Stressaava työ ja turvallinen raskaus
Ja vielä tällaista galluppia laitan tänne tänään.... kun kovasti olen miettinyt: miten yhdistää henkisesti ja fyysisesti raskas ja stressava hoitoalan työ ja pidetään samalla huolta, että vauva voi masussa hyvin???
Ihan vain tulevaisuuden varalle näitä juttuja miettii =)
-ohris-
Kommentit (6)
Hei!
Minulla oli esikoista odottaessa todella kiireinen ja stressaava työ. Kun en saanut enää öitä nukuttua työkiireiden ja työasioiden pyöriessä mielessä ja kun en enää ehtinyt pitää kunnollisia taukoja työssäni, päätin asettaa raskauden etusijalle. Hain sairaslomaa ja olin reilut 2 kk pois töistä uupumuksen vuoksi. Palasin muutamaksi viikoksi töihin ennen äitiysloman alkua ja jäin jälleen sairaslomalle supistelujen vuoksi. Työstressi nosti myös verenpainettani. Kollegat eivät olleet kovin mielissään poissaoloistani, mutta se oli minulle täysin yhdentekevää siinä tilassa! Lapsi piti ehdottomasti asettaa etusijalle!!
teille Zatu ja Misuli78!!! On mukavaa kuulla kokemuksia aiheesta.
Mun aikaisempi työ oli vielä pahempi kuin nykyinen stressin suhteen, joten toisaalta asiat on paremmin nyt. Mullakin on takana yksi keskenmeno, sain sen juuri tuolla edellisessä työpaikassa, ihan työpaikalla... varmaan stressi aiheutti sen osaltaan.
Ihan samaa olen ajatellut kuin tekin, että vauvan hyvinvointi menee kyllä kaiken edelle. Täytyy vaan " rauhoittua" töissä ja jakaa vastuuta ja taakkaa enemmän. Syödä hyvin ja nostaa jalat ylös aika ajoin.... =)
Ja eiköhän sosiaalialan hommissa jonkin asteinen naisten välinen solidaarisuus pelaa, varsinkin kun olen ainoa, jolla niitä lapsia ei vielä ole..... =)
omasta fyysisestä kunnosta, iästä, työnlaadusta, työympäristöstä, onko vuorotyö jne. jne.
Toista lasta odottaessani tein sekä fyysisesti että henkisesti rankkaa vuorotyötä ja jäinkin suosiolla sairaslomalle jo joskus vk 24 lähinnä supistelujen takia. Siellä kun ei voinut vaikuttaa siihen mitä tekee ja mitä ei.
Tällähetkellä taasen teen henkisesti hyvin rankkaa päivätyötä ja jos/kun joskus taasen tulen raskaaksi, joudun heti pidättäytymään sytostaattien käsittelystä ja rtgtutkimuksiin osallistumisesta. Muuten töitä voin jatkaa samaan malliin.
Niinkuin täällä onkin jo todettu, kannattaa tosiaan laittaa lapsen ja äidin hyvinvointi etusijalle. Odotusaika on kuitenkin niin lyhyt ja ainutlaatuinen hetki elämässä ja töitähän ennättää tehdä myöhemminkin!
T. minnilotta
Huomasin, että sinähän itsekkin jo totesit että vauvan hyvinvointi kannattaa laittaa etusijalle =)
Siis sori asioita toistava, sekava tekstini!
Ps. Niin, onneksi naisvaltaisella alalla sitä solidaarisuuttakin riittää näissä (lue: vauva) asioissa. Saman kokeneita kun yleensä joukosta löytyy muitakin.
mullakin on vuorotyö tätä nykyä, en kylläkään tee öitä, mikä varmasti on tosi hyvä juttu.... ikääkin on yli kolmenkymmenen ja ehkä (toivottavasti) järkeäkin tullut vähän siitä syystä..... =)
Uskon, että kun toivottu vauva masussa on, hyvinvoinnin eteen tekee mitä vaan. Maalaisjärkeä käyttäen tietenkin....
jos onnellisesti tässä joskus raskautuu, ottaa tosi iisisti töissä. Yleensä olen sellanen hippasija ja koko ajan tekemässä jotain ja hirveellä tohinalla, joten on pakko vaan rauhottua. Miten, sen näkee sitten.
Mutta koska kaksi km:a on takana ja vaikka niitä ei ole itse aiheuttanut, niin sitä tekee varmasti kaikkensa ettei työllä ainakaan seuraavaa aiheuta. Ymmärrät varmaan mitä ajan takaa.
Pitää vain ottaa rauhallisesti ja nostella mahollisimman vähän raskaita " taakkoja" . Alussahan se on vaikeaa, kun ei halua työkavereiden ja asiakkaiden tietävän syytä " lepsuiluun" .