HAAVEILIJAT vko 21
Kommentit (23)
Kiitoksia tervetulotoivotuksista! :) Ehkä tää mun vauvakuume on sellaita kroonista :D Kyllä tuossa pikkuisessa epelissä on yksistäänkin ihan riittävästi tekemistä, enkä ehkä AIVAN tosissani uutta vielä halua, mutta kun tulee sellainen hillitön rakkauden- ja onnellisuudenpuuska vauvaa katsoessa, niin tuntuu, että " lisää näitä, kiitos!" :)
Mutta toistaiseksi vain haaveilen pienemmistä sisaruksista. Kyllä musta tuntui vielä reilu kuukausi sitten, että varmana ei tule seuraavaa ennenkuin Sampo on AINAKIN 3-vuotias, mutta nyt kun pahin alkukankeus ja jännitys yms. on hälvenneet, niin ei enää tunnukaan niin mahdottomalta ajatukselta tulla uudelleen raskaaksi jo vähän aiemmin.
Mutta yritänpä päästä mukaan teidän juttuihin :)
Han
Ull-maij: " Toivotaan" sinne nyt sitten sitä vahinkoa tapahtuneeksi... ;D
Tervetuloa uudet haaveilijat!
Nonni! Nyt on sitten meidän s-elämäkin lopahtanut täysin?! Eli ei edes vahinkoa toivottavissa... Mies ei ilmeisesti uskalla enää harrastella petipuuhia vaikka mulla on h-kierukka, pelkää varmaan reppana että tulen raskaaksi... Meillähän aikoinaan k-kierukka petti ja esikoinen sai alkunsa. Ja minä vielä pelottelen miestäni vauvahaaveilla! Hyi minua, saa toinen pian jotain traumoja!
No joo, mun on pakko viljellä tuollaista typerää huumoria että jaksaisin taas ymmärtää miehen " aivoituksia" ... ;D
Taas pitää mennä, tytöllä on tänään korvien putkitus.
Heipat!
G: Miten kevät on sinuun vaikuttanut? (pannaas tälläinen typerä galluppi josko sais vähän eloa tähän pinoon)
Minusta tuntuu että olen talviunesta/-horroksesta herännyt, energinen ja hyvällä mielellä! :D Lastenkin kanssa paljon helpompaa kuin talvipakkasilla. Unohtamatta kovenevaa vauvakuumetta (vai pitäiskös mun haudata haaveet edes hetkeksi)!
Nyt, heipat!
G: minuun kevät vaikuttaa aina positiivisesti. Inhoan talvea ja joka kevät nautin kun alkaa ilmat lämpiämään. Olen paljon pirteämpi ja energisempi. Astmakin voi paljon paremmin.
Ull-maij: pidetään peukkuja ettei täti ilmaannu kylään ensi viikolla. Voi kun meilläkin oltais tuossa tilanteessa. Eipä taida olla pelkoa että niin tapahtuu ikinä (jos siis mieheltä kysytään).
Heikko-Peikko: Mites lapsen putkitus sujui? Toivottavasti oli yhtä " kivuton" toimenpide kuin meidän pojalla 2,5kk sitten, ei itkeny kertaakaan, oli pikemminki kiva reissu lapsen mielestä.
Han: se on jännä miten tuo vauvakuume vaihtelee päivästä toiseen aika suurestikin. Välillä sitä ajattelee, että nyt heti on pakko saada mies käännytettyä ja yritykseen. Ja toisinaan taas tuntuu että; ei piru vie enää yhtään kakaraa (erityisesti silloin kun uhmaikäinen kirkuu suoraa huutoa eteisen lattialla, kun ei halua laittaa kenkiä jalkaan ja kuitenki haluaa ulos).
Tällä hetkellä mun vauvakuume on hautautuneena muiden kiireiden alle. On se asunnon etsiminen ja lisäksi häiden järjestely. Kuukausi aikaa etsiä itselle ja lapselle vaatteet (mulle ei siis morsiuspukua) ja vain viikonloput käytettävissä siihen puuhaan. Mieshän on siellä Kotkassa viikot ja lapsen kanssa ei puhettakaan kauppaan lähdöstä. Kuukauden kuluttua lennetään lapsen kans Kuusamoon (jossa häät ovat heinäkuun lopulla) ja siellä sitten muita järjestelyitä häiden suhteen. Onneksi saan äitiltä ja anopilta apua aikas paljon.
Mun täytyy varata lapselle aika pikkujättiin. On taas kuukauden kestäny nuha ja yskä. Öisin ahdistaa henkeä ja täytyy antaa avaavaa astmalääkettä. Päivisinkin menee paljon lääkkeitä ja silti tuntuu että vähän on mennyt pahempaan suuntaan. Eilen käytin terveysasemalla lasta putkituskontrollissa ja puhuin lääkärin kans yskästä ja hengenahdistuksesta. Ei kuulemma tarvi lähetettä lastenlääkärille, ihan ok määriä käyttää. Niin taatusti, lehmätki lentää... Mulla on mennyt luottamus siihen naiseen ihan totaalisesti, ainaki mitä astmaan ja sen hoitoon tulee.
Mutta nyt pitää mennä antamaan aamupalaa lapselle. Heippa hei!
Mä en oikein osaa sanoa miten vaikuttaa muhun.. Ihan positiivisesti vissiin.. Tämä kevät ollut erilainen muihin verrattuna.. Koska mieheni löysin talven aikana.. Niin on jotenkin erilainen fiilis ollut..
Ihana mies, joka sanoi; että kun hän haluaa lapsia, niin ne on minun kanssani.. Eilen lenkillä vannotti rakkauttaa minuun.. Mä vaan en osaa täysin luottaa vielä.. Mutta se taas johtuu mun menneisyydestä...
Onneksi miehellä on kärsivällisyyttä ja jaksaa mua vaikka olen aika negatiivinen itseäni kohtaan..
Muutto on ensi viikolla joten jatkan muuttolaatikoiden pakkaamista..
KP
Tytön (pian 9kk) korvien putkitus oli siis eilen.
Puolukanvarpuko kyseli (anteeksi harva pääni)...?!
Oli todella helppo reissu! " Vauva" ei itkenyt edes silloin kun tippakanyyli laitettiin. Oli mukava, kun sain olla lapsen vieressä leikkaussalissa niin kauan että hän nukahti ja kun hän heräsi haettiin minut heti paikalle. Tunti oltiin heräämössä ja sitten päästiin kotiin. Heräämössäkin tyttö vain naureskeli. Liimakorvaksi oli jo tilanne kehittynyt ja taas oikeassa korvassa oli myös tulehdus. Viime yön tyttö nukkui kuin tukki, inahdustakaan ei päästänyt! IHANAAAAAAAAA, jospa se tästä! Oliko tarpeeksi sekava selostus?! ;D
Kyllä tuo mun mies on sitten hassu! Sanoin hänelle että tuttavapariskunta odottaa neljättä lasta niin mies luuli tuostakin lauseesta että sanoin sen vain siksi että " hoen että meillekkin" ... :D :D Päätin etten nyt sitten hoe vähään aikaan mitään vauvoihin liittyvää, heh heh.
Jokos Ull-maij räkätauti helpottaa sielläpäin? Meidän vauvelit taitaa olla samanikäisiä?! Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kun aletaan nousta pystyyn yms.
Kiharapäälle satelee rakkaudentunnustuksia, ihanaa! ;D vähä oon kateellinen... :D
Han: Myös mulla vaikka olenkin oikea " himokuumeilija" mahtuu ristiriitaisia tunteita kuumeiluun riippuen miten lasten kanssa menee ja kellä on pahin uhma milläkin hetkellä.
Nyt pärnät kiahumaha, heips!
G:
[color=orange]Mulla kevät ainakin vaikuttaa positiivisessä mielessä mielialaan. Oon aina miettinyt että johtuuko se siitä, kun on alkukesästä syntynyt? Ei paljon jakseta sisällä kykkiä, siks tää palstailukin on aika vähäistä...[/color]
[b]Puolukanvarpu[/b] kirjoitti kyllä juuri mun näppikseltä tuosta vauvakuumeesta!! Välillä oon jo soittamassa neuvolaan aikaa kierukan poistoon ja sitten taas kuunnellessa kahden alle 4- vuotiaan kiukutteluja, oon sitä mieltä ETTEI YHTÄÄN LASTA ENÄÄ IKINÄ :) :D
No, suurimman osan aikaa vauvakuume vie voiton, joten edessä on kymmenisen kuukautta kärvistelyä ennen kuin päästään yrittämään...
Viime viikonloppuna laitoin meidän yhdistelmävaunut eteenpäin seuraavalle käyttäjälle ja haikee oli fiilis... No, mies jo lupas että ostetaan sitten seuraavalle uudet :)
Oon kyllä niin hyvin pistänyt kiertoon kaikki vauvatavaran, että joudun oikeestaan ensisänkyä lukuunottamatta hommaamaan kaikki uudelleen. Joitain vauvanvaatteita oon säästänyt, mutta kuitenkin.
Onneks siinä on 9 kuukautta aikaa ostella vaunuja ja muuta tykötarvetta...
Nyt on lähdettävä saunaan, joten hauskaa loppuviikkoa kaikille!!
-C-
HeikkoPeikko-78, alkaa jo helpottaa. Antibioottikuuri tehoaa, mutta saas nähdä ku se loppuu. Meillä tuo poika on syntynyt 16.9. Tosiaan äitin sydäntä kylmää ku toinen rimpuilee miten sattuu. Eilen oppi kävelemään tukea vasten ja ravas sitten 21-22:30 ympäri pinnasänkyä. Meillä tahtoo nuo unet häiriintyä ku oppii jotain uutta. Nukkuu sitten kyllä ihan hyvin kun nukahtaa.
Tänään taas oli sellanen päivä että ei toista lasta ihan heti. Päätin nimittäin saada tänään siivottua. Poika on pakko laittaa siksi aikaa matkasänkyyn ku muuten ei onnistu. Huusi ku palosireeni jonkin aikaa mutta sitten rauhoittui omiin leikkeihinsä ja sain kun sainkin siivottua. Illalla ku mies tulee töistä en saa tasan tehtyä mitään. Oon niin väsyny jo siihen mennessä että haluan käydä hoitamassa ponin ja rauhoittua tallilla hetken itekseni... Mistäköhän johtuu tää kamala väsymys? No toisaaltaku aattelee ni oon aina keväällä jotenkin väsyneempi.
Mulla ja mun veljellä on ikäeroa 2,5-vuotta. Se on kyllä maksimi minkä haluan lapsille ikäeroksi. No täällä taas ristiriitaisia tuntoja potien lähden laittamaan tuon pojjaan yöunille :)
T: Ull-Maij & Jani 8kk
Yövuoroa jälleen tekemässä..
Mun asunto alkaa näyttämään aika ankealta, kun joka paikassa muuttolaatikoita odottamassa ensi viikon perjantaita.. Vielä kuitenkin paljon pakkaamatta..
Tänään jaksoin olla ahkera vielä illallakin kun mies oli tullut töistä.. Sain pakattua monta laatikkoa taas tämän päivän aikana..
No huomenna jälleen pakkaamista.. Ja saa nähdä voinko mennä kotiin nukkumaan.. Kun meillä on putkiremontti tulossa taloon ja nyt ne poraa porraskäytävissä linjoja näkyviin ja siitä tulee hirveä meteli.. Tänäänkin aamulla heräsin siihen hirveään meteliin ennen seitsemää.. Mutta täytyy katsoa menenkö kotiin nukkumaan vai käynkö äidin ja isän luona sohvalla ottamassa päiväunet ennen ensi yötä..
Mä kyllä välillä kiusaan miestä kysymällä milloin me hankitaan se oma pienokainen.. Mutta mies kyllä välillä mun vitsini.. Joskus se hermostuu..
Varsinkaan siitä se ei tykkää jos mä en usko että hän tykkää musta ja rakastaa mua.. Iskee välillä epäusko..
Sain ihme kyllä jatkomääräyksen tänne 1.6.07-1.1.08 välisen ajan.. Olin todella iloinen tullessani töihin..
Oli taas vähän omaan napaan teksti..
G: Millä asteella teidän kuumeilu on, varsinkin te jotka kuumeilette ekaa, myös muut.. Joko ootte katsoneet millaiset vaunut ym haluatte?
Kun musta välillä tuntuu ihan siltä kuin olisin jotenkin outo, kun tiedän mitä haluan.. Siis tiedät vaunut ym.. Miehenkin olen saanut kiinnostumaan.. Halusi jopa kerran mennä ihan lastentarvikkeeseen katsomaan... Joten meillä katsottuna jo vaunut, matkarattaat ym. isompia juttuja..
KP
kuulostaa lupaavalta, miehen innostuminen nimittäin. Meillä mies ei tasan suostunu lähtemään katsomaan mitään vauvanhototarvikkeita etukäteen. Ja raskausaikanakin vasta kun oltiin oikeasti niitä menossa ostamaan. Yksin kävin sitten kiertelemässä...
Tsemppiä. En usko että loputtomiin menee aikaa kun teiltäkin kuuluu hyviä uutisia!
Mä tosiaan oon kaikki vauvatavaran pistänyt kiertoon. Me ei uutena ostettu esikoiselle muuta kuin vaunut, kaikki muu oli sukulaisten ja kavereiden vanhaa...
Mä tiedän aika pitkälle vaunujen merkin ja värin, mitkä kolmoselle ostetaan. Kantoliina on jo valittu, samoin turvakaukalo, hoitopöytä ja pinnasänky. Vaatteita alan varmaan hamstraamaan jo ens keväänä, kun aloitetaan yrittäminen ;)
Miehelle joskus kaupungilla näytän, että tossa on nyt semmoset vaunut mitkä meidän vauvalle sitten ostetaan! Eipä se siihen mitään erikoisia kommentoi, paitsi jos on aivan eri mieltä!
Tänään perhekerhossa pidin hetken aikaa sylissä aivan ihanaa pikkuneitiä, iältään 2kk. Voi hitsi, miten se oli pieni ja nätti, aivan ku nukke...Meille kans semmonen pieni vauva :))
Meillä on muuten nimikin jo kolmoselle valmiina, jos on siis tyttö...
-C-
Aika vaan vilistää ohi! Tuntuuko teistä, et aika vaan häviää johonkin eikä oo kerenny tehä juuri mitään. Tai sit on ollu niin paljon tekemistä, ettei kerkeä kuunnella itseään. Mun viikko aon ainakin ollu aika hektinen. Tänään oltiin koko perhe kotona, kun miehellä oli vapaapäivä. Tein ruokaa valmiiksi muutamaksi päiväksi ja leikittiin pojan kanssa enemmän.
G: Mun tekis mieli ostaa ja valita kaikkia tavaroita vauvalle, vaikka lupaa toiselle ei ole vielä saatu.. Monesti, jos kiertelee esim. kirppiksiä niin näkee vaan ne pienimmät ja söpöimmät vaatteet. Lelulehdistä katselen niitä pikkusten leluja ja netissä ihania pieniä kestovaippoja. Sitten joskus mietin, mitä tekisin erilailla toisen lapsen vauva-aikana kuin mitä esikon kanssa tein. Jotain hoito ym rutiineja. Sitten, kun sukulaiset ja kaverit saa vauvoja niin oon heti innoissani ostamassa lahjoja, kun on joku jolle ostaa.
KP: onnistunutta muuttopäivää! Varmasti ihana päästä muuttamaan rakkaan kanssa saman katon alle ja päästä järjesteleen tavarat uusiksi. Muutto on aina raskasta, mutta jotenkin itse koen se aina uuden alkuna. Kaikki tarpeeton roju pois ja jotain kivaa uutta tilalle.
Pitäisköhän mun pistää kaikki vauva-jutut kiertoon. Jos se vaikuttaisi jotenkin alitajuisesti tuohon mieheen.. En kyllä vielä raski..
Mullakin on nyt vähän menny ohi tuo ahdistus. Saa nähdä ens viikolla, kun mennää kattoon tuttavien vauvaa, joka on parin viikon ikäinen. Täytyy valmistautua henkisesti!!
Mukavaa viikonlopun odotusta kaikille!
Täällä kans yks vauvakuumeinen ilmottautuu. Itellä ollu vauvakuumetta jo 3 vuotta, mutta mies alkanu vasta tänä keväänä lämpenemään ajatukselle. Tosin alusta asti on ollut selvää, että jossain vaiheessa halutaan lapsia. Esikoisen yrittämisestä mies sanoi tässä kerrattain, että eiköhän sitä tänä kesänä vois alottaa. Mutta siis haaveilijoihin kuulun vielä.
Vauvakuumegallup: Mulla itellä siinä vaiheessa, että oon merkannu kalenteriin tätipäivät ja laskeskellu ovispäiviä. Ai niin ja Vauva-lehden tilasin tässä hiljattain. Kovasti tekis mieli ostaa ovistestejä valmiiks, mutta oon aatellu että jos alottas sen yrittämisen ihan ilman mitään " ylimääräisiä" juttuja. Kuiteski ihan säännölliset menkat. Mies taas on osallistunu nimien keksimiseen, kiinnostunu kestovaippailusta mun yllyttämänä ja kyselly vaunuista ja turvaistuimista kaikkee. Heh, meillä on jo sekä tytölle että pojalle monta ihanaa nimiehdotusta valmiina.
Kevätg: Tänä keväänä ollu paljo puuhaa ulkona, vasta eka kesä täällä " lopullisessa" kodissa alkamassa, jotenka kasvimaan ja kukkien laittoa piisaa. Kasvihuone valmistunee tulevana viikonloppuna. Yleensäkin kevät piristää muakin talven jälkeen.
Olikohan täällä jossain esittelyketju tms? No, minä oon siis -78 ja mies -77, naimisissa ollaan ja esikoisesta siis haaveillaan. Miehellä jatkuu vielä opinnot, mulla vakituinen työpaikka hoitoalalla. Että tämmönen tapaus täällä. Mutta nyt nukkumaan niin jaksaa taas aamulla reippaana!
-Mimuska
Tervetuloa haaveilijoihin ja onnittelut " miehen käännytyksestä" .
Minunkin tekee nyt mieleni " ilmoittautua" haaveilijoihin, olen jonkin aikaa teitä silloin tällöin vakoillut. Viime aikoina olen kovasti alkanut haaveilla sisaruksesta neidillemme, joka on jo 2v8kk (syntynyt siis 09/2004). Mietiskelin tässä, että kellään meidän tuttavapiirissä ei ole näin isoa ikäeroa seuraavaan lapseen... Ollaankin saatu paljon kyselyitä, että milloinkas on seuraava tulossa. Kuinka vanhoja teidän muiden isommat lapset ovat?
Opinnot on minulla pahasti kesken, vielä vuosi jäljellä. Sen jälkeen pitäisi tietysti olla fiksu ja tehdä niinkuin normaalit ihmiset, eli alkaa metsästämään vakituista työpaikkaa. Olen sellaisen alan valinnut, että opinnot vanhenee aika nopeasti... Viimeksi vauvakuume kyllä äityi niin pahaksi, että vauvantekohommiin alettiin kesken opiskelujen. Ja tosi mukavasti on elämä mennyt näin opiskelijaäitinä.
Toivon kovasti, että meille kävisi vahinko, niin ei tarvitsisi päättää milloin on sopiva aika pikkukakkoselle :)
Mies (-80) ei ole vielä kovin innostunut uudesta vaavista, johtuen juuri tästä mun opiskelusta ja työhaaveista. Mutta olen varma, että saisin sen käännytettyä, jos ihan sietämätön kuume iskisi :)
Vauvatavaroista kyseltiin... Esikoisen vaunut ja turvakaukalo on lähteneet jo seuraavalle käyttäjälle, samoin suurin osa vaatteista. Paljon pitäisi siis ostella, mutta sehän on vaan mukavaa. Nyt on jopa varaa siihen, esikoiselle saatiin tosi paljon lainatavaraa sukulaisilta, köyhä opiskelijapari kun oltiin. Oltaisiin vaatetettu vaikka kolmoset sillä vaatemäärällä.
Kevätpäivän jatkoja kaikille!
Ja tervetuloa mukaan haaveilemaan!!
[b]Ikäerosta:[/b]
Meillä esikoisen ja kuopuksen ikäero on 1v11kk.
Jos meidän toiveet toteutuu, eikä kovin kauaa kolmosta jouduta odottamaan, niin ikäero kuopukseen tulee olemaan 4v ja esikoiseen 6v. Toisaalta ihan kiva, ettei ole enää kahta vaippaikäistä kannettavaa siinä ja esikoinen toivottavasti jo niin omatoiminen, ettei koko ajan tarvi olla vahtimassa...
Koskaanhan ei tietenkään tiedä, kauanko kierukan poiston jälkeen menee ennen kuin edes tulen raskaaksi. Voi siis olla, että ikäeroa tulee esikoiseen 7 tai 8 vuotta.
Poistun taas häiriköimästä...
-C-
Vauvakuumegallup:
Täälläkin on vauvakuumeilu siinä vaiheessa, että tätipäiviä on merkattu kalenteriin että pääsee edes pikkusen tarkkailemaan niitä ovispäiviä. Miehelle en tosin oo niistä mitään maininnu (oonko ilkee kun en kerro koska voi käydä tod.näkösemmin vahinko?). Ja mulla se luultava ovis vaikuttaa kyllä niihin haluihinkin. Huomattavasti:D Usein siinä kierron n. puolessa välissä pupuilut maistuis:D
*köh* takaisin aiheeseen,
eli mitään näkyvämpää kuumeilua en harrasta. Tekis kyllä mieli kaupoissa hiplailla niitä pienen pieniä vauvan vaatteita, bodeja ym. mutta mulla ei kantti anna periks! Mä oon jotenki niin ujo, että rohkeutta pitää kerätä tollasissa epävarmoissa asoissa kauan. Musta kun tuntuu etten tiiä vauvoista " yhtään mitään" ...
Vauva-lehdestä sitte lueskelen mm. vaunuvertailuja/esittelyjä mutten niissäkään oo mitään valintoja vielä tehny. Lehdet on kaapissa tallessa! Kun SELLAINEN tunne tulee, lehdet löytää ja pääsee sitten vakavissaan vertailemaan eri malleja ym ym. :)
Noh, tää oli taas tällänen pikavisiitti haaveilijoissa tänään. Palaan taas lueskelemaan kun kerkeän... :)
Tervetuloa uudet.. Huono nimimuisti..
Huomenna edessä kunnon pakkaamispäivä, kun lopetan valvomisen, niin päätimme että pakkaamme huomenna aamusta iltaan jotta saataisiin mahdollisimman valmiiksi, kun ma saamme uuden asunnon avaimet.. JEEEEEE.. Kyllä ollaan odotettukin, että päästään muuttamaan.. Vaikka meidän molempien vanhemmat olivat kauhuissaan valitsemamme asunnon vuokrasta..
Pitäisi ruveta säästämään asuntoa varten.. Ajattelimme, että rupeamme säästämään yhdessä minun asuntosäästötilille.. Jos sitten jossain vaiheessa saataisiin ostettua se oma/ rakennettua se oma..
Tulipas taas omaan napaan...
Mutta hauskaa viikonloppua kaikille!!
Yökkö KP
Kävin viime yönä plussan sivuilla lukemassa odotusaika pinoja.. Kyllä tuli sellainen olo, että mäkin haluan..
Mutta jos nyt vähän aikaa malttaisi ihan rauhassa..
Mies kuitenkin ilmoittanut, että kyllä niitä jossain vaiheessa ruvetaan yrittämään..
Kävin myös lukemassa ihmisten kirjoituksia, kun ovat rakentaneet omakotitaloja.. Kyllä tuli sellainen fiilis, että aikanaan meillekin oma omakotitalo.. Vaikka en pihahommista niin innostukaan.. Mutta meidän äiti tykkää pihahommista..
Mutta nyt mietin et mitä tekisin seuraavaksi.
KP
Moi kaikille!
Kiva lueskella muiden haaveilijoiden juttuja. Täällä myös aivan kestämätön vauvakuume päällä, mutta vielä ei kuitenkaan ihan uskalla yrittää...Miehen kanssa selvää, että halutaan usempikin lapsi, mutta parin vuoden päästä vasta, kun työ- ym. tilanne parempi.
Mutta olis kyllä ihanaa vaikka heti! Meillä on vielä paljon tuttavapariskuntia, joilla lapsia, ja käydään jopa usein " babysittaamassa" . Mies tosi hyvin kyllä tulee toimeen lasten kanssa, ja olen jopa vähän kateellinen, kun itse aina olin tuttujen lasten ykköslapsenvahti, niin nyt ne aina vaan haluaisi mun miehen :)
No joo, mut isompaa asuntoa ollaan parhaillaan etsimässä, niin kai tämä tilanne tästä pikkuhiljaa lutviutuu.
Ei muuten yhtään auta tähän vauvakuumeeseen, että tänään kun olin töissä, oli SEKÄ pomolla ETTÄ työkaverilla lapset mukana töissä. (Toinen 1v, toinen ihan mini 1kk). Koita siinä sitten tehdä töitä!
Mutta siis tosi kiva on ollut löytää tämä palsta, ja varsinkin, kun osalla vasta ekasta haaveillaan, niinkuin meillä. Nyt taidan painua pehkuihin, hyää yötä!
Jenni & haaveet aaveet
Mulla on vieläki ihan kamala räkätauti. Alotin just toisen antibioottikuurin. Poikakin yskii vielä, mutta eiköhän hänen osaltaa ole tauti voitettu.
Heh, täällä " toivon" kovasti että olis sattununna vahinko ja olisinkin raskaana. Tosin aikas varma olen että ens viikolla saapi taasen tätiä kestitä. Hitsi ku uskaltais ni aloittas yrittämisen heti ens kierrosta, mutta ei taida vielä kannattaa.
Tervetuloa uusille mukaan, yksi teistä onkin tuttu tuolta enskat pinosta :)
T: Ull-Maij & Jani 8kk