♥ SUURPERHEKUUMEILIJAT ♥ viikko 4

Onpa tosiaan hienosti alkanut suurperhekuumeilijoiden vuosi. Eli [color=red]ONNEA Suviruusu plussasta!! [size=3]♥



[/size][color=green] Me ollaan vielä tänään kotosalla kun eilen oli hiukka lämpöä niin nyt on sitten se kuumeeton päivä. Ihan mukavaahan tämä kotona oleminen on. Tänään olenkin oikeastaan vain laiskotellut ja nauttinut olostani.



[color=blue]Laitettiin eilen Simot liikkeelle mekin, vaikkakaan enpä usko niitten Mamsellia tapaavan. Meidän Mamselli on meinaan niin herkkänahkaista laatua että kun pariviikkoa yritin sitä murhata niin nokkiinsa otti mokoma muija niin ettei varmaan moneen kuukauteen taas vilkaise meihin päinkään. Joten tärppitoivoa ei suuremmin ole vaikka kutkuttaahan tuo tieto simojen liikekannoista:)



[color=violet]Voi että oli kylmä tänä aamuna. Vein meidän nelkun kerhoon ja pari muuta poikaa myöskin (meillä on kimppakyyditys) ja vaikka auto oli ollut johdon nokassa muutamia tunteja niin silti oli niin jäykkä ennenkuin lämpeni.



[color=orchid]Voittekos naiset uskoa, mulla on pyykkikorit ihan tyhjät! Enpä muista koska olis viimeksi tällaista tapahtunut. No olenkin jo neljä päivää pessyt pyykkiä aamusta iltaan niin että noin 6-7 koneellista päivä. Ihmeellistä.



[color=pink]Vähän taas leikin väreillä aikani kuluksi. Eipä kait tässä muuta. Nyt istahdan sohvalle vähäksi aikaa lukemaan ennenkuin koululaiset saapuvat.



Medison

Ihanan paljon plussia tullut heti tammikuussa. Tulkaahan tuonne odotuspuolellekin jutustelemaan, sielläkin melko aktiivisia tällä hetkellä.



ON: ei ihmeitä. Massu on kovin iso jo. Viime viikolla oli neuvola ja kaikki oli ok, hb tosin oli vaan 104, eli rautaa syön nyt. Molampien vauveleiden sydänäänet kuuluivat toisen syke 150 ja toisen160, eli veikkaisin kahta tyttöä... Meillä siis entuudeestaan yks poika ja 4 tyttöä. Mies tosin sanoi, että eihän siitä voi mitään varmasti tietää. Viime viikolla oli eka kertaa lapsetkin mukana (tai kaks nuorinta vaan) neuvolassa ja 5v sanoi jälkeen päin, että melkosta elämää ne vauvat pitivät siellä sun mahassa.



Mutta nyt meen päikkäreille hetkeksi kun vielä ehdin ennen ku kuopus herää.



Pipsa+5 ja kaksoset rv25+

Kipaisin vain katsomaan mitä kuuluu ja niinhän sain heti iloisia uutisia.

Toisekseen minuakin hymyilyttää kun muillekin on tarttunut tarinan kerronta mamselleista ja simpoista. Taidetaankin pistää yhdessä tuumien se kirja pystyyn tai esitetään idea tuonne vauva-lehden toimitukseen ;)

Mies simppoineen odottelee sängyssä ja taitaa nukkuakin... meidän kuumeilu muuttui nyt hieman. Hain ja sain viikonloppuna töitä vuoden loppuun asti ja nopean laskutoimituksen jälkeen on meillä ainakin huhtikuun alkuun asti pieni tauko simppojen vapaalle vaellukselle. Eilen jo kuului hätääntynyt karjunta kumisten kaltereiden sisältä, kun pussia roskikseen kiikutettiin. Olin jo ihan fiilareissa, kun olisi ollut just nyt täydelliset päivät pienten siimahäntien joukkovaellukselle kohti suurta päämääränsä...



Mutta minkäs teet? Parasta tässä breikin aikana vain hioa entistä parempia sotasuunnitelmia soturien päästä kohti kultaista tavoitettaan..



Mutta galluppia: ihan oikeita harrasteita on verhoilutunnit ja mummojumppa kerran viikossa molemmat. Monivuotinen harraste on ollut painonpudotus ja jatkunee vielä tovin, kun ei putoa. Muuten remppaan, sisustan, ompelen, virkkaan ja värkkään kaikenlaista kotosalla.



Niiloakselille: Onko pojallasi sensorisen integraation häiriö? Kuulostaa siltä, meillä on esikoisella ja pääsi tutkimuksiin 3-v. neuvolasta, kun tarpeeksi sitä vaadin. Nykyään 3-v. neuvolan testeissä on mukana neurologiset testit, jospa niissä sitten jotakin huomattaisiin. Meidän esikoisella oireita oli ihan pienestä asti, en vain niitä silloin tajunnut. Nukkui vain liikkeellä olevissa vaunuissa tai jos olin itse painona päällä. Törmäili ja kaatuili aivan holtittomasti ja syöminen onnistui vain, jos lauloin tai kerroin tarinaa samaan aikaan. Ja kuulo-, näkö- ja tuntoaistikokemukset oli mitä sattui. Yms... Päästiin SI-toimintaterapeutille ja siitä alkoi ylämäki. Tämän häiriön " sisällä" on niin monta eri oirekombinaatiota, ettei voi yleistää. Mutta yleensä äiti tietää...



Oireet alkaa näillä lapsilla näkyä kunnolla juuri 3 vuoden tienoilla. Oli helpottavaa saada kuulla, että lapsi vain hahmottaa tämän maailman eri tavalla kuin me muut. Hyvä uutinen on se, että viisastuttuaan eli joskus 8 vuoden paikkeilla lapsi alkaa itse ymmärtämään tilannettaan ja voi tietoisesti välttää vaikeita tilanteita. Mutta hoitamattomana voi tulla luki-, keskittymishäiriöitä ja sopeutumisvaikeuksia.



Näiden vastapainona esikoisella on älytön muisti ja matemaattista lahjakkuutta. Ja kirjakieltä puhui 1,5- vuotiaana. Suosittelen luettavaksi Carol Stock Kranowitz:n " Tahatonta tohellusta" . Löytynee kirjastostakin ja on helppotajuinen. Esikoinen käy vielä terapiassa kerran viikossa ja on lääkärin lähetteellä päiväkodissa ryhmäavustajan kanssa. Hyvin menee ja eskariin saattaa mennä ensi syksynä ilman avustajaa. Saan hänestä sairaan lapsen hoitotukea. Hänellä on vielä säätelyhäiriö, eli kaikki ongelmat näkyy lähinnä kotona tutussa ympäristössä, muualla hän pinnistää kaiken keskittymisensä eikä kukaan huomaa hänessä mitään outoa. Arvata saattaa, mitä kotona tapahtuu... siksi olenkin (kai) suurperhekuumeilija, kun tuon jälkeen tavallinen kiukutteleva lapsi ei tunnu missään. Mutta lapset ovat yksilöitä, eikä heitä voi verrata.



Piti lyhyesti mainita, mutta....



Olisipa jo huhtikuu ja kevättä rinnoissa sekä yksi simppa häntänsä hurjassa taistelussa menettäneenä mamsellin tiukassa syleilyssä...



ps. Tervetuloa vaan Neppis tänne Hämeeseen lomailemaan... ja Suviruusulle plussatuulia++++++++++



*Kitta75 ja katras*

Pikaisesti ennen töihin lähtöä..



Ensinnäkin Kitta75lle onnittelut työpaikasta ja nopeasti se huhtikuu saapuu, usko vaan! Siihen asti onkin hyvä harjoitella että sitten huhtikuussa simpat löytävät hyvin perille.



Neppis, mua kanssa on naurattanut miten me muutkin ollaan innostuttu puhumaan simoista ja mamselleista. Tosin sulla tuo kerronta on niin paljon sujuvampaa... Päivän piristys on aina kun käyn lukaisemassa mitähän Neppis on keksinyt Mamselleista ja Simoista jne.



Meidän pinosta on taas tullut todella vilkas. Hienoa. Välillä olikin jo niin hiljaista joten oikein mukava että meitä on iso joukko nyt kirjoittelemassa, vaikka aina muutama menetetäänkin tuonne odotuspuolelle:) Siitä tulikin mieleeni että mihinkäs se Suviruusun LA sijoittuu?



Eipä tänä aamuna ihmeempiä. Pakkanen onneksi lauhtunut ja lunta tuli eilen oikein tooooosi paljon lisää. Isot olivat eilen ensimmäistä kertaa luistelemassa ja varmasti tänäänkin taas. Mukavaa kun on jotain tekemistä.



Medison+5

Pitkästä aikaa arkena kotona tähän aikaan ja aivan yksinään tai no kissan kanssa, mutta se ei ääntä päästä nukkuessaan:)

Istun yöpaidassa tukka pystyssä ja nautiskelen kiireettömyydestä:)

Iltapäivällä vasta täytyy lähteä liikkeelle kohti harjoittelupaikkaa ja siellä meneekin sitten iltaan 9 asti.



Ai niin Suviruusulle onnittelu halaus plussasta ja tietysti kaikki mahdolliset liima-ainekset vielä päälle...takaamaan turvallista matkaa.



Menen nauttimaan kotitöistä kun kerrankaan ei tarvitse kiireellä tehdä:)

Hyvät päivänjatkot ketjuun!

Pahoinvoinnin takia, ei ole juurikaan tullut kirjoiteltua, nyt jo hieman hellittää ja täällä olen käynyt melkein päivittäin pinon lukaisemassa. Mutta nyt piti tietenkin kirjoittaa ja

ONNITELLA SUVIRUUSUA!!!!



Mukava teidän juttujanne on lueskella, ja kovasti plussaonnea kaikille!!!



t. wintergirl h 9+1

Kiitokset kaikille onnitteluista. Tänään testi näytti samaa kuin eilenkin ja varmuudeksi piti ostaa vielä toisenmerkkinen. Viivat sieltäkin tuli, mutta testiviiva vaaleampana. Täytynee vielä parin päivän päästä uudestaan varmistaa....Mieskään ei kuulemma usko tulosta, ennen kuin näkee kunnon vahvan viivan! Miehellä oli muuten jännä reaktio tähän juttuun: oli heti huolissaan siitä, miten me se vielä isompi auto hankitaan...!Minulla ei ihan ekana autoasiat olleet mielessä!



Missä vaiheessa te muut olette muuten päässeet neuvolaan ekaa kertaa, näin useampia raskauksia kokeneena? Pitää kai kaivaa vanhat neuvolakortit esiin pikkuhiljaa jostakin kaappien kätköistä.



Laskettu aika on siis kutakuinkin 4.10.2007. Aika voi vielä muuttuakin, koska kiertoni on vähän lyhyempi. Mutta lokakuun alkuun kai. Lokakuisia lapsia meillä onkin vasta kaksi kolmesta, näinköhän sitten pian kolme neljästä! Samalla Medison voisit minullekin päivittää noita ikätietoja, kun tässä on tullut vanhennuttua taas vuodella.



Keskimmäinen on nyt haettu eskariin ensi vuodelle ja esikoinen ilmoitettu kouluun! Ensi syksy onkin meillä jännää aikaa, kun näillä näkymin on paljon uutta ja ihmeellistä: ekaluokkalainen, eskarilainen ja uusi vauva. Ja lisäksi tietty tuo kohta ikkunan pikkuautolla rikki huristeleva pikkumies...täytynee lähteä keksimään muuta puuhaa ja ruuanlaittoon!



Mukavaa päivänjatkoa,



Suviruusu

Tai sitten jätin vahingossa sen lähettämättä, kun juuri viestiä kirjoittaessani mulle soitettiin ja pyydettiin työhaastatteluun ihan samantien. Porhalsin autolla paikalle ja sain töitä koko loppukevääksi. Olen nytkin kyllä töissä, mutta tämä sijaisuus loppuu ensi viikon perjantaina. Uusi olisi alkanut heti, mutta menen 5.2. maanataina eli vain viikonloppu " työttömänä" !



Eilen taas pistin monet kerrat merkille, että vuokralaisemme " mamselli" Solveig u Munanen on kaiketi palannut kuukauden lomaltaan ja järjesteli kai epätoivoisena kotiaan tätiään varten, joka oli ilmoittanut tulevansa parin viikon päästä. Mattoja SDolveifg tuntui paukuttelevan tuon tuostakin. Epäilen, että myös Solveig taitaa olla hurahtamassa helmiin ja luulen hänen ostaneen niitä ison saavillisen Sinooperista. Taisi eilen vaan saavi kaatua ja helvet levitä joka paikkaan. No tuossapahan saa nyt helmiä sitten noukkia ja askarrella. On varmaan aika hapan, kun sulhot eivät ole viime aikoina olleet piirittelemässä. Jospa sekin asia sitten syksyllä järjestyisi...



Juupa juu... Mulla on kai joidenkin mielestä sellainen etu, että tunnen yleensä oviksen. Eilen nipisteli ja juili oikealta puolelta, mistä useimmin ja koska minusta ovis tuntuu kerta kerralta enemmän, olen aatellut niitä helmiä. Pitäis vissiin lääkäriin aikaa varata. Tunsin kyllä oviksen jo ennen ensimmäistäkään lasta. Ihan joka kuukausi ei tunnu ihan yhtä selkeäsi, mutta viime aikoina on kyllä tiennyt, ko Solveig pistää tuulemaan. Jospa tosiaan sitten syksyllä päästäisiin hyödyntämään tuota tuntemusta.



Meillä saattaa esikoisella olla tuo sensorisen integraation häiriö. Hän on parhaillaan tutkittavana. Hänessä on myös joitakin aspergerin piirteitä, mutta ei kuitenkaan täytä asperger-diagnoosia. Hän on mm. aistiyliherkkä etenkin kuuloärsykkeille. Fiksu ja älykäs poika, mutta esim. sosiaalisissa taidoissa harjoittelemista. hän lähtee kouluun syksyllä.

Me ei olla saatu selkeää diagnoosia pojallemme. Vastaus on ollut aina " mitään yksittäistä diagnoosia ei voida antaa" vaan on vähän sitä sun tätä oiretta. Meillä ongelmat alkoi pojan ollessa 1 vuotias jolloin yölliset kauhukohatukset työllisti minut kolmeksi vuodeksi. Nyt pystyy jo nukkumaan koko yön pääsääntöisesti joskus vielä saa itku kohtauksia öisin.Kaiken lisäksi on motoriikan viivästymä.

Varmaan juuri tästä syystä että meillä on " vaikea" lapsi niin nuo tavis kiukuttelut ei tunnu missään ja ollaankin uskallettu lisääntymään. Vaikka monesti olen ajatellut että jos tämä poika olisi ollut ensimmäinen lapsemme olisi voinut hyvin jäädä yhteen mutta kun oli jo yksi " unelma" lapsi jonka kanssa ei mitään tavallisuudesta poikkeavaa ollut koskaan.

Meillä ensi kuussa selvitetään pojan esikouluun menemistä. Onneksi meillä lähellä on tuettu eskari jossa saa hyvää hoitoa ja opetusta. Ilman avustajaa on pärjätty toistaiseksi. Toivottavasti voi käydä koulunkin ilman avustajaa. Aina välillä huolestuttaa miten kaikki sujuu kun ei hahmota etäisyyksiä eikä aikaa. Miten tien ylitykset,kouluun ajoissa meno jne.

Aika näyttää.



).( ei mittää vieläkään eikä varmaan tässä kierrossa tuukkaan mutta sitten seuraavassa ehkä :o)

Simppoja on kyllä liikuteltu mutta voi olla että mamselli on loukkaantunut Tero lutin tulosta niin ettei ilmesty paikalle ollenkaan tässä kuussa. Meidän tuurilla raskaudun niin että uusi vauva tulee vuoden vaihteen tienoille jossa on jo kahdet synttärit :o)

Itse näen itselläni jo ison mahan kesällä. Täytyy hankkia se syömällä jos ei raskaus pian ala ;o)



ONNEA!! plussanneille! ja paljon vauvapikaliimaa :o)

meillä myös pojalla sosiaaliset taidot opettelussa ja tuon etäisyyksien hahmottamis ongelman takia ei osaa leikkiä muiden kanssa koska ne tulee liian lähelle ja pojastamme tuntuu että muut on naamassa kiinni ja siitä syntyy hirveä raivari josta seuraa päälle käyminen... :o( on erittäin reviiri tietoinen eikä metriä lähemmäs voi muut tulla kun poika ahdistuu.



Niiloakseli kp 19 (kai) jäi pois edellisestä.

Ollaankin Niiloakselin kanssa yhtä aikaa linjoilla. Ihmettelinkin kun linjat niin hitaasti toimivat mutta taitaa olla mammat masiinan ääressä.

Aikalailla mielenkiintoinen aihe sensomotorisista kehityshäiriöistä ja erityisesti ääniyliherkkyys kiinnosti minuakin.



Meillä kyllä taisi kanssa mamselli pistää tuulemaan eilen, tai jotain ihmejumppaa veti koko illan kun tuntui sellaista kipunointia ja viiltelyä alavatsalla. Jospa hän nyt toteuttaa uudenvuoden lupaustaan olla enemmän kotona ja käydä säännöllisesti lenkillä, ainakin kerran kuussa. Aivan turhaan siellä pyllisteli trikoissaan. Tämä emäntä ehti sänkyyn 3 min. ennen isukkia ja jäivät taas simpat nuolemaan näppejään. Ei päässeet liikkeelle vaikka kuinka olisi pusseissa paineet kohonneet. Siellä olivat ja pelasivat kai korttia koko illan. Minkäs teet kun emäntä vetää hirsiä niin, että lakanat pöllyää. Ovat kyllä oppineet, ettei passaa herättää tai saattaa kunnian kukko laulaa.

Nyt on kyllä sikäli hieno tilanne, etten oikeasti tiedä mikä kiertopäivä on menossa.. tai en ainakaan ihan tunnilleen.. on paljon helpompi elää kun ei pidä itseään niin kovan tarkkailun alla.

Kuka sitä nyt kehtaa alkaa jakaantumaan kon" isosisko" valvoo joka risahdusta.



Kitta75: mitä ne neuvolan neurologiset testit pitävät sisällään? Onko ne niitä tyyliin kasaa 7 palikan torni, piirrä mallista rasti ja viiva vai jotain uuttakin?

Juu, Hämeenlinna kutsuu jos kuopus saadaan nukkumaan sen verran öisin, ettei koko osakeyhtiö ole hereillä meidän takia.

Otitte sitten käyttöön kaamean herra Kumisen? Muuten ihan kiva tyyppi, todella siisti ja vie uhritkin mennessään mutta se haju on kamala. Ja jotenkin mulla tulee teiniolo kun pitää sen tyypin kanssa alkaa leikkimään.. Ei kai sitten ole hyviä kokemuksia niiltä ajoilta kun ei yhtään tee mieli ;)



Uhhuh, yllättäin meillä taas haisee pöydän alla.. olenkohan jättäny sinne jonkun salaa aloitetun kermaleivoksen puolikkaan vai olisikohan se meidän kuopuksen peräpää?



Täytynee poistua oikeasti..



Neppis and the kadonnut kalenteri

Miehän harrastan vaikka mitä! Perhe tietysti lohkaisee isoimman siivun ajasta, mutta ehdin silti käymään kahdessa kuorossa, bodypumpissa ja silloin tällöin naapurin rouvien kanssa sauvakävelyllä. Tällä hetkellä myös keventäminen on harrastukseni ja lomilla luen mielelläni. Vuosi sitten muutimme omakotitaloon ja pihan laitto on siinä vaiheessa, että nurmikko kerettiin kylvää. Hommaa siis riittää kesälläkin.

EN voi mitenkään tässä kierrossa tulla raskaaksi ja kuitenkin pieni ääni päässä hokee " jos sittenkin,sattuuhan niitä ihmeitä" ja paskat miksi tuo pienen pieni ääni tunkee järjenkin ohi? Onhan siihen että olisin raskautunut niin ihan pienen pieni mahdollisuus mutta kuitenki miksei järki ikinä mene tunteen edelle??

Ensi kuussa jätän koko kalenterin vahtaamatta niin en tajua kun loppu kierto lähestyy...



Vähän vetää mieltä matalaksi kun täällä meilläpäin on tapahtunut kauheita,kaikki varmaan onkin lukenut lehdistä :o( aina järkyttää kun lapsi on kyseessä.





Niiloakseli kp 20/29 odottaa ihmettä saapuvaksi :o)

Juuri kun pääsinmm kehumasta, että olemme olleet niin aktiivisia.. Minnekäs kaikki nyt katosivat? Tietenkin voisi olettaa, että pupuhommissa tietenkin mutta todellisuus taitaa olla taruakin ihmeellisempää.

Minä nyt ainakin tarkoituksella olen käyttänyt aikaa ihan kotitöihin, juu, uskokaa tai älkää. Pyykkiä on pesty oikein urakalla ja näyttäisi siltä, että herra pyykkikori on laihtunut merkittävästi.



Niiloakseli, siksipä me täällä palstalla roikumme kun kuume vie välillä järjen hivenenkin. Siinä vaiheessa aloin jo katsella peiliin kun tädin kanssa alkoivat ongelmat, pari kuukautta täällä palstalla roikuttuani. Ja ongelmat jatkunevat yhä. Ei missään puheväleissä olla rouvaskaisen kanssa.



Aika kamala tapaus taas. Jotenkin tuntuu, että ihmisen täytyy olla todella huonossa jamassa ja todella yksin. Sitä on vaikea arvioida kun ei tiedä mitä kenenkin seinien sisäpuolella tapahtuu.



Hauskaa kuulla Solveig O' Munasolun kuulumisia. Taitaakin olla kaukaista sukua meidän Mademoisellelle.. (hah mikä ihana sanahirvitys). Meidän nirppis on taas pitänyt hiljaiseloa kun arvostelin turhaan jumppaamisesta. Ihan on heittäytyny taas hiljaiseksi ja ratkoo vain sanaristikkoa sohvan nurkassa. Ja joku ihme syömisvaihe on menossa kun voisi syödä pienen hevosen ja hirveästi karkkia päälle.

Simpat ovat juuttuneet sitkeään limaan. Ei etene marssi ei ja uusista kavereista ei ole kyllä hajujakaan...



Mä olen kade niille ,jotka osaavat oikeasti laulaa. Minäkin lauleskelen jatkuvasti mutta ei sitä varmaankaan ole ilo kuunnella. Ainakin esikoinen sanoi aikoinaan ,että älä äitikulta laula.

Noi pienimmät tuntuvat tykkäävän, eivät pane pahakseen pientä epävirettä--- lalaalaa---



Nyt muihin hommiin,

pitäkää pinoa pystyssä.

Tulin piipahtaan täällä lukemassa neppiksen juttuja. Hehe! Oli ikävä niitä.



Kotosalla oon tällä hetkellä kun kaksi nuorinta ovat mahataudissa, joka onneksi näyttää pikkuhiljaa loppuvan...ei kuulu tuo oksennuksen siivoaminen lempipuuhiin kun itselläkin on pala kurkussa koko ajan.

Aika hyvin on tuon pahoinvoinnin kans selvitty, Liiemmin ei ole ollut.



Soitin neuvolaan alkuviikosta ja täti siellä pikasen laskutoimituksen mukaan antoi mulle viikkoja enempi kuin oletin, mutta ultrassa se sitten varmistuu, että kuinka pitkällä ollaan ihan oikeasti.



Harrastuksista täällä oli puhetta. Minä harrastan pitkiä kävelylenkkejä ja kipputorilla penkomista ja shoppailua. Juurikaan muuta ei ehdi tämän huushollin pyörityksen ja lasten ja tietty miehen lisäksi harrastaankaan. Matkustelua harrastetaan koko porukalla. Ollaan lasten kans oltu Kreikassa ja kaks kertaa Turkissa, mutta nyt jää tänä kesänä matkat väliin...pitää katsoa myöhemmin sitten taas.



Eipä tässä taas muuta kuin paljon Plussia ja tarrasukkia...oli taas joku plussannut...anteeksi kun unohdin nimen...raskausdementiaa!



Risella ja tänään rv 8 luultavasti

On se kuulkaas jännä miten sitä " luultavasti" kuvittelee kaikenlaisia raskausoireita... On tässä meinaan viikon ajan ollu semmosta kuvottavaa oloa ja minähän heti ajattelin et jee raskaana oon, mut taitaapi vaan mielikuvitus tehdä tepposiaan ;)

Oman mielenrauhani vuoksi kuitenkin ajattelin käydä tänään ostamas testin. Jospa olisikin käynyt mäihä. Menkat kun eivät ole edelleenkään kertaakaan tulleet... Jotenkin järki sanoo et en voi olla raskaana mutta mutta... testiä ostamaan.

Onnittelut kaikille plussanneille! Ja hyvää viikonlopun alkua! Tuun ilmoittelemaan testin tuloksesta.

Heippa Risella, kiva kuulla sinustakin. Täällähän minä leukojani louskutan kun en muutakaan keksi :)



Minni1974:lle plussatuulia ja toivon sydämeni pohjasta, ettei täti taas ole naamioitunut raskausoireiksi niinkuin minulla viime kuussa. Tää jumalainen kroppa kun alkaa olla jo nuoruutensa kukkeimmat ja hedelmällisimmät päivät elänyt, voi tapahtua mitä tahansa yllättävää ;)



).( en tiedä mitä kuuluu, tuossa se keikkuu raskausarpien koristamalla nahalla, lonkkaluiden välimaastossa.



Nyt perjantai-illan siivouksen loppukiri ja pooiis äkkiä täältä juoruamasta..

Vajaa viikko sitten sain ensimmäisen kerran pitkään jatkuneen ehdottoman ein jälkeen hieman toivoa, että mieskin voisi ajatella neljättä... No tänään innostuttiin ja yleensä hyvin tarkka mieheni noiden suojausten suhteen antoikin ensin mennä ilman kumipukua, vaikka sanoin, että risken finns... Kumipukumurha tuli kuitenkin lopulta tehtyä ja taisi jäädä Solvein O' Munanen ilman sulhoseuraa... mutta risken finns;-)



Siis ihan alustavasti olen itse puhunut miehelleni, että olisin iloinen, jos voisimme syksyn tullen alkaa jättämään ehkäisyä pois ja yrittelemään siten neljättä. En sitten tiedä, onko mieheenikin iskemässä vauvakuume, kun tällä viikolla jo useamman kerran on puhunut, että on vähän katsellut tila-autoa. Viimeksi tänään päiväkodin pihalla tuumasi, että tuollaista Tourania on vähän miettinyt. Kun kysyin, onko siinä neljälle istumapaikkaa, ei tuhahtanut, vaan asiallisesti vastasi, että saa siihen ainakin taakse hommattua, jos sellaista tarvii.



Olen enemmän kuin hölmistynyt!

Pitää vielä lisätä, että tämän päivän puuhien seurauksena raskautumisen mahdollisuus on häviävän pieni, koska mulla oli ovis jo muutama päivä sitten tuntemusteni mukaan. Mutta jos tuntemukseni olivat väärässä tai jos joku vikkelä simppa ehti livahtaa, niin onhan kuitenkin teoreettinen mahdollisuus olemassa