^^^ 3- kuumeilijat viikko 10 ^^^
Maaliskuu ja kevättä ilmassa :)
Toivottavasti lisääntyvä valo tuo pinoon paljon plussauutisia!
Kommentit (39)
Nyt tulee varsinainen purnausviesti... Olo on niin maassa ja itku tulee vähän väliä.
Olen poistumassa palstalta... en ehtinyt täällä kauaa ollakaan.
Testailin viikonloppuna... tein apteekin testin lauantaina ja katsoin sen olevan nega. Myöhemmin katsoin kuitenkin uudelleen ja haamuhan se oli. Olo oli niin onnellinen... ajattelin että näin nopeasti, toisesta kierrosta. Soitin ja ilmoitin miehelleni asiasta. Hän vaikutti myös onnelliselta.
Olin lasten kanssa reissussa ja eilen kun ajelin kotia kohti niin sain soiton... " en olekaan vielä valmis vauvaan" .. mun maailma pysähtyi siihen!!!
Kerron hiukan taustoja... me ei asuta vielä yhdessä. Kaksi edellistä lasta on mun ensimmäissestä liitosta. Tällä miehellä nyt ero vireillä. Kierukan poiston (oli pakollinen poisto kun oli väärässä paikassa) jälkeen oltiin puhuttu että saa tulla jos on tullakseen. Mieskin sanoi että " so what, tulee jos tulee" . Siksi tämä reaktio oli täysi shokki!
Syyksi sanoi oman tlanteensa, ero vireillä ja kun ei asuta yhdessä.
Ihan pätevä syy, mutta miksi ei ajatellut asiaa tarkemmin kun asiasta puhuttiin... kysyinkin sitä ja sanoi ettei ajatellut mun tulevan niin nopeasti raskaaksi. Hän sanoi että siinä vaiheessa kun tehdään lapsi hän haluaa asua mun kanssa, seurata kokoajan vierellä kun maha kasvaa, olla mukana neuvolassa, ultrassa ja kaikessa. Sitten sanoi että ei mein tilanne ole niin paha; rakastetaan toisiamme, halutaan olla yhdessä, halutaan yhteinen perhe, mutta nyt ei vaan ole sopiva aika, ehkä syksyllä.
Itkua on riittänyt ja ei se miehenkään olo hääppöinen ole, näkee selvästi.
Tein vielä aamullla uuden testin ja plussa oli...
Olin jo lääkärissä ja sain lähetteen keskeytykseen :(
En olisi ikinä uskonut että joskus olen tässä tilanteessa. Toki voisinhan pitää lapsen.. mutta en halua ruveta siihen yksin. Haluan että molemmat on siinä mukana jne. Jos mulla ei olisi ennestään kahta lasta niin voisin harkitakin lapsen pitämistä.
Tuntuu niin pahalta...
Toivottavasti palailen tälle palstalle sitten mylhemmin kun nämä " elämän sotkut" ovat ohitse ja voidaan aloittaa meidän perhe-elämä puhtaalta pöydältä.
Elämä on... mutta eiköhän tämä tästä...
Mutta +++ tuulia kaikille muille :)
sanyana (näinkö se oli?): Voi ei. :( Sinulla on vaikea tilanne. Mies on kyllä nyt todella epäoikeudenmukainen. Vastuu pitäisi ottaa. Jospa hän pelästyi? Sait lähetteen keskeytykseenkin jo... Voih. :( Oletko varma, että haluat keskeyttää raskauden? On tietysti jokaisen oma asia mitä tekee, mutta lapsi on lahja. Kaikki eivät niin helposti raskaudu. Jospa kävisit juttelemassa vielä jossain? Neuvolassa tms. Itse olen ollut samassa tilanteessa, että keskeytystä on mietitty toisen lapsen kohdalla. Esikoinen oli vasta 6kk kun tulin uudestaan raskaaksi. Enkä ollut vielä toipunut edellisestäkään. Kävin neuvolassa juttelemassa ja kävin lääkärissä joka ultrasi. Kun näin sydämen sykkeen, en voinut tehdä keskeytystä ja muutenkin kun raskaus oli jo viikolla 7+. Ja toisesta oltiin miehen kanssa puhuttu ja vähän myöhemmin oltaisiin kuitenkin hankittu vielä toinen. Nyt ollaan yritetty kolmatta 7kk eikä vaan tärppää. :(
Mutta mieti vielä. En osaa nyt muuta sanoa.
Omaa napaa: ei mitään ihmeempää. Alkukiertoa mennään. Ja ajatetlin,e ttä puuhaillaan vaan oviksen aikaan, en jaksa nyt monena päivänä. Täälläkin on motivaatio aika nollassa. :/ Taas mietin, että jos vaasta touko-kesäkuussa yritettäisiin ihan tosissaan. Jotenkin vaan ei nyt nappaa. Minulla saattoi olla aikainen km edellisessä kierrossa. Oli niin kamalat kivut. Mutta sitä ei ole mitenkään tutkittu vielä.
Äh, nyt en ehdi enempää kun junnut tuolla mesoaa...
Tsemppiä kaikille!! =)
No, eipä nämä minun kuulumiset ja tuntemukset ole mitään noiden edellisten kommenttien jälkeen. En onneksi osaa edes kuvitella, miltä sanyanasta tuntuu. Lämpimiä ajatuksia ja voimahalaus minulta kuitenkin!
Meillä oli vasta yk 1, mutta toiveet tietysti korkeella, kun kaksi ekaa on tärpänny ekalla. Nyt ei sitten tärpännyt ja menkat alko eilen. Kerkesin jo tietysti toivoa, ja itkuhan siitä sitten tuli, mutta mies onneksi on kannustava. Blaa blaa, hyvin tässä meillä vielä kuitenkin menee, kun vasta toista kiertoa yritetään ja mulla kiertokin on jämpti. Voimia niille, joilla ei ole tai muuten on asiat ei-niin-hyvin. Yritetään kuitenkin toivoa!
Plussaa ja voimia kaikille!
B (yk 2, kp 2/28...)
Voin suht hyvin kuvitella miltä susta tuntuu...
olen kokenut samoja asioita!!! Jos haluat niin ilmoita sähköpostiosoitteesi, mielelläni vaihtaisin sun kanssa ajatuksia..vertaistuki tuossa tilanteessa on kultaakin arvokkaampaa!
Mikäli et halua, toivon sulle valtavasti voimia!!!!!
Kiva, laitan postia täs piakkoin..
Minä vieläkin piinailen, nyt kp 34/28. Tosin koko ajan odotan, että menkat alkaa. Torstaina sain haamujen haamun testiin, mutta laitoin sen vielä epäonnistuneen testin piikkiin. Tilasin sunnuntaina kotitesti.fi:stä pari liuskatestiä, mutta eivät olleet näköjään lähettäneet niitä eilen :( Olis ollut kiva testailla tänään vielä uusiksi, mutta ei auta kuin odottaa tai sitten kirmaan hädissäni apteekkiin ostamaan testiä (mikä olisi tietty melko pöllöä..).
Mukavaa viikkoa ja positiivisia ajatuksia kanssasisarille!
Selma
Testit tulivatkin postissa => testasin ja liuskaan tuli selkeä plussa! Voi tätä epäuskoa :) Kääk, miten sitä kolmen lapsen kanssa elellään?? Vaikka onhan tässä vielä monta mutkaa vielä matkassa ennen kuin sen lapsen saa syliinsä. Nyt voin tunnustaa oireitakin: palelee, suuta kuivaa (?), pyörryttää jos nousee liian nopeasti, repäiskivut alavatsalla esim.yskiessä, lievää etomista välillä. Kaikkea pientä vielä, mutta jos vanhat merkit paikkaansa pitää niin vahvistuvat varmasti viikkojen kuluessa, varsinkin tuo etominen :D
Tsemppiä kaikille ja tietty paljon plussia!
Selma
sanyana: Luin kirjoitukseni uudestaan myöhemmin ja se taisi olla hieman tahditon. Olen pahoillani jos se jotenkin loukkasi. Toivon sinulle voimia ja jaksamista!
Omaan napaan ei mitään uutta. Huipannut on vaan tänään kovasti aamulla. :/ Verenpaine varmaan taas matalalla.
kp 6/28-30, yk 7
Mua rupes kiukuttaan ihan suunnattomasti luettuani sun viestin! Te olette yhdessä antaneet lapselle luvan tulla, mutta nyt kun se on totta, mies sanookin " ei" . Minusta sinun ei kannattaisi ihan heti hätiköidysti mennä aborttia tekemään, koska kadut sitä ihan varmasti myöhemmin. Tuo on aika iso päätös kuitenkin! Ei abortti saa olla miehellekään mikään läpihuutojuttu, ihan kuin se olisi ehkäisykeino, kun nyt vauva-ajatus ei huvitakaan... Teillä on keskustelun paikka! Luultavasti mies säikähti tietoa vauvasta, ja hänkin ehkä myöhemmin katuu, jos nyt tämä raskaus keskeytetään. Entä jos ette enää saakaan lasta, kun sitten " oikeasti" yritätte!?! Itselläni kaksi ensimmäistä saivat helposti alkunsa, mutta kolmatta ei vain kuulu... Ei se lapsen saaminen ole mikään itsestään selvä asia!
Ja tarrasukkia mukaan... bd bd bd
Menossa kp.7 ja ens viikolla alkaa toinen tero-kuuri. Tässä kierrossa olis pitäny aloittaa clomit, mutta kun niitä ei apteekista saanu, niin ei päästy yrittään jouluvauvaa... Jos niitä nyt apteekkeihin tulee, niin ens kierrosta sitten alkaa tosi yrittäminen. Eli tällainen seesteinen vaihe meidän vauvaprojektissa!
Itselläni kyllä mieli on hyvinkin malttamaton... Meillä ensimmäinen sai alkunsa toisesta yrityskierrosta ja toka ensimmäisestä. Nyt on yritystä ollu elokuusta lähtien! Hieman masensi, kun yhtäkkiä hoksasin, kuinka pitkällä raskaus olisikaan, jos se olisi tärpännyt ensimmäisestä tai toisesta yk:sta... Mutta jostain syystä meidän perheeseen ei ole vielä tarkoitettu lisää jäseniä tulevaksi! Ehkä kuitenkin jossain vaiheessa... Toiveet on kyllä hyvinkin suuret noiden clomien suhteen!
Sanyana: kuten joku edellä, minusta teidän pitää nyt todella keskustella miehesi kanssa ennen kuin teet abortin! Suru ja itsesyytökset menetetystä lapsesta seuraavat sinua koko elämän. Koita saada miehesi mukaan ymmärtämään miten isoista asioista on kyse. Sinä ja lapsesi ette ole mitään heittopusseja!
Mimmi: mä aloitin clomit nyt tässä kierrossa. Vähän jänskättää! Milloinhan ovis tulee? Ja varmaan sitten terot loppukierrosta. Saa nähdä kuinka kauan tätä hormonien popsimista jaksaa.
Ja onnittelut Selmalle plussasta!
...olen palstaillut alkukierron, nyt menossa kp 11 ja kierto kierukan jälkeen tuohon 3-kympin pintaan. Loppuvkosta siis ovispäivät.
Raskasta aihetta on tällä kolmos-palstalla puitu! VOIMIA sinulle Sanyana(olikohan nikkisi noin...jokatapauksessa). Kuten Mimmi75 kirjoitti, että kiukun puolelle veti, niin samat oli fiilikset täälläkin. MITEN JOKU mies voi olla niin NILKKI, että vaatii keskeytystä, kun samalla antaa " rajan" , että puolen vuoden päästä " syksyllä" asialle voi ollakkin " tilausta" ??????? Osoittaa, todella kypsymättömyyttä!! Toivottavasti miehellä aukeaa silmät ja asiat kääntyvät parhainpäin!!
Lähdemme ylihuomenna lomalle, koko perhe, joten palailen ensi viikolla joukkoonne!
Onnea PLUSSISTA!!
Nyt vasta kp 27, joten ei osaa aidosti iloita, kun tietää miten alussa tää vasta on. Oireita on nyt ollut viikon ajan. Tänään kyllä on tullut finnejä, jotka ilmestyvät aina ennen menkkoja. Täytyy vaan toivoa parasta!
Olen ollut ihan varma, että en voi tässä kierrossa tulla raskaaksi, kun gyne ei antanut toivoa kohdun limakalvon ohuuden vuoksi. Nyt on pää pyörällä. Olo on iloinen, varovainen ja pelokas.
Sori tää oman itseni ympärillä pyöriminen..
On ollut ihana tietää etten ole ollut yksin.
Itketty on ja paljon... ja puhuttu ja puhuttu... urakalla!
Kyllä se päätös on että keskeytän. Mies ei suoraan vaadi, on sanonut että jos haluan voin pitää vauvan. Hänen mielestään tilanne on vaan huono ja sitä se on nyt kyllä munkin mielestä.
Nyt varmaan ajattelette että se on aivopessyt mut ;) mutta tarkemmin asiaa miettineenä olen itse samaa mieltä. Miehen eroprosessi on juuri käynnistymässä ja tiedän jo etukäteen että se on " likaista" .... olisii liian rankkaa kaikkien kannalta. Ja samoin se ettei asuta yhdessä vielä. Olen itse ollut sitä mieltä että vasta kun asiat selkenevät niin muutetaan yhteen. Mä tiedän ittestäni että olen tosi tunteellinen ja herkkä, saati sitten raskausaikana... voin vaan kuvitella millaista olisi kun en kuitenkaan saisi täyttä tukea silloin kun sitä aina haluaisin.
Parempi että eroruljanssi ohi ja sitten aloitetaan puhtaalta pöydältä. Olen ajatellut että jos en jatkossa saa enää lapsia niin sitten en enää saa... mulla onneksi 2 ihanaa lasta :) ja miehen lapset päälle.
Ensi viikko tulee olemaan rankka, henkisesti että fyysisesti. Mutta onneksi rakas on tukena kokoajan, ilman sitä en tähän pystyisi. Ja vielä ihanampaa että meillä on yhteinen loma, kahdestaan, edessä kuun lopussa... päästään etelän lämpöön toipumaan tästä kaikesta :)
Sellaisia tänne... tänään muuten ollut eka päivä etten ole itkenyt. Tiedän että itku tulee vielä monesti.
En usko että pääsen tästä " palstailusta" eroon eli varmasti käyn teitä täällä vakoilemassa ja utelemassa kuulumisia... toivottavasti sopii ;)
Toivottelen +++ tuulia kaikille...
Lähetän viikon päästä perjantaina " enkelin" jonkun teidän luokse ja toivon että se " enkeli" saa hyvän ja ihanan kodin :)
Vaikea tilanne varmasti mutta kieltämättä en voi ymmärtää.
Anteeksi että olen katkera mutta voit kuvitella miltä tuntuu haluta lasta mitä ei saa (miehen lääkityksen takia) ja sitten toisille sellainen lapsi ihme annetaan eikä se kelpaakaan.
Rohkeaa kuitenkin kertoa avoimesti tilaanteestanne tänne vauvakuume puolelle.
Minäkin olen vähän samoilla linjoilla kanssasi. En voi ymmärtää tuollaista. On toki jokaisen oma asia mitä elämällään tekee. Mutta jos syksyllä kuitenkin he yrittävät taas uudestaan lasta... Ja nyt abortti. Se on kuitenkin nyt jo pieni elävä olento. Olen sanaton. Ensimmäistä lasta teimme 2 vuotta ja siinäkin oli 2 keskenmenoa ennen sitä. Ja nyt kolmatta 7 kk yritetty.
No, enpähän kommentoi enempää ettei mene sukset solmuun.
Jaksamista ja tsemppiä!
kommentoimaan, vaikka en ole aikaisemmin täällä pinoutunutkaan. Muutaman kerran olen tuolla marraskuisissa pinoutunut, mutta kolmas olisi meillekin tervetullut ja toivottu.
Sanyana! En halua olla tahditon, mutta ymmärrätkö yhtään kuinka viestisi ja toimintasi voivat satuttaa niitä/ meitä jotka oikeasti toivovat lasta? Hei ,jos on sillä asteella, että tulee vauvakuume palstalle kuumeilemaan niin tämmöiset perusjutut kuten haluaakohan mies lasta ollenkaan täytyy olla mietitty. Toimit mielestäni vastuuttomasti. Ja kyllä sinun olisi pitänyt miettiä sekin ,että jos jäätkin lastesi kanssa yksin niin pitäisitkö lapsen. Sinulla saattaa tulla nyt paha olo sanojeni vuoksi, mutta niin tuli varmasti monelle muullekin sinun tekosi vuoksi.
Suosittelen todella sinua vaihtamaan nikkisi jos aiot palata vielä kuumeilemaan sitten kun " aika on teille suotuisa"
terv. tuohtunut muumiblues
Täällä mennään samaa vanhaa kiertoa, päiviä nyt jotain 40...
Lääkäri ja th olivat viimeviikolla lomalla mutta kohta on soittotunti joten saa asiaan jotain selkeyttä =/
Se siitä sitten, että Clomit pitäisivät kierron mulla kurissa...
Jotenkin on alkanut tuntua siltä, että pitäisköhän unohtaa koko juttu, eikä antaa itsensä toivoa. Söisi vaikka pillereitä hetken, niin olisi taas parin vuoden ehkäisy hoidettu, mulla kun ne tuntuu toimivan vähän liiankin tehokkaasti ;) Ja samaan aikaan tulee vauvoja sinne ja tänne, aina kuulee uutisia lisää, kuinka monta kertaa se haikara mut voi ohittaa??? Minäkö katkera? Kyllä! Se toivottavasti suodaan, sillä se oli jo niin lähellä kerran mutta tempaistiin pois.
Jos nyt saan apuja kiertoon, se on sitten kai joulukuun lapsi tulossa jälleen ja ajatus, ainakaan tällä hetkellä, ei tunnu lainkaan hyvältä, voisi se olla aikamoista pelkäämistä, no väliäköhällä ei se kuitenkaan onnistu.
No, toisille parempia tunnelmia toivottelen!
Rilla-ma-rilla