*Eloisat, otetaanpa uusi pino käyttöön.. :) :)*
Jep, kun tuli jo niin pitkäks tuo edellinen, niin ajattelin ottaa vallan omaan käteen uuden pinon muodossa.
(.) Olo on henkisesti epätodellinen, ei uskalla ajatella että odottaa uutta pikkuista, ja siitä sit seuraa sekavaa ajatuksenjuoksua. Ja sitten tuossa pohdin ja laskin oireita - kovin vähäisiä vielä - niin rinnat on herkät, ja hulluin mikä tuli tokana iltana plussasta, niin käsien kömpelöys. Yleensä mulla ei edes täpötäyden kahvimukin kanssa ole ongelmia, mutta nyt oon jo " ampunut" lusikalla salaatit kastikkeineen syliini ja matolle ja ruokaveitsi on pudonnu vanhempien luona ruokailles, ja pari kertaa on meinannu osua puukko varpaaseen ku oon leikkaamas jotain leikkuulaudalla. Että hyvältä näyttää!! Paras kai pysyä loitolla teräesineistä seuraavat 9kk?? Sitä tässä odottelen, että milloin alkaa liharuuat tökkiä tai tulla samantien toisesta päästä pois, se oli vahvana oireena kummankin nykyisen muksun raskauksissa alusta loppuun.
Ja sitten sellainen ongelma että pitäs työnimi keksiä tälle uudelle toukalle. Esikkoa sanottiin Miniksi ja nuorimmaista Milliksi. Että mikäs sopis noihin? Ajattelin Mikroa, mutta ku se kuulostaa miksoaaltouunilta.. Ja on myös ton r-kirjaimen takia turhan kova näin pehmoiseen tarkoitukseen. Auttakaa siis siskokullat muijaa mäessä!!
Heidi ja Tyyppi rv5
Kommentit (54)
Huomenta!
Kovin tuntuu epätodelliselta olo vielä täälläkin, oireita ei mitään. Paitsi viluttaa, siinä kaikki. Toivotaan, että se tästä. Just tuli aamuvarhaisella ystävältä viesti, että pieni tyttö syntynyt yöllä, mieli ihan herkistyi... :)
Lähdetään tänään maalle ja tullaan takaisin sivistyksen pariin vasta ensi vuonna, joten muutaman päivän palstataukoa nyt tiedossa, voikaahan hyvin.
Pulu & nasu 5+3
Täällä hiukan surkeilla mielin sillä eilen vihoin saatiin miehen kanssa juteltua tulevasta sillä vaikka mies nähnyt testin pari päivää sitten niin vieläkään ei ihan voinut uskoa että raskaana olen ja kun sanoin että kyllä se nyt vaan niin on niin vakavaksihan tuo meni. Raskasta reaktiota odotinkin mutta pahalta silti tuntuu ja tunnen kamalaa syyllisyyttä asiasta. Mies ehdotti keskeytystä mutta siihen en suostu jos ei itsekseen kesken mene. Sen jälkeen pohdittiin taloudellista puolta joka huolettaa kumpaakin ja lopuksi mies vaan totesi että nyt vituttaa ja tosi paljon ja harmittaa että ei ehtinyt aiemmin jo sinne sterilisaatioon. Oma mieli siis aika musta ja hirvittää miten tässä jaksaa raskauden loppuun ja vielä vauva-ajankin ja miten tuo taloudellinen puoli järjestyy.
Ainoat positiiviset asiat tällä hetkellä tuntuu olevan se että tykkään kovasti vauvoista ja yksi lapsi mahtuu hyvin vielä sydämeeni ja se että olen syksyllä kotona kun esikoinen menee kouluun. Esikoinen kun on hiukan reppana ja hiukkasen on jännittänyt miten pärjää koulutiellä mutta nyt voin olla saattamassa ja auttamassa ekan lukukauden ajan.
Neuvolan sain varattua eilen ja on 16.1. jolloin pääsen myös ultralla kurkkaamaan masu-asukasta. Meillä kun on se onni että neuvolassa on oma ultra. Näin ei tarvitse alkuraskauden maksulliseen ultraan mennä minnekkään.
Ristiriitaisissa tunnelmissa Aliisa ja ylläri 6+4
HEIDI: Miten olisi Nano?
Meidän esikoisen työnimi oli Hulda, se vaan vääntyi siihen, oli myös tyttöolo ja lopulta rakenneultrassa ennustettiinkin tyttöä. Tyttö myös syntyi. Tästä kakkosesta on alkanut jo vääntyä sitten Kalle, vaikka kyllä jo vähän kritisoin sitä että raukalle tulee traumoja jos syntyvä onkin tyttö ja jo työnimessä on poikaa " toivottu" ... Itse asiassa minulle on tällä hetkellä aidosti sama kumpi tulee, esikoisen kanssa toivoinkin salaa tyttöä ;).
ALIISA: Jospa se miehenkin mieli muuttuu positiivisemmaksi alkujärkytyksen jälkeen, yhdeksän kuukautta on pitkä aika tottua ajatukseen ja yleensä viimeistään syntyvä vauva pehmittää pään. Tsemppiä.
OIREISTA: Esikoisen raskaus oli melko oireeton ja samaa linjaa näyttää noudattelevan tämäkin ainakin tähän mennessä. Esikoisesta muistan vain valtavan väsymyksen joka ainakin vielä on loistanut poissaolollaan sekin, toivottavasti ei tulekaan! Pahoinvointia en kaipaakaan, ihan pientä lievää kuvotuksen kajetta lukuunottamatta olen saanut olla siltäkin rauhassa. Edes kahvi ei töki, mikä on huono homma, koska olen aikamoinen kahviaddikti ja määrää on nyt sitten vaikeampi rajoittaa...
inachis rv 6+0
Lueskelin eilisen pinon loppuun ja mukavaahan tuo oli kun niin pitkästi oli taas luettavaa.
Sofia 27: saitkos ultran varattua?
Gaia: Kyllä on olemassa raskaudenaikaista masennusta ja muutenkin raskaus ja lapsen saaminen on yksi niistä ajoista jolloin naisella on selkeästi lisääntynyt alttius sairastua masennukseen. Mutta kyllähän tämä alkuaika on aina, kun väsyttää ja oksettaa suurimmalla osalla aika alavireistä aikaa, mieli herkässä eli vaikea tietysti sanoa mikä kuuluu normaaliin raskauteen. Mielestäni normaalia on kyllä tässä alkuvaiheessa se, että on normaalia alavireisempi, mutta jos tuntuu, että olo on kovin synkkä älä arastele ottaa asiaa puheeksi neuvolassa, joille nämä asiat ovat tuttuja ja saat varmasti tukea.
Pahoinvoinnista olikin paljon juttua, yllättäen :). Minulla ainakin tuntuu, että ruokien ajattelukin tuo pahanolon ja kaikki ruoat ovat ällöttäviä, vesikin. Mutta sitten jos vain jotain laitan suuhuni, se kuitenkin maistuu ihan suht koht normaalille ja olo helpottuu, eli paha olo pysyy parhaiten poissa jos suussa on jotain. No tuo sitten on aiemmin aina mukavasti nostanut painoa jo alkuraskaudessa ja kun kaikissa tuo yökötys on loppunut h18-28 välillä niin kiloja on kertynyt. Nyt olen ajatellut, että en halua taas tuota kiloriesaa itselleni ja olen yrittänyt pitää tämän syömisen kurissa eli kun suussa pitää melkein koko ajan olla jotain olen nyt aamupalan jälkeen juonut makuvissyä, imeskellyt ja pureskellut xylitolpurkkaa niinkauan kuin makua edes vähän irtoaa ja nyt kun tähän koneelle istuin keitin kaveriksi kupillisen minttuteetä.
Sofia77: Ihan kyynelehdin täällä kun eilisen pinon juttuasi luin, toivottavasti kaikki tällä kertaa sujuu hyvin ja tietysti toivon, että kenenkään meistä ei tarvitsisi vastaavanlaisten suurten kysymysten äärellä tässä raskaudessa olla, kyllä ne niin vaikeita on ja ihan kurkkua kuristaa ajatella, että jotain poikkeavaa vauvasta löytyisi....
Aliisa: kovasti jaksamista sinne. Meillä mies oli vielä viime kesänä tiukasti nelosta vastaan ja silloin kyllä ajattelin, että olisi aivan hirveää jos mieheni ei haluaisikaan lasta, jos olisin tullut raskaaksi. Kummasti miehen mieli sitten muuttui nopeasti ja vauva sai luvan tulla ja kun kerroin plussauutisen hän sanoi niin aidosti, että on se jännä kuinka innoissaan hän on jälleen tästä uudesta tulokkaasta ja odottaa uutta vauvaa niinkuin minäkin. Mutta omasta miehestäni olen huomannut, että mielipide voi olla todella jyrkkä, mutta muuttua nopeastikin täysin päinvastaiseksikin ja ymmärrän, että pahalta tuntuu, jos toinen edes kysyy aborttivaihtoehdosta... mutta ehkä miehesikin tarvitsee vain aikaa miettiä ja sopeutua asiaan ja uskon ja toivon, että uudesta vauvasta tulee teillekkin ihan samanlailla toivottu lapsi kuin muistakin vaikkakin ylläri olikin.
No niin taisi tulla varsinainen romaani tästä jutusta, mutta sain kerrankin ilman suurenpia häiriöitä kirjoitella....
Kaikille elokuisille mukavaa päivänjatkoa ja tervetuloa uusille , sekä paljon onnitteluja ultrassa käyneille!
wintergirl 5+4
tilanne ja voimat vähissä. Yhtään ei jaksaisi lasten kinasteluakaan nyt kuunnella kun omat ajatukset pyörii ympyrää niin että hyvä kun järjissään pysyy. Miten voi näin iloinen asia saada näin suurta surua aikaan. Kamalaa edes ajatella että meille suodaan neljäs lapsi ja joillain ei suoda ollenkaan tai vauva kuolee tms. ja minä se täällä itken miehen reaktiota ja ajatuksia asian tiimoilta.
Aliisa rv 6+4
Wintergirl: varasin ultran sille rv7 tasan päivälle. Haluamalleni gynelle olisi ollut aika 3päivää myöhemmin, mutta enhän minä jaksa odottaa tuota pidemmälle :)
En kärsinyt ekassa pahoinvoinnista. Eikä nytkään ole merkkejä moisesta. tosin kerkeäähän sitä vielä tulla. valkkari on kyllä lisääntynyt ja hengästyn helposti. Ne kai voisi luetella oireiksi. Sanoin kuin vessassa ravaamisen päivin öin ja hieman kipeät rinnat.
S rv 5+4
Oli taas turhan näppärät sormet.
Mutta siis täällä pidetään kotipäivää koska tytöllä nousi yöllä kuume ja nyt sitten oksentelee. Ihan pirteä tyttö on muuten ja toivotaan että menee nopeasti ohi (eikä olla viikonloppuna miehen kanssa kipeinä). Itse kun kärsii jo valmiiksi pahoinvoinnista niin oksujen siivoaminen ei ole mitään herkkua....Toisekseen piti huomenna lähteä katsomaan meille parin viikon päästä tulevaa koiranpentua ja tiedä nyt sitten että pääseekö katsomaan vai ei.
Ultra-ajankin sain tilattua mutta vasta parin viikon päähän joten siihen asti täytyy odotella ennenkuin tietää että miten pitkällä tässä oikeasti ollaan. Ensimmäinen neuvolakin on sitten parin viikon päästä ja ikävä kyllä uudessa kotikunnassamme ei kustannetakaan kuin yksi eli rakenneultra.
Ikävä kyllä tuo Aliisan tilanne, voimia sinne!
Jav@ , rv?
ihanaa kun sai nukkua pitkään tänään.heräilin vasta kymmenen jälkeen.
Aliisalle pahoittelut tilanteesta..toivottavasti miehesi nyt päätyisi siihen että tuo pieni olisi tervetullut teille.jos se aika auttaisi, että saisi rauhassa miettiä asiaa.
ja omaa napaa...väsymys on ihan kauhea..voisin nukkua vaikka 15 tuntia yössä..ja tuo pahaolo on myös hirveetä..en ole joutunut vielä vessanpönttöä moikkaamaan, mutta lähellä oli tänäaamuna.ja yöllä heräsin hirveään huonoon oloon..
kysyisin teiltä muilta, että oletteko harrastaneet seksiä koko raskauden aikana? että eikö se ole sallittua jos vain ei tuu mitään kipuja tai vuotoja sen takia? eikä pitäis olla mitään keskenmenoriskiä jos alkuvaiheessa harrastaa? haluan nyt vielä varmistaa kun ollaan mietitty sitä miehen kanssa että uskaltaako tehä nyt mitään ettei se lisää keskenmenoriskiä.
kiitoksia vastauksista jos joku tietää =)
enkeli rv 6+6 ja pienisintti
Sofia27: no me sitten samoilla päivillä jännäillään, mitä masussa näkyy, kääk!!! Onpa ihanaa, jos sinulla ei tuota pahoinvointia ole aiemmin ollut eikä nytkään tulisikaan. Minusta tuntuu tämä omani erilaiselta kuin edellisissä, hajut eivät ole samanlailla pahaa tekeviä kuin aiemmin, mutta ruoan ajattelu tuo kylmät väreet pintaan...
Enkeli-81: seksiä saapi harrastaa, ei lisää keskenmenoriskiä. Vain jos on keskenmenonuhka, supistelua, verenvuotoa tai ennenaikaisen synnytyksen vaara niin seksi ei suositeltavaa.
Söin äsken ihana juustokalkkunamunakkaan salaatin kera ja ihanalta maistui, mutta nyt pelkkä tuo ruoan nimen kirjoittaminen etoo.
pakkohan sitä kirjotella kuulumisia kun eloisat karannut väärälle puolelle sivua....
joulu meni ja uusi vuosi tulossa. joulu herkut maistu oikeen hyvin enään ei välttämättä maistuiskaan voi kyl johtuu siitäkin et tuli syötyä vähän liikaakin.
ällötys alkanut täällä,ja nyt löysin vihkosen missä oli laittanut et esikoisessa vasta oksentelu alkoi rv8 saa nähdä alkaako tässä raskaudessa. ainakin väsyttää sikana huomaan et yli tunnilla aikaistunu illall nukkumaan meno ja päivä unia pari tuntia. ja silti haukottelee. ja mulla kans et ku aattelee otain ruokaa rupee oikeen ällöttää mut kumminkin syön sitä ja toinen jos syön liikaa niin siitäkin tulee stoppi.... ja mahaa kiertää välil liikaakin..
nyt taas mennään kohta ulkoilee ;) Uutena vuotena menään raketteja ampuu perheen voimin 2v on varmaan innoissaa... rauhallista uuttavuotta!
ankka 7+3
Ihanaa, viikonloppu! Ja vielä päivän pidempi sellainen =)
Alkuun heli Aliisalle kovasti jaksamista toivon. Tuollainen tilanne on kyllä kovin ikävä ja raskas:( Ja minkäs sitä kukaan tunteillensa mahtaa! Meilläkin mies (ollaan uusioperhe, 4 lasta ja 6vuotta yhteiseloa) oli pitkään sitä mieltä, ettei meille yhteistä vauvaa tarvi tullakkaan, mutta niin sitten viime keväänä vauvakuume molemmille iski. Miehillä ilmeisesti vaatii vain enemmän aikaa tuo asian kypsyttely ja siihen totuttelu. Koita jaksaa, *hali*
Wintergirl:Kiitoksia myötäelosta :' ) Kovasta kokemuksesta ollaan selvitty. Aina on meillä yksi Enkelivauva olemassa, sydämissä ja mulla enkelikoruna kaulassa. Samoin Enkelikoru on mun nuoremmalla tytöllä, 7v:llä, jolla myös paras ystävä kuoli lokakuussa. Hänellä on kaksi kultaista Enkeliriipusta kaulassa. Pakko on uskoa siihen, ettei ihmiselle anneta enemmän kuin jaksaa kantaa. Onni on kuitenkin suuri tästä raskaudesta - eihän tämä Enkeliä-Sofiaa korvaa mutta rakas vauva on odotuksessa :) Sinulle myös toivon oikein hyvää ja onnellista odotusaikaa!
Sofia27: Sulla on kaunis nicki ;) Täytyy toivoa, ettei mennä sekaisin... =)
rapuäiti:luin tuossa tuota eilistä kirjoitustani, ja huomasin, että pitkän " selonteon" sinulle kirjoitin. Asian läpikäyminen, siitä puhuminen ja kirjoittaminen on ollut minulle ja koko perheellemme keino toipua menetyksestä. Vieläkin näköjään tulee aiheesta paljon mieleen... :' )
(.)Todella turpea olo on, kokovartalo turvotus =( Väsymystä riittää, ja siinä ne oireet sitten olikin. Etominen alkaa oletettavasti rv6-7 tienoilla, kuten aiemminkin. Olo vielä melkoisen epätodellinen, välillä ihan miettii, olenko raskaana ollenkaan! Mulla eka ultra tulee tuossa rv8 tienoilla, töissä luottolääkäri saa luvan ultrata. Siihen asti ei auta kuin odotella...
Mukavaa vko:n loppua teille kaikille toivotta
Sofia-77 ja Pikku Ihme rv5
Pikaisesti kuulumisia..
Ultrassa käytiin tänään ja siellähän se pikkuinen oli oikeassa paikassa ja sydän sykki. Onnellinen tunne on nyt kun kaikki on hyvin tähän asti. Hepariinipistokset aloitetaan noin viikon päästä ja siitä tämä homma etenee.
Väsymys on ihan hirmuinen. Ei meinaa päästä sängystä ylös ja päiväunet venyy. Etova olo hyökkää välillä ja oksellakin piti käydä. Hyvä tietää kuitenkin että tämä vielä tästä piristyy. Viimeistään muutaman kuukauden päästä. =)
Mukavaa viikonlopun alkua kaikille
Stella rv 6+5
Siis se, että kuvotus on tänään on ollut vähäistä ja vain aamupäivään liittyvää. Jos tämä tästä pian helpottaisi. Esikon kanssa kuvotusta oli vain vajaa viikko seiskaviikolla. Nyt kuvotusta on ollut heti alusta lähtien. Nyt kun alkoi kahdeksas viikko, niin kuvotus voisi väistyä. Vaikka sitten saankin heti miettiä, että onko kaikki kunnossa. Muuten kyllä oireet ovat ennallaan..
Nicit unohtuvat vielä tosi helposti. Pahoittelut sinulle, jonka mies ei teille neljättä haluaisi. Toivotaan, että miehen mieli muuttuu pian.
Nyt muuten olen taas unohtanut puolet jutuista. Oli vain pakko hehkuttaa hyvää oloa.
västis rv 7
Heti alkuun pahoittelut Aliisalle miehen reagoinnista, toivotaan että kaikki muuttuu iloiseksi onneksi. Koittakaa vielä keskustella ja anna aikaa, eiköhän hän ajatukseen totu.
Ja onnittelut Stellalle mukavista ultrakuulumisista!
Oli taas paljon muitakin joiden kirjoituksiin piti kommentoida, mutta pää on taas jossakin muualla ja unohtui....
Oma olo on parempi, etominen helpottanut, tissit arat ja masu iso... olo oikein mukava, väsy painaa hiukan, mutta voi johtua kuopuksen aikaisista heräämisistä ja huonoista yöunistakin.
Duracel rv 10+1
Aliisa : kovasti voimia tähän elämäntilanteeseenne ! Vaikealle kuulostaa ja minusta ei ole neuvojaksi ja tuskinpa neuvoja kaipaatkaan... Toivottavasti saatte miehen kanssa ajatukset samoille raiteille.
Sofia-77 : kirjoituksistasi huokuu selvästi että olet sinut enkelinne kuoleman kanssa (en löytänyt järkeviä sanoja). Meillä tuo km, joka oli viikolla 16 aiheutti parin vuoden " toipumisen" henkiseltä kannalta ja vaikka siitä on jo 3 vuotta niin vieläkin asia kaivertaa :o( Edellinen raskaus meni siksi " harakoille" kun surin ja pelkäsin tuota menetettyä vauvaa vielä kovin. Sinulla on varmaan ollut hyvät tukiverkot ja olet todellakin pystynyt puhumaan asiasta ja taisitpa kertoa että kirjoittaminen on ollut voimavara. Mutta todella hienoa että olet nyt odottajissa :o)
).( Tänään sitä piti käydä ultrassa kun päästiin ukon kanssa kahden :o) Oikeastaan oli ihan eka kerta kuopuksen syntymän jälkeen (11/05) kun päästiin karkaamaan kahdestaan mihinkään...... Lahja oli liki 1.5 cm pitkä ja kaikki oli massussa hyvin. Myooman (3 cm) lääkäri löysi ja mitähän tuo sitten meinaa :o/ Laittoi lähetteen äippäpolille parin viikon päähän ja siellä sitten katsellaan lisää.
Olo on ollut tänään vaihteleva : välillä etoo ja välillä jopa on ruokahaluja. Edelleenkään ei oikein juomat mene. Ostin mehukeittoa ja mehujäätä, joten jos ne sitten olisivat apu tähän ongelmaan.
Nyt katselemaan kotivideoita
Rapuäiti ja Lahja rv 8+3
täällä ois yx elo-odottaja lisää.
Eli eka plussa testi tehtiin jo 25.11 herkimmällä testillä ennen kuin menkat oli edes myöhässä vahvojen oireiden takia.Ja toinen plussa testi saatiin 27.11.
Laskettuaika on 9.8 ja synnytys tapahtuu jälleen K-SKS:ssa.
2km oli ensimmäisen ja toisen lapsen välissä ja nyt viime raskaus päättyi keskeytyneeseen km(kesäkuu/06) rv 9+6,tällä kertaa uskoisin kuitekin kaiken olevan hyvin oireita on mm. rintojen arkuus,jatkuva ällötys,väsymys.
Perheeseemme kuuluu myös isi,12 ja 9v pojat sekä 6v ja 1v5kk ikäiset tytöt.
Jollakulla muullakin oli hepariinilääkitys...Itselläni alkaa rv 34 verenohennukseen klexane piikitys,joka jatkuu 4-6 vkoa synnytyksen jälkeen.
Lumina+Lahja rv 8+2
Täältäkin.
Aliisa: Meillä käytiin tuo asia myös läpi, mies ei aluksi innostunut tulokkaasta. Itsekin olin (ja osittain olen yhä) aika pihalla, kun meilläkin siis suunnittelematon ylläriraskaus. Tai kuinka ylläri se nyt voi olla jos ei kunnolla ehkäistä.. siis meidän tapauksessa. Olin sinun tapaasi kans tosi järkyttynyt, surullinen, peloissani ym kun mies oli niin negatiivinen asian suhteen. Kyseli kans että olenko nyt todella aivan ehdoton sen kanssa etten halua keskeytystä tehdä ellei ole aivan pakko.
Perustelin hänelle että miten hän selittäisi sen kaikille läheisille, meidän jo olemassaoleville lapsille (joskus se kuitenkin tulis ilmi heillekin) ja miten luulee et kukaan ymmärtäis keskeytyksen syyksi vain sen ettei huvittanut.. ja että en minäkään tästä enää nuorennu, ja että jos joskus meinataan kolmosta kuitenkin, niin miksei nyt. Vaikkei ehdittykään sitä suunnitella ja " päättää hankkia" . Kun mä kyllä tiedostan ettei lapsia välttämättä noin vaan hankita, mut miehille se ei ehkä oo niin kirkkaana ymmärrykses. Ja että jos tosiaan menis tekeen sen keskeytyksen niin miltä se sitten tuntuis jatkossa, jos olis ollu ihana terve pikkuinen tulossa, ja sitä ei koskaan saa takaisin, ja tuliskin katumapäälle ja haluaisikin sen pienen... entä jso ei halutessaan enää tulisikaan raskaaks..
Toivottavasti uskot kun sanon, etten missään nimes halua kääntää puukkoa haavassa, vaan kerroin vaan meidän tilanteen, jospa näistä ajatuksista olis apua.. vaikka keskustelussa.. Mun mies on jo onneks hyväksynyt tilanteen ja uskoisin että on ihan täysillä mukana odottamassa kunhan tää on hiukan pidemmällä ja uskalletaan uskoa sen olevan totta. Hänen isä on aikanaan halunnu keskeyttää hänet.. sekin sai kai vähän ajattelemaan.
Voimia paljon sulle..
(.) Kiitos inachis työnimiehdokkaasta! Kuulostaa hyvältä. Pitää vielä maistella sitä. Ja lisääkin saa ehdotella!! Tuntuis tutummalta jos siinä olis alussa Mi****.
Heidi ja " Nano" 5+1
meillä kuopuksen työnimi oli Mimi, jonka esikoinen keksi ekassa ultrassa jossa oli mukana vauvaa ihastelemassa. Lisää Miso, Miska, Misi, Miitri, Mikki, Miltsu, Minni.....
Josko näistä joku " tärppäisi" ?!
Eli oon ainakin aluksi itse valvojana, mutta olis kiva jos joku alkais kaveriks, varsinkin jos joku tietäis ja osais paremmin näitä juttuja.
Tein yhteisöstä Yksityisen, eli jäseneksi voi liittyä kutsulla.
Lähetän niitä mielellään hetikin, jos kerrotte osoitteitanne.
Heidi ja Nano 5+1
Meillä on palattu arkeen. Eli herätys tulee vapaapäivinä ennen seiskaa. Alkaapa aamu sitten ihan oikeaan aikaan.
(.) Eilinen ja toissapäiväinen oli olon suhteen mitä kurjin. Ihan kuin nyt olisi tulossa helpompi päivä. Eilen illalla tajusin ottaa Rennien, joka helpotti oloa (tosin vain tunniksi), mutta helpotti sentään kuvotusoloa.. Auts, jo tässä vaiheessa närästää, mitäköhän se närästys tulee olemaan sitten myöhemmin.
Mukavaa viikonlopun alkua eloisille!
västis rv7