusta, mutta sekin jäi muuton takia. Ehkä aloitan sen jonkun vuoden päästä uudestaan.
olen kyllä mietittänyt että pitäisikö kolmevuotiaalla olla joku harrastus, painostusta tälle miettimiselle tulee ehkä siitä että olemme kaksi kulttuurinen perhe ja USA:ssa pienet lapsetkin harrastavat kovasti kaikkea. Toisaalta suomalainen maalaisjärki sanoo että ei pienet lapset moisia harrastuksia tarvitse. Ulkoilemme kuitenkin joka päivä ja esikoinenkin hoitaa jo kovasti puutarhaa. (tällä hetkellä istuttaa siemeniä ja taimia ym..)
Elämä kuulostaa kyl aikamoiselta suorittamiselta kun ihmiset laittaa harrastusluetteloita paperille.
Itse olen sillä kannalla että pienet lapset, alle kouluikäiset eivät juuri harrastuksia tarvi. Jotaki kerhoilua jos on kotihoidossa, ja jotain liikunnallisuutta, luontoa, taidetta, niitä pystyy kotonakin vallan mainiosti harrastaa.
Meidän vanhin poika on kahdeksan vanha ja on nyt kerhossa kerran viikossa. Aivan tarpeeks koulun ja ulkoilun lisäksi.
Miehellä on harrastus, ja minulla. Sit extrana meillä on koko perheen yhteinen liikuntaharrastus, liikuntasalin käyttö kerran viikossa.
Itse jouduin ihan suoraan karsimaan, kun mietin että olisi niin kivaa käydä muskarissa, vauvauinnissa, kerhoissa yms.. mutta sitten tulisi jo ihan liian monelle päivälle menoja. Toinen lapsi syntyy kohta ja ajattelin yhdistää harrastuksia siten että mennään koko poppoo vauvauintiin, esikoinen käy kerhossa, yhdessä käydään avoimessa päiväkodissa ja jätetään se muskari pois. Itse aloitan saliharrastuksen jonka tavoitteena on 3-5krt/vkossa. Sen lisäksi käyn opistolla opiskelemassa 1krt/vko.
Kaipaan myös kodin ulkopuolisia menoja ja tapahtumia, muuten tulisi aika pitkäksi ja tylsäksi. Liikkumattomuus ahdistaa, nyt 38. rv menossa ja olo on sellainen että tekisi mieli lähteä heti synnäriltä spinningiin :D
Meillä musiikkiopisto-opetus on päiväkodissa ja soittotunnit ovat siellä. pienryhmissä kaikki pk-lapset osallistuvat (vanhemmat maksavat musiikkiopiston lukukausimaksut normaalisti)
Kuvataidekoulu viikottain, judo viikottain. Yhteinen harrastuksemme on uinti. Halliin menemme aina, kun jaksamme ja innostusta riittää. Harrastamme yhdessä myös pyöräilyä, retkiä jne.
Omia menoja yksinhuoltajalla on aniharvoin. Harrastus-, virkistys- jne menojen vuoksi en halua tukiverkostoani rasittaa, koska tarvitsen välillä muutenkin lastenhoitajaa iltaisin. Lapsi on minun, enkä voi ja halua sysätä hoitovastuuta muille. (etävanhempaa ei ole, jolle voisi lapsen lähettää lomille ja viikonlopuiksi)
Meillä on kolme lasta ja paljon reissaava isä. En mitenkään kykene yksin kuljettelemaan lapsia kutakin eri päivinä eri paikkoihin harrastamaan. Jos kaikilla kolmella laspella olisi erilaiset omat harrastukset kodin ulkopuolella ja itsekin vielä haluaisin jotakin omaa, niin eihän illat ja aika koulupäivien päätteeksi mitenkään rittäisi. Tai minulle ainakin tulisi jo ajatuksestakin stressi.
Meillä koko perhe kuuluu partioon, jota harrastamme yhdessä ja vähän erikseenkin. Isommat lapset kuuluvat omiin iänmukaisiin partioryhmiin, joihin kulkevat jalkaisin. Leirit ja muut koemme yhdessä koko perheen voimin.
Toisena harrastuksena meillä on musiikki. Lasten soitonopettajat käyvät meillä kotona opettamassa kahta lasta erikseen, lisäksi musisoimme koko perhe yhdessä.
Mitä/kuinka paljon jaksatte harrastaa,kaiken kodin pyörittämisen ja lastenhoidon lisäksi?En tiedä alkaako kohta jo olla liikaa, mutta mä käyn koiraharrastuksissa 1-2x/vko, esikoisen muskari 1x/vko,esikoisen liikkari 1x/vko, itse aloitin kuntosalilla käynnin 2x/vko ja vielä vauvauinnissa käydään koko perhe 1x/vko.Eli menoa mulla on 6-7 päivänä/vko.Joskus vähemmän, jos ymppään samalle päivälle pari juttua.Meillä tytöt 1vja 5kk:tta ja 4kk:tta.Päivisin hoitelen tyttelit yhsin kun isi töissä.Olen luonteeltani " menevä" ja emme paljoa kotona viihdy muutenkaan.Mutta, jotenkin alkaa muistikin pätkiä, kaikki menot täytyy laittaa allakkaan ylös.Liekkö stressiä?! Lapsenvahti ongelma ikuinen, kun mies tekee kahta työtä, ajoittain.Ja itsestä tuntuu että PAKKO päästävä jonnekkin!Onko muilla vastaavaa??
.. mutta mehän ollaan kaikki erilaisia sen suhteen, miten paljon tarvitaan ja halutaan ohjelmaa. Meidän perheen ainoa harrastaja on tällä hetkellä mieheni, jolla on bänditreenit kerran viikossa. Itsekin kaipaan kyllä jotain omaa, mutta vauva on vielä niin pieni + täysimetyksellä, että vielä ei ole harrastusten aika. Käyn kyllä päivittäin yksin koiralenkillä, ja silloin tällöin tapaan kavereitani vauvan kanssa kahdestaan.
Olen lasten (2v5kk ja 4,5kk) kanssa päivät kotona. Ulkoillaan, käydään kyläilemässä / meille tulee vieraita, mennään kirjastoon, kauppaan yms " vapaata" . Kerran viikossa perhekerho aamupäivällä. Iltaisin ulkoillaan perheen kesken tai ollaan vaan kotona. Aika vähäisestä ohjelmasta huolimatta elämä tuntuu nyt aika häsäämiseltä, ja itse asiassa toivoisin vieläkin rauhaisampaa perhe-elämää!
Mielestäni harrastaminen on niin kauan ok, kun se tuottaa enemmän hyvää kuin huonoa. Jos harrastukset tuottaa stressiä tai kohtuuttomasti muuta vaivaa, tai tekevät elämästä turhan pirstalaista, niin silloin kannattaa varmaan miettiä mistä karsisi. Ihan pienet lapset tuskin tarvitsee harrastuksia, vaikka vanhemmille ne (lastenkin harrastukset, siis) ovat tietysti mukavaa vaihtelua ja ohjelmaa.
Ompunäiti
mmm...me ei harrasteta yhdessä mitään.
ja meillä on kerran viikossa muskari ja toisen kerran jumppa. nämä ovat yhteiset harrastuksemme lapsen kanssa. lisäksi " harrastamme" kirpputorilla, kirjastossa ja kaupassa käymistä useammin =)
omia menoja minulla ei oikeastaan ole, ellei töittäkäymistä kahdesti viikossa lasketa. minulla on kuitenkin onni tehdä työtä joka samalla menee hyvästä harrastuksesta!
Heips!
Mä oikein sormilla jouduin laskemaan harrastukset, jotka ainakin kuljettamisten osalta liittyvän arkipäivääni. Poika 8v käy partiossa ja sählyssä, poika 6v judossa ja lennokkikerhossa, tyttö 3v seurakunnan kerhossa, muskarissa ja liikuntakerhossa ja nuorin 1v...ei onneks vielä mitään! Eli seitsemän. Yhtenä päivänä on onneks vaan ruuhkaa kyydityksissä. Nythän ei tosin ollut kyse lasten harrastuksista joten...
Mä harrastan itse koirien kans 1-2xviikossa (jälkeä, hakua, vetoa tai muuta suunnitelmallista), tottista lähes päivittäin kentällä. Lenkkeily on mun ykkösharrrastus, juokskilometrejä kertyy 20-30 viikossa, näin talvella hiihdän/patikoin jos on liian liukasta juoksemiseen.
Mä hyödynnän mahdollisimman paljon lasten harrastusaikoja omiin harrastuksiin. Varsinkin jos pienimmälle/pienimmille löytyy hoitaja niin lähden lenkille tai koiria kouluttaan. Usein tuo 45-60 minsaa riittää noihin. Meillä kun yhteenkään llasten harrastukseen ei pääse ilman autokyyditystä matkan (vähintään 5km/sivu) takia niin lähtöjen määrä on optimoitava :D
En kaipaa itselleni mitään kellotettuja harrastksia. Olen kotona lasten kanssa ja harrastan tässä sit tilanteen mukaan kotona käsitöitä, leipomista, askartelua yms. Tuo partio varmaan palaa kuvioihin lähivuosina, nyt on ollut katkolla...
Mutta näin. Perheen yhteisistä harrastuksista tärkein on metsäretkeily ja hiihto.
Tällä hetkellä näin:
Itse käyn 3xvko jumpassa (bodystep,-pump,salitreeni). Kahdesti päivällä niin että lapset ovat lapsiparkissa ko.paikassa ja kerran illalla niin että mies lasten kanssa kotona. Miehellä 1xvko bänditreenit. Me rakennetaan joten " yhteinenaika" vietetään raksalla : )
Niin ja pojalla kerho 1xvko.
Lähinnä käyn silloin tällöin hiihtämässä ja leffassa, ja koko perhe käy kävelyillä, puistoissa poiketen samalla. Meillä esikoinen 6v käy tanssitunnilla kerran viikossa, ehdotin lisäksi jumppakoulua, mutta hän itse ei halunnut muita säännöllisiä harrastuksia, vaan mielummin käy nyt talvisaikaan luistelemassa ja hiihtämässä sekä puistossa ja kesällä pyöräretkillä ja uimassa. Saa sitten lisätä myöhemmin harrastuksiaan, jos haluaa. Kavereilla hän käy leikkimässä mielellään ja kaverit meillä, li leikit on vielä harrastuksia tärkeämpiä hänelle.
Lisäksi meillä on pojat 1v5kk poika ja 2v10kk, heidän kanssaan käyn kerran-pari viikossa kerhossa (avoin pk ja MLL:n perhekahvila), se on riittänyt ihan hyvin heille. Muuten puistoillaan ja mennään pulkkamäkeen eli vapaata touhua heidän kanssaan. toimii hyvin meillä näin.
Mies opiskelee parhaillaan, joten hänellä vapaa-aika menee harjoitustöissä ja tentteihin luvuissa lähinnä. Harraste-autoaan hän rakentelee silloin kuin on tarvista. Joskus on mennyt tosi paljonkin aikaa siihen, nyt auto on valmis, eikä pitäisi olla pahemmin ruuvaustarvetta, joten lähinnä kesällä ajellaan sillä sitten.
Tiltu-71:
Mitä/kuinka paljon jaksatte harrastaa,kaiken kodin pyörittämisen ja lastenhoidon lisäksi?En tiedä alkaako kohta jo olla liikaa, mutta mä käyn koiraharrastuksissa 1-2x/vko, esikoisen muskari 1x/vko,esikoisen liikkari 1x/vko, itse aloitin kuntosalilla käynnin 2x/vko ja vielä vauvauinnissa käydään koko perhe 1x/vko.Eli menoa mulla on 6-7 päivänä/vko.Joskus vähemmän, jos ymppään samalle päivälle pari juttua.Meillä tytöt 1vja 5kk:tta ja 4kk:tta.Päivisin hoitelen tyttelit yhsin kun isi töissä.Olen luonteeltani " menevä" ja emme paljoa kotona viihdy muutenkaan.Mutta, jotenkin alkaa muistikin pätkiä, kaikki menot täytyy laittaa allakkaan ylös.Liekkö stressiä?! Lapsenvahti ongelma ikuinen, kun mies tekee kahta työtä, ajoittain.Ja itsestä tuntuu että PAKKO päästävä jonnekkin!Onko muilla vastaavaa??
Meillä olen minä ollut aina kovin kriittinen harrastusten suhteen.
Viihdyn hyvin kotona, kaupassa käyntikin ottaa välillä koville mihinkään ei oikein tee mieli lähteä. Nuorimmaisen päiväuni aikoihin en ole halunnut kiikuttaa häntä mihinkään ja se on ollut kyllä hyvä päätös tyttö on rauhallisempi eikä iltasin kitise kun on saanut sängyssään nukkua kunnon päikkärit. Meillä esikoinen 11v harrastaa kilpatanssia 1 kerran viikossa harjoitukset. Poika 9v 2 kertaa viikossa käy painimassa. poika 5 v 2 kertaa viikossa kerohossa. itse en muuta kuin ulkoilen, käyn nuorimmaisen 8kk kanssa lenkillä. Yhdessä mieheni kanssa käymme 1 kerran viikossa tanssikursseilla. Isovanhemmat ovat silloin hoitamassa lapsia. Miehelläni on vielä oma harrastuksensa harjoituksia 1-2 kertaa viikossa. Tietysti harrastukseksi voisi laskea myös kalastuksen perheessämme kaikki tykkäävät istua veneessä virvelit kädessä. Nuorimmainen oli 2viikon ikäinen kun pääsi uistattamaan ensimmäisen kerran=) Harrastukset ovat meitä lähellä joten kyydityksiä ei juuri tarvita. Olen sitä mieltä, että niin kauan kun harrastukset eivät aiheuta riitoja ja hammasten kiristystä niitä on sopivasti. Riitely on mahdottoman kuluttavaa. Olen kaupassa käymisen hoitanut aina painipäivään ti, harjoitukset kestävät 1t siinä ajassa kerkiää tehdä hyvin viikon ruokaostokset ei tarvitse hyppiä kaupassakaan joka päivä. Tulee 2 kärpästä yhdellä iskulla.
Näin siis meillä harrastukset...
Esikoinen 6v. käy liikunta-leikkikoulussa, jossa vanhempi-lapsitunti on kerran kuussa. Keskimmäisen 2v8kk. kanssa käydään yhdessä perhekerhossa ja käyn ite kuorossa kerran viikossa + keikka joka toinen viikko. Vauvan 4vk. kanssa ei muuta kun ulkoillaan ja kirppuillaan ja minusta tuntuu, että se riittää ja kiirettä välillä pitää. Mies on välillä sitä mieltä, että kuoro vie miulta liikaa aikaa, mutta ite tarviin sitä niin paljon, että en voisi oikein kuvitella luopuvani siintä.