Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka pelkää pomoa?

02.03.2008 |

Olen jokaisessa työpaikassani onnistunut luomaan hyvän pomo-työntekijä suhteen. Nytkin tässä uudessa paikassa jossa juuri loppui koeaika, olen ystävystynyt pomon kanssa. Tiedän että saan jatkaa siellä. Olen reilun kolme vuotta ollut hyvin päättäväinen etten halua enempää kuin kaksi lasta. Nyt lapsemme ovat jo isoja ja toivovat kovasti meille uutta vauvaa. Jopa mies on vauvan kannalla. MUTTA. Nyt pelkään työnantajaa, mitä hän mahtaa sanoa kun juuri aloitin siinä paikassa. Hänelle tulee varmasti hyväksi käytetty olo. Onko se törkeää jos nyt tänä vuonna kesän aikana alkaa yrittämään vaikka en ole ollut samassa työpaikassa vuottakaan?

Miten sanon pomolle että kiitti, mutta olenki raskaana ja jään tästä äippälomalle kolmeksi vuodeksi, koita keksiä mitä teet...



Jopa juttelimme aiheesta ja sanoin hyvin tomerasti ettei meille tule enempää lapsia, olen ollut niin väsynyt peräkkäin syntyneistä lapsista. Hän sanoi minulle että " älä nyt vanno, mieles voi muuttua" , sanoin siihen että " älä yllytä!" Aika outo keskustelu.

Onko se työnantajalle maailman loppu jos tulen raskaaksi?

Kommentit (5)

Vierailija
1/5 |
02.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

pomon tai firman käy...

Vierailija
2/5 |
02.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Teidän elämä, teidän päätökset. Jos te niin päätätte, että lapsi on tervetullut. Muut saavat sen hyväksyä. Ja aina täytyy muistaa ettei elämä aina mene kuten sen kuvittelee menevän..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/5 |
02.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mietin asioita aina ehkä liiankin pitkälle. Mitä jos miehelleni sattuu jotain työhommissa tai meidän elämä muuttuu jotenkin eikä ole ikinä enää mahdollista saada enempää lapsia. Molemmat lapset ovat tulleet eka yrittämällä, mutta tilanne saattaa olla nyt toinen. Molemmissa munasarjoissa on kysta, enkä tiedä tulenko enää raskaaksi!!

Kun lähdimme pois kätilöopistolta 3 ja puoli vuotta sitten käännyin katsomaan taakse ja muistan miettineeni että tulen tänne vielä varmasti takaisin. Vaikka sairaalaan liittyy paljon kipua, mutta ne ihan ensi hetket sairaalassa vauvan kanssa on niin suloiset että kaipaan niitä..

Miksi järki häviää kun vauvakuume iskee? Kaikki ne syyt miksi ei kannata yrittää enempää lapsia tuntuu hävinneen päästä kuin tuhka tuuleen, yhtäkkiä en keksi yhtäkään syytä miksi ei...

Vierailija
4/5 |
02.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

kuulukaan, niin silti on kylmä rinki kannikoiden alla itelläkin että miten kertois asiasta kun se aika koittaa. Plussasin viikko sitten ja aloin samantien valmistelemaan itelleni uutta työsopimusta kestoltaan 3 vuotta. Meillä on tehty sopparit pätkissä, puoli vuotta kerrallaan ja nyt oli mahdollista saada pidempi pätkä, ja tartuin heti tilaisuuteen. Nyt on sopparissa nimet alla ja tulevaisuus on turvattu..



Pomo on ahdistellu mua aiheesta raskaus jo pidemmän aikaa. Mentiin kesällä naimisiin ja käytiin syksyllä häämatkalla, niin pomo heitti kahvipöytäläppänä, että " oot varmasti reissun jälkeen raskaana!" vastasin vain napakasti, ettei satu ovulaatio sille ajalle.



Se että tulee raskaaksi uudessa tai vanhassa työpaikassa, ei ole uusi juttu tässä maailmassa. Se ei kuulu pomolle tai työkavereille että mitä henkilökohtaisessa elämässä tapahtuu, vaikka sitten raskaus vaikuttaakin työjärjestelyihin. Kautta aikojen on tultu raskaaksi, nyt vain maailma on muuttunut paljon urakeskeisemmäksi ja ajatellaan että on maailmanloppu tulla raskaaksi kun on töissä. Ikinä ei tulisi sopivaa tilaisuutta tai hetkeä jos sitä aletaan pelkäämään.



Kannustusta sinnepäin ja tsemppihalit. Meilläkin raskautuminen kesti kahdeksan kuukautta ja mitään varmuutta siitä, pysyykö pikkutoukka kyydissä, ei ole. Joten tässä on ollut aikaa valmentautua kertomiseen..







Vierailija
5/5 |
02.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mies sanoi mulle että jos jää odottamaan sitä oikeaa hetkeä saada lapsi, sitä ei koskaan tule. Jos tulen raskaaksi niin asiat järjestyy kuitenkin kuin itsestään. me ollaan oltu kakkosen syntymän jälkeen niin tiukoilla että samaan tilanteeseen ei varmastikaan jouduta. Silloinkin selvittiin kun pidettiin elämä perhe keskeisenä eikä haaveiltu mistään mahdottomasta, elämässä riitti rakkautta ja sillä pärjää jo pitkälle. Nautin meidän lapsista ihan valtavasti, ja olen tiennyt jo nuorena että haluan lapsia. Onneksi mieskin on lapsi rakas ja erittäin hyvä isä!

Saattahan se olla monet tässä maailmassa tekee tarkoituksella niin että hommaa vaki paikan jonka jälkeen lähtee vauvan yritys päälle. samoin lasten välissä käydään töissä vain siksi että saadaan hyvä äitiyspäivä raha, kyllähän tietysti työnantaja tietää 27 vuotiaan kahden lapsen äidin ottaessaan että tuo saattaa vielä jossain vaiheessa haluta lisää lapsia.

Näinhän se on, ja näin sen pitikin olla.