♥ SUURPERHEKUUMEILIJAT ♥ viikko 4
Kommentit (50)
Näin se lähtee uusi viikko käyntiin, ja meille kiva viikko kun perjantaina lähdetään sinne Kanarian lämpöön. Hurrataan vasta sitten kun kuuden tunnin lentomatka kuopuksen 1v9kk kanssa on pulkassa...!
Meikäläinen aoitti tänään ovistikkuihin pissailun, vielä oli niin vaalea viiva, mutta itse ounastelen, että loppuviikosta alkaisi olla ovis kukassaan. Niinkuin Neppis jo tuossa hieman valaisikin meitä mamselli munasolun mieltymyksistä ja huomattavan estottomasta käytöksestä etelän lämpöön päästessään - toivonkipinä tästä kierrosta itää jo etukäteen!
Pienenä galluppina voitaisiin ottaa äitien harrastukset - eli mitä harrastatte jos harrastatte ja järjestyykö siihen katrailta aikaa?
Itse harrastan juoksemista, tähtäimessä maratooni kesällä Jos en ole silloin raskaana. Muutamia puolimaratooneja olen juossut ja käyn n. kolme kertaa viikossa lenkillä. Nopeaa ja edullista!!!
MonaLisa kp 16/32-40
Nyt olisi yövuorot töissä " lusittu" ja pitkät vapaat edessä.. Jihuu! =)
Takassa polttelen puita ja katselen kaunista talvisäätä (kylmää sellaista) ikkunasta, hiusväri päässä.. Kaipasin nyt jotain uudistusta tähän mun ulkomuotooni. Tosin en mitään räväkkää, vaan sama tuttu ja turvallinen väri skaala.. Kunhan saan tämän värin pois, alkaa pullan leipominen, tehnyt tuoretta pullaa jo monta päivää mieli, vaikka en kyllä yleensä kovin paljon makeasta tykkää..
Mukavaa talvista päivää ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille!
Kyllä on monella tapaa simppoja taas tapettu. Eilen kun saimme juuri sankarit matkaan ja siinä ajattelin hieman avittaa pötköttämällä kaikessa rauhassa niin kuului sellainen lorahdus. Ihan kuin olisi heitetty keittoa lattialle. Kyllähän sieltä keittoakin tuli, tytär ei ehtinyt vessaan vaan oksensi sielunsa kyllyydestä yläkerrasta alakertaan. Voi kiesus kun mä sinkoilin ylös, kiskoin verkkareita jalkaan ja simpat huusi armoa kun lähtivät valumaan takaisin päin. Juuri kun olivat hurmioissaan tarrautumassa kananmunalimoihin niin joutuivat verkkareihin. Eli verkkarimurhat tuli tehtyä eilen.
Ihan kammottava sotku, seinät, esikoisen reppu( joka lojui väärässä paikassa jälleen), matto jne.jne. Äitee sit siivosi yöllä pöksyt märkänä, että muakin etoi.
Medison: saattoihan käydä niinkin, että mamselli niin järkyttyi murhayrityksestä, että käyttäytyy nyt fiksusti eikä nirsoile poikien suhteen vaan ottaa ensimmäisen perille ehtiin taistelijan :)
Jospa tätikin olisi niin hämmentynyt tilanteesta ja vaarallisista olosuhteista, että päättäis nyt olla tulematta teille lainkaan.
Ai harrastuksia, tarkoitatko kodin ulkopuolella? Niitä ei ole. Kotona tulee puuhailtua kaikenlaista, puutarhanhoito on uusimpana innostuksena (nyt talvella vähän hiljaisempaa sillä saralla), ompelu ja tää suurperhekuumeilu- hih- Kesällä yritän päästä rullaluistelemaan nyt vaan keskityn painon ylläpitoon, makaan ja syön suklaata ;)
JOtain viimeviikkoista asiaa meinasin kommentoida mut katkesi ajatus.
Täytynee käydä vielä selaamassa vanhat viestit.
Parin viikon päästä olisi tarkoitus käydä pieni reissu sukuloimassa hämeen seudulla. Toivottavasti pysytään terveinä.
Antoisaa ja hedelmällistä viikon alkua ja jatkoa.
Siis mä nauroin vatsa vääränä ja vesi silmistä valuen taas Neppiksen seikkailuja!! Oikeesti on kyllä tosi harmi tuo vatsatauti mutta että simppaparat sitten joutuivat verkkareihin ja pöksyt märkänä siivousta, heh heh hee. Oikein sieluni silmillä näin tilanteen ja nelkku tuossa takana kyseli että mikä sua äiti naurattaa! Huh, tuo oksennuksen siivous ei kyllä ole mitään kivaa. Meillä on vain yksikerroksinen talo että en osaa edes kuvitella miten laajalle alueelle leviää kun yläkerrasta alakertaan oksentaa, mutta meillä kakkonen oksensi yläsängystä lattialle kun tämä kuopus nro 5 oli pari viikkoa vanha. Silloin ei kyllä naurattanut yhtään kun oksennusta oli KAIKKIALLA. Alasängyssä, matolla, lattialla, leluilla, koulupöydällä ja mä itkin ja pesin ja itkin ja pesin ja imetin välillä ja taas jatkui, huh, vieläkin hirvittää.
Harrastuksista joku kyseli. Ei kodin ulkopuolisia sellaisia tosiaan löydy. Aika menee kodin ja lasten kanssa niin täysin että en saa aikaiseksi lähteä mihinkään ylimääräiseen. Jos haluan hetken irtiottoa niin ostan jotain namia tai sipsejä ja lukaisen yhden harlekiinin. Ommella tykkään myöskin mutta ei ole tullut pariin viime vuoteen sitäkään tehtyä.
Nyt neiti tuoksahtaa tuossa vieressä joten lähdemme pyllypesulle.
Medison
Voi tavaton...verkkarimurha...vaan kesyä on se verrattuna siihen ,että meidän eilinen simoarmeija joka onnistui pääsemään matkaan ilman kumia joutui tädin uhriksi...voiko pahempaa kohtaloa olla? Pojat onnellisena pääsee matkaan ja täti tulee ferrarilla vastaan...järkytys!
Kylläpä osasi täti taas valita tulonsa...olis nyt kestäny vielä jossain siellä mistä tulikin ,eikä sotkenu mun ekaa työharkkapäivää...olipa mukavaa suolet solmussa vääntelehtiä siellä ja yrittää saada jotain selkoa talontavoista! Huominen on taas se inhapäivä kun saa vessassa juosta tuontuosta rättiä vaihtamassa...eiköhän tuota tavaraa taas riitä monen kierron edestä, hitton hitto.
No on tässä se lohtu ,että jotenkin meikäläisen moottori vielä pelaa ,että vuoto sentään joskus tulee itsestään ja että toistamiseen tämän harjottelun aikana se ei enää ehdi tulla:)
Nyt meen heittämään Ibuprofeenia tätin silmille...ja kuuntelee lasten päivän kuulumiset.
Vai ajoi täti ferrarilla poikien yli? Ei muuten ollu ensimmäinen kerta. Meillä päin on tapahtunut usein sitä. Viimeksi muistaakseni anoppilassa kun oltiin miehen kanssa oltu erossa muutama päivä ja sit illalla yritettiin ihan hipihiljaa peiton alla vähän lystiä pitää: täti tuli ja kaahas koko komppanian yli niin, että sain anopin varapatjaa pestä. Oli kyllä jokseenkin nolo olo.
Mä todella vihaan yrkkätautia, sydämeni pohjasta mutta että sen kruunaa tihkuvat verkkarit ja tieto siitä, että tuli taas tuhottua yks pataljoona kelpo kavereita ;)
piti kysellä mitä teidän 3-vuotiaat osaavat tai haluavat osata? Kuinka paljon tulee esim. puhetta, mitä piirtävät, pukevat jne.? Tämä siksi, että hieman olen huolissani meidän kolmosesta..
Neppikselle osanotto! kyllä tuo yrjön ilmestyminen kuvioihin on kamalaa. Me ollaanki vielä säästytty (koputtaa puuta eli päätä) viime vuonna sairastimme yhteensä 5 oksennustautia joista minulla kaikki ja lapset niistä sitten valikoi omansa vuorotellen... Kamalaa oli. Kolmosta odottaessa viikolla 37 sain kamalan oksennustaudin ja siinä sai miettiä pää pöntössä että tuleeko lapsi,ripuli vaiko oksennus :o( No ei tullut vauvaa vaan päätti mennä viikon yli :o/
Galluppiin: minä käyn joka keskiviikko body-stepissä ja muutaman kerran viikossa yritän ehtiä/jaksaa reippaalle kävely lenkille. Kesällä aloitin juoksemisen sillä tuloksella että hajotin polveni :o( ne tuli ihan mielettömän kipeiksi parin viikon juoksemisen jälkeen. Jos yrittäisi ensi kesänä uudestaan.
Ompelen,kudon lasten vaatteita lähinnä ja joskus jotain itselleni. Ruoan laitosta tykkään ja jskus käytän siihen hulluna aikaa. Päiväuni aikaan yleensä luen tai katselen hömppäsarjoja telkkarista :o)
Meidän poika ollessaan 3 vuotias ei olut kiinnostunut yhtään mistään paitsi autoista. Ei pukenut,söi kamalan sotkun kanssa,ei piirtänyt ollenkaan. Pukemisen opettelu oli kamalaa ja potalle oppi lähemmäs 4vuotiaana ja yökuiva oli 4,5 vuotiaana.Puhui ja puhuu edelleen kamalan epäselvästi.Ei halunnut koskeakkaan pyörään,suksiin tai luistimiin.
Sitten taas tyttö ollessaan 3 vuotias oli ihan erillainen.
Osasi pukea,söi sotkematta,piirsi hyvin ja oli yö sekä päivä kuiva ja puhui hyvin. Oppi ajamaan pyörällä halusi itse 3,5 vuotiaana.
Meillä paljastui sitten pojan ollessa 4.5v että hänellä on keskittymis/tarkkaavaisuushäiriö,ei hahmota etäisyyksiä. Minkä vuoksi ei pyöräillyt eikä keinunut. Pää käsitti olevansa korkeammalla kuin oikeasti olikaan.Hahmottamishäiriöstä johtuen ei kunnolla hallitse eikä hahmota omaa kehoa ja voimia. Nyt ollaan puoli vuotta käyty toimintaterapeutilla tuloksista en osaa sanoa kun ei vielä mitään konkreettista ole tullut vastaan. Ensi kuussa on sitte palaveri jossa päätetään tuetun esikoulun tarve.
Jos olet kamalan huolissasi niin kannattaa soitella neuvolaan päin.
Kaikki tahot joille intin pari vuotta ettei kaikki ole kunnossa eivätkä oikein uskoneet ovat näin jälkeenpäin sanoneet että hyvä kun taistelin ja pidin pääni vaikka se olikin joskus vaikeaa. Kyllä sitä äitinä tietää ja tuntee lapsensa.
Niiloakseli kp 17/29-39
Neppis!!!!!
Meiän kuopus on 4v...mutta muistan melko hyvin millanen hän oli 3-vuotis neuvolan aikoihin, koska häntä tarkkailtiin paljon kahden vanhemman muksun kehitysviiveiden vuoksi.
Elikäs...piirtäminen...hän piirsi kuvansa siten, että teki pallon ja jalat ja kädet sivulle. Silmät sojotti korvien kohdalla. Kynäote oli vielä ihan hakusessa.
Puhetta tuli melko paljon, mutta se oli kieliopillisesti vielä aika tökeröä ja paljon oli myös omaa puhetta mitä muut ei ymmärtäneet ja jonkinverran hänellä oli myös änkytystä, joka on korjaantunut itsestään. Värejä hän ei tuntenut lainkaan vielä kolmen vanhana.
3-vuotiaat voivat olla taidoiltaan vielä hyvinkin erilaisia...lähempänä neljää vuotta taidot lisääntyvät ja kehittyvät. Meiän poju ei osannut eikä tajunnut 3-vuotiaana mitä saksilla tehdään ja nyt leikkelee auton kuvia lehdestä innoissaan.
Voithan puhua asiasta neuvolassa jos olet huolissasi!
Risella rv 5+1
Iltaa. Meillä on hetki rauhaa ennen saunaa. Ihan kiva. Kuopus on vesirokossa edelleen. Aika hankalaa vaan päätellä, koska hän olisi terve, kun varsinaisia rakkoja en ole nähnyt lainkaan, ja hän on muutenkin ihan oma itsensä. Punaisia näppyjä tulee, ja niihin suoraa rupi päälle, mutta hoidossa on vesirokko kiertänyt, kapia tuo sitä siis on. Ei nuo npyt varsinaisesti edes kutia, hänen ihonsa kun muutenkin kutisee ja hän rapsuttelee itseään välillä kuin pieni apina, eihän sitä kaikkea äiti sitten pistä merkille.
Kolmivuotaan taidoista. Meillä kuopus (3v3kk) puhuu hyvin, kaikki kirjaimet ovat löytyneet aikoja sitten. Liikkuminen on ihan riittävän ketterää. Ei piirrä mitään ymmärrettävää, eikä kiinnostusta piirtämiseen juurikaan ole. Osaa pyöräillä (oppi n. vuosi sitten), apupyörien turvin tosin. Osaa riisua nopeastikin, pukeakin teoriassa osaa, mutta halua tähän ei juurikaan ole. Yövaippa on käytössä taas, jossain vaiheessa oli jo viion verran ilman, mutta sitten alkoi peti taas kastumaan ja palattiin yövaippaan.
Harrastuksista kyseltiin myös. Tämä liitty oikeastaan tuohon ajankäyttöongelmaan, jota viimeviikolla täällä pohdein. Minusta tuntuu, että aikaa ei ole mihinkään- ja omista menoistani olen tietysti karsinut ensimmäiseksi. Mitään järjellisiä harrastuksia minulla ei siis ole. Jos hyvin sattuu olen 3- vuorotöissä, nyt tammikussa aloitin sivutoimisen opiskelun (se tosin voitaisiin kai lukea harrastukseksi?). Lapset harrastavat kohtuullisen paljon, ja heidän kuljettamisensa vaatii aikaa (syrjäkylän riemuja...) Lenkillä pyrin käymään- edes kerran kuussa. Siinähän sitä harrastusta riittämiin.
Eipä tälle rintamalle muuta. Kylmää piisaa kerrankin- ja tottakai minuta hajosi juuri tänäaamuna klo 6.30 autosta lämmityslaite. Mies lupasi sitä tosin katsoa- toivottavasti tänään, kun h uomisaamuna kutsuu työmaa ennen auringon nousua jälleen.
Meitin kolmevuotias tytto: hmmm... osaa syoda, pukea, riisua, pesta hampaansa ihan hyvin, piirtaa oikein jo kuviakin,osaa varit, ajaa pyoralla autettaessa, kirjoittaa oman nimensa, tietaa aakkosia ja numeroita. Herranlettas, on ollut yokuivakin jo aikoja, meilla taas tutti jai pois vasta viime kesana! Se oli se viimeinen hatavara vauva-ajasta.
Ja ihan muutaman tunninkin se yolla oli suussa,, mutta jai pois vasta pakolla.
On nukkunut myos omassa sangyssaan isojen siskojen kans samassa huoneessa jo alta 2v, nyt viime aikoina alkanut kivuta aamuyosta viereen,; on alkanut selvasti nakemaan painajaisia.
Talla hetkella vallitsevin luonteenpiirrekin ' vastarannakiiskeys' ; eli heti alkuun pitaa kaanteistaa kaikki etta tulisi jotain tehtyakin. Ja paivaunia ei voi aatellakaan, sitten younille on vaikee laittaa! (niinkuin nyt)
Harrastuksista; ei oo omaa aikaa, ja jos olisi niin silloin kans kaperryn sankyyni jonkun roskaromaanin kera mieluummin kuin urheilisin!
Hyvat yot nyt kaikille
-Levinia ja ' Hope' rv 6+1 -
Kyllähän Yrjö-setä hoitaa hommat kotiin, pisti ainakin sissit siivoamaan ja otti heti turhat kuvitelmat pois. Ei minnekään juhlimaan naisten kanssa ;)
Ja Tero Luti onkin meidän neiti Munasolujen ylin ystävä. Sehän pistää koko Mesilaakson upeaan kuntoon, leikkaa villiintyneen nurmikon, kitkee rikkaruohot, siivoaa hotellihuoneet, jotta olis neidillä siellä ihanaa elellä ja valita huone mihin jäädä oikein pitkäksikin aikaa lomailemaan. Muokaa maaperää oikein suotuisaksi.
Kolmevuotiaasta: kyllä on lapsilla eroa. Mitäs se meidän kullanmuru osaakaan: piirtää pääjalkaisen, ristin, pallon, viivan.. kynäote on outo. Alkoi syödä itse 1 1/2 vuotiaana. Päiväkuiva ollut jo iät ja ajat ja öitä nyt harjoitellaan (ikää siis vähän vajaa 3). Pukee käsineet, kengät, lakin, sukat, housut.. ei tajua vetoketjuista, napeista, paidan pukemisesta. Alkoi pyäräillä apurataspyärällä 2v. 4 kk. Käveli 3 km lenkin jo vuosi sitten. Seisoo hetken yhdellä jalalla, ei halua hiihtää, keinua, on oikea vesipeto. Siis mielestäni näiltä osin ihan normaalia, kuten myös tulossa oleva uhmis.
Se mikä huolestuttaa, on puhe. Oikeita sanoja on todella vähän. Tavuja käyttää sanojen tilalla: mua = mehu nä= nälkä piintä= pissahätä.. pii=pipi,paloauto, poliisi, Lauseet ovat esim . Pää mun ntaan = Päästä minut yläkertaan, ei mee nuu = en mene nukkumaan . Koskaan ei ole ollut kyselyvaihetta :mikä tämä on? Eikä toistele kuulemiaan sanoja. Ei edes yritä. Nykyisin kyllä kyseenalaistaa ja kysyy MI?= miksi
Tässä siis muutamia esimerkkejä, puheesta ei ota kukaan muu selvää. Tätä asiaa kyllä jo selvitellään, mitään fyysistä vikaa ei ole toistaiseksi löydetty.
Täällähän oli erityislasten vanhempiakin, mielelläni kyllä kuulisin omia kokemuksianne lisääkin. Mutta kun tämä on vauvakuumeilupalsta, jätetään tämä aihe täältä muita kiusaamasta. Ehkäpä voisitte laittaa sähköpostia suoraan minulle: Neppis74@netti.fi
Myös tämän asian kanssa joudun yksin painimaan kun kukaan ei halua uskoa, että mitään vikaa olisi. Sukulaiset ovat ihan kauhuissaan ja vaihtavat puheenaihetta tai kieltävät kaiken. Pitävät minua ylireagoivana.
Eilen sitten todettiin kuopuksella ruoka-aineallergioita, osa testituloksista on saamatta. Esikoisen kanssa painin samojen ongelmien kanssa 10 v. sitten, muut pääsivät vähemmällä ja nyt aletaan taas alusta.
Taas täällä koneen luona haisee.. ehkä on aika poistua ja alkaa hoitaa velvollisuuksiaan ;)
Erittäin omanapaista tekstiä tulossa....
Tätiä ei ole näkynyt eikä kuulunut vieläkään. Eilen testasin, mutta puhdasta negaa näytti. Nyt ostin uuden testin ja testasin; hailakat mutta selvät kaksi viivaa paukahti!!!! Kädet tärisevät ja sydän hakkaa kohta ulos rinnasta! Apua....Huomenna pitää testata aamulla uusiksi ja vielä varmistella. Yöllä tuntui siltä, että täti vielä yllättää, siksi odotin negaa nytkin.
Huh huh, nyt täytyy rauhoittua ja yrittää oikein sisäistää asia. Toivottavasti testi ei näytä omiaan, olen huonoa kuullut tästä testistä.
Pöllämystynyt, mutta onnellinen Suviruusu
Kyllä on kiva, kun on lunta! Ja pakkastaki kohtuuden rajois... Eilen oliki aamusta -25 ja se oli jo vähä yli ymmärryksen, tänään taas sellanen kymmenen pakkasastetta, ihan sopivasti.
Enemmän mä oon kevät- ja kesäihmisiä, mutta ei ne tunnu miltään, jos ei oo ensin kunnon talvee.Lumi onki ihan jees juttu, mut pakkasta ei sovi olla liikaa. Isot lapset odottaa, että pääsevät luistelemaan, hiihtäminen ei niinkää kiinnosta (perinnöllistä?). Täytyyki muistaa tarkistaa, että luistimet vielä mahtuu, kun kasvavat niin äkkiä.
Meillä jyllää edelleen se mahatauti, nyt jo kolmatta viikkoo. Kaikki muut on saanu tartunnan, paitsi tyttö, mä varmuuden vuoksi oon sairastanu kahteen kertaan. Onneks nyt toisella kierroksella ei oo tarvinnu oksentaa, mutta p**ka on lentäny senki edestä, eipä uskalla pierasta, muuta kuin pytyllä...;) Eikö tämä tästä kuitenki ohi oo menemässä, pieninki söi aamulla jo ison satsin puuroo pitkästä aikaa ja muutenki vaikuttaa jo paljo paremmalta.
Omaan napaan jatkuvan vessassa ramppaamisen lisäks ei kuulu sen kummempia, menkat oli ihan normaalit ja tuliki just ajallaan, josko tää kierto nyt sitte olis jo normaali. Täytyy vaan taas olla miehelle ihana, että antaa mulle usein vauvansiementä tässä kierrossa!
Galluppia oli harrastuksista..
Mä tavallaan harrastan remppaamista, siihen kuluu kaikki mahdollinen vapaa-aika. On kulunu jo parisen vuotta. Joskus toki on tullu pitkiäki aikoja, kun ei kerta kaikkiaan huvita, mutta enpä oo sitte sillonkaa juuri muuta harrastanu. Ja jos nyt joskus on aikaa ja tää talo tästä tulee valmiimmaks, niin varmaan tulee piirreltyä enemmän ja maalattua sellasiaki kuvia, joita ei tehdä suoraan seinään. Ja nyrkkeilysäkki odottaa paikalleen pääsemistä, mutta just se huone on työn alla. Ja koiran kans PITÄIS lenkkeillä paljo enemmän. Mahdollisuuksia olis siin riittävästi, mytta pitäs saada vuorokauteen lisää tunteja!
Olikohan muuta...
Ainaki tällä pienellä säätäjällä on nyt hirvee äidintarve, täytyy siis kiitää!
Palaillaan taas ja päivänjatkoja!
Hemppa maha kuralla
Ohhoh!
Onnea matkaan, Suviruusu!!
Kylläpä vuosi alkaa hienosti, kun lumen seassa satelee plussia myös!
Tosi moni on testannu positiiviset, kertokaahan kaikki kuulumisia, että saadaan fiilistellä
!
Pinoudunpa minäkin nyt kun pidän töistäni taukoa... Neppis kyselit kolmevuotiaan taidoista, ja täytyy sanoa että meillä lapsilla on eroa kuin yöllä ja päivällä. Meillä on selvästi sellaiset geeniparit, eli ykköstyttö ja kolmospoika on rauhallisia kilttejä blondeja ja kakkostyttö ja nelospoika on tulisia brunetteja, jotka ovat fyysisest erittäin varhain kehittyneitä: konttasivat 5kk, kävelivät tai paremminkin juoksivat 9kk, polkupyörällä apurenkaitten kanssa neiti ajo 1v10kk iässä jo puolen kilometriä jne. Mutta nämä blondit, etenkin poika joka juuri täytti 4v. ei halua ajaa pyörällä, pukee tosi tahmeesti, piirustus ja kynäote ihan hukassa jne... mutta taas puheeltaan äärimmäisen kehittynyt ja sanavarasto on tosi laaja. Muistaa ja tarkkailee paljon asioita, eli luulen että kaikki kunnossa kunhan noita käden taitoja treenataan. Ykkötytöllä meni aikoinaan 5v neuvolan testit ihan penkin alla, hänellä oli avaruudellisen hahmottamisen vaikeus. Käytiin vuosi toimintaterapiassa ja tehtiin sadoittain kotitehtäviä, ja tilanne normalisoitui. Nyt neiti kolmannella ja kaikki kunnossa. Nuo lapset tuntuu vaan kehittyvän niin eri tahtiin. Ymmärrän kyllä, että puheen viivästymiseen kannattaa puuttua, onhan se lapsellekkin tosi kiusallista huomata, että muut ei ymmärrä häntä.
Mutta takaisin työn ääreen. Tänäänkiin on ovistikkuun pissattu, mutta vielä odotellaan!
MonaLisa kp17/32-40
Meidän 2v2kk poika puhuu juuri noin kuin kuvailit ja meidän nyt 5,5v poika alkoi puhua vasta lähemmäs 4 vuotiaana niin että kaikki tuli ymmärretyksi. Tuohon puheeseen puuutaan käsittääkseni aika myöhään.Muutenkin kaikki kuulostaa ihan normaalilta. Toisin kuin esim. meillä tuolla vanhemmalla pojalla ei sujunut mikään kirjojen normien mukaan. Kävely alkoi sujua myöhään,pyöräily myös,kompastelee ihan jatkuvasti ja se puhe on vieläkin epäselvää. Kaikki sanat tulee ja on kehuttu hänen laajaa sanavarastoa mutta se ulos anti on kamalaa muminaa johon pitää keskittyä joskus ihan täysillä että ymmärtää.
Suviruusulle peukutuksia bdbdbd Itsellä ihan kananlihalle meni iho kun luin että plussaa pukkaa :o) pian me perässä tullaan!!
).( meillekkin on kutsuttu tero luti siivoamaan mamsellin paikkoja ja järjestämään kaikki paremmin. Saa nähä onnistuuko siinä meidän mamselli on niin sitkeä vanha pieru ettei millään opi uusia temppuja :o(
Plussaa odotan aikaisintaan Helmi-maaliskuulle
Niiloakseli kp 18 (kait)
Meillä on kuopus ollut viikonlopun kuumeessa joten ainaskin tänään ollaan kotosalla. Jos kuume tuosta nousee vielä tänäänkin niin sittenhän tämä kotiloma jatkuu:) Eipä siinä mitään, musta on ihan kiva olla kotosalla varsinkin kun ei tuosta kuopuksesta huomaa yhtään että kipeä olisi, tuolla touhuaa ihan samalla lailla kuin yleensäkin.
Neppis, ei ole tullut tapettua simppoja siellä kloorivedessä munkaan. Mutta pariviikkoa käytin niitä simppojen tappotabuja:) Nyt heitin sitten nekin roskiin ja mä vähän luulen että meidän simpat saavat jonkin aikaa lennellä lakanoille ja paperipyyhkeille ja jos vaikka joku hyvin vikkelä kerkeis sinne minne kuuluukin:) No joo, siis oikeesti en aio mitään suurempaa ehkäisyä nyt ottaa ja mä luulen että toi kahden viikon pillerijuttu varmasti veti mun elimistön taas niin sekaisin ettei tässä mitään tarvitakaan.
Kuopus katsoo parhaillaan Kaunotarta ja Kulkuria videolta ja voi että se on sitten ihana ohjelma. On ihmeen hiljaista, nelonen leikkii jotain omiaan joten äiti saa olla ihan rauhassa koneella (ainaskin hetken aikaa).
Ajattelin leipoa tänään vähän jotakin tonne pakastimeen asti. Kun kerta kotona ollaan niin on mukava tehdä jotain tällaista kivaa kotihommaa. Mä siis tykkään leipomisesta kovasti. Ja jos vaikka laittais sämpylätaikinan tulemaan niin olis koululaisten kiva tulla kotia..
Jaaha, täytyy varmaan mennä laittamaan pyykit kuivumaan kun kuuluu pesukone käyneen.
Medison