Tammitähtöset koolle

Moi vaan kaikille!



Ilmoittaudun vielä tähän porukkaan. Ensimmäisestä lapsesta haaveillaan miehen kanssa. Pillerit vielä, mutta arka toive on, että ennen vuoden loppua meitä olisi kolme.



Opettelua vielä tämä palstajuttu, mutta mukavan tuntuisia ihmisiä täällä tuntuu kirjoittelevan.



Oikein ihanaa vuoden alkua kaikille! Toteuttakoon tämä vuosi sen, mistä olette haaveilleet!

Mukaan ilmoittautuisi vielä yksi ensimmäisestä lapsesta haaveileva. Kävin lukemassa aikaisemman ketjun ja huomasin, ettei jouduta yksin jännäilemään. Tosiaa ajatukset on aika levottomia, mitä jos en tulekaan raskaaksi tai mitä jos tulee heti? Ollaanko me oikeasti valmiita jne.? Uskoakseni tämä on normaalia näin suuren asian kohdalla eikä oikeastaan enää ole " oikeita" syitä olla antamatta mahdollisuutta raskaudelle.



Olen 28v ja mies 30v pääkaupunkiseudulla asustellaan. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi koiraa jotka pitävät yllä säännöllistä ulkonaliikkumispakkoa : )



Ehkäisyä on tosiaan käytetty niin kauan, ettei ole mitään ajatusta mimmoinen oma kierto on. Joulukuussa kävin gynekologilla ja kyselin samalla kaiken mahdollisen. Hänen mukaansa yrittämisen voi käyttänäni ehkäisyn lopetamisen jälkee aloittaa heti. Kierron normaalisoituminen voi sitten kuulemma kestää 1-6kk mutta tämän ajan odottamista hän ei katsonut tarpelliseksi. Itse sitten ajattelin, että miksi lykätä yritystä, kun voi joka tapauksessa kestää aikansa ennen kun tärppää. Joten kuulostellaan nyt sitten uteliaana mitä tulevaisuus tuo mukanaa.



Oikein aurinkoista viikkoa teille kaikille

Taidan minäkin tähän kasaan kuulua. Olen taustalla seuraillut jo vähän aikaa tätä palstan menoa. Ehkäisy jätettin pois muutama viikko sitten ja ekoja menkkoja odotellaan. Ensimmäistä myös kuumeillaan. Missäs kaikki muuten on. Aika hiljaiselta tää meidän keko näyttää?

zen10:

Mukaan ilmoittautuisi vielä yksi ensimmäisestä lapsesta haaveileva. Kävin lukemassa aikaisemman ketjun ja huomasin, ettei jouduta yksin jännäilemään. Tosiaa ajatukset on aika levottomia, mitä jos en tulekaan raskaaksi tai mitä jos tulee heti? Ollaanko me oikeasti valmiita jne.? Uskoakseni tämä on normaalia näin suuren asian kohdalla eikä oikeastaan enää ole " oikeita" syitä olla antamatta mahdollisuutta raskaudelle.

Olen 28v ja mies 30v pääkaupunkiseudulla asustellaan. Perheeseen kuuluu lisäksi kaksi koiraa jotka pitävät yllä säännöllistä ulkonaliikkumispakkoa : )

Ehkäisyä on tosiaan käytetty niin kauan, ettei ole mitään ajatusta mimmoinen oma kierto on. Joulukuussa kävin gynekologilla ja kyselin samalla kaiken mahdollisen. Hänen mukaansa yrittämisen voi käyttänäni ehkäisyn lopetamisen jälkee aloittaa heti. Kierron normaalisoituminen voi sitten kuulemma kestää 1-6kk mutta tämän ajan odottamista hän ei katsonut tarpelliseksi. Itse sitten ajattelin, että miksi lykätä yritystä, kun voi joka tapauksessa kestää aikansa ennen kun tärppää. Joten kuulostellaan nyt sitten uteliaana mitä tulevaisuus tuo mukanaa.

Oikein aurinkoista viikkoa teille kaikille

Terve zen10

Me ollaan ihan samoilla viivoilla. Mä olen myös 28 ja avomies 30 ja pääkaupunkiseudulla asutaan. Yritys on just aloitettu ja ensimmäiset luomukuukautiset lopuillaan siis kp 4/39?. Mä pelkäsin, että venähtää pitempäänkin ensimmäisiä kuukautisia odotellessa. Kävin myös gynekologilla joulukuun alussa, joka samoin sanoin kannusti aloittamaan yrityksen heti. Meillä on vuoden ikäinen sekarotuinen koira, joka pitää meitä liikkeessä ja raittiissa ilmassa säännöllisesti.

Nyt siis jännityksellä odotellaan, mitä tuleman pitää. Esikoinen olisi enemmän kuin tervetullut.

Tosiaan aurinkoista viikkoa kaikille

p.s. Sun alussa mainitsemat ajatukset on mullekin ihan tuttuja. : )

Mukavaa alkuviikkoa ja hyvää uutta vuotta kaikille! Ajatelkaas, tänä vuonna osalla meistä ainakin on vielä nyytti sylissä. Hui! Mä en kylläkään haluisi ihan loppuvuoden vauvaa, mutta näitä asioita kun ei voi itse päättää niin annetaan tulla vaan jos silloin haluaa syntyä.



Kova kuume siis vaivaa ja tuossa puolessa välissä kuuta päästään tositoimiin. Täällä kirjoittelu onneksi vähän helpottaa vauvakuumetta tai sitten vaan pahentaa sitä! Mut tsempataan toisiamme ilon ja surun hetkinä.



Nyt takas taustalle,

S-I

Heippa!

Olen jonkun aikaa seuraillut tuota Puolukoiden menoa ja olen vihdoin saanut miehen pään käännettyä ja varsinainen yritys alkaa NYT! Tai no jos aluksi vaan tjottaillaan, mutta kuitenkin ehkäisy on pois jätetty, ja ekat luomumenkat koettu.



Olen 23 vuotias opiskelija ja mies on kohta 27v työtä kovasti tekevä. Asustellaan Oulussa. Ja ensimmäinen lapsi olis kovasti toiveissa. Yhdessä ollaan oltu reilut pari vuotta. Kihloisssa tai naimisissa ei olla. Mutta viime keväästä asti on vauvakuume minua vaivannut. Mies ei ole niinkään ajatuksesta innostunut! Mutta jospa sekin pikkuhiljaa...

Kovin tutuilta kuulostavat Zen10 kommentit siitä kuinka sitä miettii onko valmis äidiksi/vanhemmiksi, mutta jos sitä ajatusta liian kauan vatvoo niin tulee pian ikä vastaan. Mä oon 28 ja mies 32vee ja ensimmäinen olis siis haaveena. Pillerit lopetin marraskuussa ja sen jälkee ei ole menkkoja näkyny, gyne sano et 3kk jälkee lekuriin ja sit menkat käynnistetään jos ei ole vieläkään alkanu. Mulla on vahvasti sellanen fiilis et taitaa kestää kotvanen mun kohdalla ennenkun tuloksia syntyy, mut hiljaa hyvä tulee....;)

Meillä muuten miehellä oli eka vauvakuume joka hyvin pian tarttui myös minuun!

Elikkä pistin itseni tähän listaan jo sielä aijemmin, kun keskustteltiin, löytyykö muita jotka aloittaa yritykset tammikuussa.

Nyt sitten tammikuta mennään ja aloitetaan jännääminen koska tärppää. :)

Minä olen 23 vuotias, ja avomieheni 26 vuotias. Meillä on ennestään iida tyttö joka juuri joulukuussa täytti 2vuotta. (ei siis epäilystä mistä nimimerkki) tuntuu toi meidän neiti jo niin tosi isolta tytöltä, että vauva aikoja tässä rupeaa kovin kaipaamaan. Vauvakuume vaivasi ensin miestäni, joka sitten aikansa hehkutti sitä niin perhana sai sen tarttumaan minuunkin. :) Niin, ja me olemme etelä-pohjanmaalta.

Pillerit jäi pois joulukuun alun ja puolen välin tienoilla, joten nyt odotellaan mitä tuleman pitää. tätä nykyistä neitiä kun odottamalla odotettiin, että ilmoitti tulostaan. Toki silloin mies oli armeijan harmaissa ja siinä alulle saannissa kun sekin on oleellista että on paikalla oikeaan aikaan. :) ja lopulta, kun kukausia katsoo, niin eihaän siinä NIIN kauaa menny, mitä voisi mennä. Mutta siinä tilanteessa kun odotti ja toivoi, niin tottahan se pitkältä tuntui.

Meillä kävi niinkin, kuten joku tuolla aijemmin sanoi ettei haluaisi syntyväksi kovin loppuvuodesta. Aina olen ajatellut, että jos joskus saan lapsia, ajoitan kyllä niin, ettei joulukuussa synny. Mutta kuinkas kävikään, niinhän tuo tullatupsahti joulukuun 10 päivä. Laskettuaika oli 23 päivä. :) Tällöin tämä ei haitannut enää yhtään, vaan täysin onnellinen olin siitä, että tulin raskaaksi ja meille oli tulossa vauva. Yritetty kun oltiin jo hyvän aikaa.

Mutta joo, meni vähän asian sivusta, mutta olkoon. :) Viikonloppuna pitäisi kaiken järjen mukaan menkat tulla, jos kierrot ei sitten aivan mee pyllylleen pillereiden lopetettua. Joka on mahdollista.

Mutta odotellaan ja toivotaan!



Onnea kaikkien yrityksille!!

Meilläkin on ensimmäisen yrittäminen vihdoin käynnissä - vuosia tätä on mietittykin. Ikää minulla 28v. samoin miehelläni. Asustelemme Keski-Suomessa ja kumpikin käymme töissä, minä myös opiskelen ja teen parhaillaan gradua.



Tuntuu, että iän myötä kynnys vanhemmuuteen jollakin tapaa myös kasvaa kun alkaa miettiä asioita monimutkaisesti, näkee ja kuulee lapsiperheiden vaikeuksia ja jotenkin on jo tottunut siihen kaksin elämiseen. MUTTA vauvakuume on tullut silti jäädäkseen ja kuume peittoaa suuretkin pelot. :) Etukäteen pelkään jo synnytystäkin (vaikka ei olla vielä plussattukaan), mutta kait siihenkin ajatukseen sitten luontevasti tottuu ja pelot hälvenee.



Tapaillaan palstalla ja onnea yrityksille!