olen ylpeä itsestäni!
Aamu alkoi huonosti, kuopus sai raivareita yöllä, koiralla vatsa kuralla, esikoisella aamupuurot tippui lattialle, kuopuksella maitomuki kaatui... Sit kun pääsin itse aamupalalle, lapset oli jo omat syönyt, ja pesulle vienti.. Olin tosi kiukkunen, mutta jostain löytyi kärsivällisyyttä selittää 3-vuotiaalle että nyt äiti on niin kiukkunen että älkää puhuko äitille hetkeen mitään. Esikoinen ymmärsi ja pyysi pikkuveljen lukemaan kanssaan sohvalle kirjaa. Ja tähän asti he ovat lukeneet RIITELEMÄTTÄ, äsken esikko kysyi että joko sulla on äiti parempi mieli. Hymyilin tytölle kahvikupin juoneena ja sanoin että on. Elämä on ihanaa!
Kommentit (3)
Melkein kuin meidän aamu tänään! Joskus tosiaan huonosti nukutun yön jälkeen tuntuu, että kaikki menee pieleen ja pinna on kireällä ennen sitä ensimmäistä kahvikupposta. Meilläkin esikoinen 3v ja kummasti osaa jo viihdyttää pienempää, jos äidillä sattuu olemaan huono aamu.
Meilläkin pojat (3v ja 1v) saavat melkoisen kaaoksen aikaan. Ja aamut ovat juuri pahoja rikkonaisten öiden takia... Itsekin istuin eilen aamulla keittiön lattialla siivoamassa muroja ja huokaisin, jolloin Esikko juoksi luokseni ja kysyi: " Äiti, mikä hätänä?" ja silitti päätäni. Sanoin, että ei mitään hätää, äiti vain on vähän väsynyt. Esikko sitten auttoi siivoamaan murut lattialta ja jatkoi sitten leikkejään. Ihanaa joskus saada olla ylpeä omista lapsista!
Anna itsellesi kunnon olalle-taputus, olet sen ansainnut;)