**KULTAINEN 60-luku viikko 51**

Tulin ilmoittamaan että meidän unelma kesävauvasta mureni. Ultrassa jo selvät keskenmenoon viittaavat merkit. Jäämme ainoastaan odottelemaan kutsua Keskussairaalaan muutaman päivän sisällä. Tyhjennykseen. Ellei spontaanisti ala itse.



Mieli on raskas, tämä on ajoitukseltaan kyllä siitä pahimmasta päästä. Joulu ovella ja kaikki...



En löydä edes sanoja tähän pahaan oloon. Viides keskenmeno on tosiasia. Yritetäänkö tässä takoa meidän päähän että riittäisi jo yrittäminen? Mutta kun niin se vaan on että kun tästäkin taas selvitään niin emmehän me luovuta. kuitenkaan.



-minea-

Minea, mä olen äärettömän pahoillani sun puolesta, ei ole elämä reilua. Olin niin varma, että kaikki on kuitenkin hyvin ja sulla oli jo ihan tarpeeksi vastoinkäymisiä ilman tätäkin.

Sori että " änkeen" tähän pinoon, mutta Senniinalle vaan terkkuja, että itselläni myös poika syntynyt 31.12 rakettien paukkeessa..kylläkin millenium-vuoden viimeisenä paikkakuntalaisena 2000 :)



Hyvää tulevaa Joulua kaikille!



Tutti

mä olen niin pahoillani...!

Niin kovasti toivoin ja uskoin siihen, että yläkerrassa olisi jo ymmärretty teidän perheen kokeneen tarpeeksi näitä menetyksiä. Halaukset sinulle!



Ihan mahtava on teillä asenne kuitenkin - kaikesta huolimatta! Hienoa, ei pidäkään luovuttaa!!



wemppa



Ei nyt oikein osaa muuta kirjoittaa, veti mielen matalaksi tuo Minean uutinen...

Ei löydy sanoja, joten pidän lujaa kiinni ja puristan. Tiedä että olemme tukenasi..



walo

Mitkään sanat eivät riitä kertomaan kuinka pahoillani olen..

Muiden tavoin jaksoin uskoa viimeiseen asti että kaikki olisi ollut hyvin..



Tuntuu hölmöltä tässä tilanteessa sanoa, että kaikella on tarkoituksensa mutta kuitenkin..meillä isukki sanoi just pari päivää sitten että kun menetimme Unelman Tähdestä ( tuulimunaraskaus 10/06) meille annettiin sitten mahdollisuus Tikrunpentuun kun joku yläkerrassa näki kuinka paljon me vauvaa kaipasimme..ja nyt me olemme Tirunpennun saaneet syliimme ja kiitollisuus on mielessä päällimäisenä !!



Nyt en muuta ehdi, Pikkupimut lähdössä koulukamunsa synttäreille ja äitin pitää laittaa hiukset kondikseen...



Minea olet ajatuksissani !!



Isotee

Olen suunnattoman pahoillani!! Olin, kuten muutkin, jo aivan varma siitä, että nyt on teidän vuoronne antaa rakastava syli ' kultaiselle vauvalle' (kuten ainakin minulla on tapana sanoa).

En voi muuta sanoa, kuin että elämä osaa olla äärettömän epäreilu.



Olet ajatuksissani!!

Lohduttaa en osaa... eikä varmaan ole tarkoituskaan. Suru on surtava. Voimia ja iso hali!!



ANI

Ei mikään sana lohtua tuo, sen tiedän! Mutta muista ettet ole yksin tämän surusi kanssa. Meitä on monta jotka myötäelää suruanne. Olisimme kaikki suoneet teille sen kultaisen vauvan. Antakaa toisillenne aikaa ja lohdutusta, parantakoon aika haavanne ja tuokoon teille jaksamista, uskon että teillekin se vauva vielä suodaan.



Helmiina

Hiljainen Halaus, olet ajatuksissamme.



Itseäni viimeisen km:n sattuessa lohdutin ajatuksella, että vauva oli liian heikko ja sairas jatkamaan elämäänsä ja suuri päätös hänen kohtalostaan tehtiin meidän puolestamme kun pieni syke sammui. Siitä sain itselleni jonkinlaista lohtua surun keskellä ja jostain kummasta tuli voimaa yrittää vielä kerran ja onneksi teimme sen. Uskon, että teillekin vielä ansaittu onni suodaan.



-valdevina-

lämmin halaus. Ei tässä osaa tällä hetkellä kuin toivotella jaksamisia.

Minea,sanoja ei tahdo löytyä....meitä kohtalotovereita on täällä paljon ja ainoa mitä voi sanoa on, että jos asiaa jää liikaa miettimään niin sekaisin menee. Vastausta ei löydy tapahtuneeseen,on vain mentävä eteenpäin. Itse ainakin nyt synnytyksen olessa takanapäin,olen käynyt läpi " kunnolla" kahta km ja totesin että jos noin syvällä olisin ajatuksin puolitoista vuotta ja vuosi sitten mennyt (niin kuin olen pullan syntymän jälkeen asioita miettinyt,miksi kävi niinkuin kävi ja nyt tällainen onni suodaan...)niin voi olla että meillä ei pullaa olisi ilonamme. Vaikea sanoa mitä kaikkea tarkoitan mutta toivottavasti ymmärrät... Asiat pitää surra mutta toivoa älä menetä. Olet ajatuksissa....

Nyt on olo niin tyhjä että palaan paremmalla aikaa.

Jos jotain hyvää niin wempan ja peltimetsurin pikkutonttujen kuulumisia odotan innolla....

-pietu ja pulla

... että kotona vielä ihan kokonaisena olen. Ja nyt on perhe ympärillä niin kipeenä, että mieluusti pidän vauvan vielä masussa " turvassa" . Miehelläkin paha nielutulehdus, A-streptokokki-bakteeri. On ollut niin heikkona, ettei olisi sairaalaan mukaan voinut lähteä jos lähtö olisi tullut. Joten minä todella odotan sitä nyyttiä kainaloon vasta rakettien paukkeeseen.



Viikon jatkoa kaikille! Ja Minealle erityisesti jaksamista.



wemppa 38+5

että pitikin käydä noin. Toivon teille jaksamista ja voimia suureen suruun. Ja kuten itsekin jo kirjoitit, ettette luovuta - uskon, että teille se kultainen vauva vielä syntyy.



Wemppa, toivottavasti sinä pysyt nyt terveenä, vaikka sairastuvassa asutkin. Onko ollut vielä mitään tuntemuksia, että vauva olisi tulossa?



Walolle pakko kommentoida, että niinpä niin, ajan nopea kuluminen on aika suhteellista näillä rv:lla. ;)



Angeliqin piinakuulumisia odottelen myös.



Pietu, ymmärrän hyvin, mitä kirjoitit siitä km:n läpikäymisestä nyt, kun Pulla on syntynyt. Minulla oli aikoinaan km rv 13 ennen kuin aloin odottaa esikoistamme. Surin km:n vasta esikoisen synnyttyä, sitä ennen ei ollut voimia tehdä sitä. Tämän tajusin sitten kyllä vasta jälkeenpäin, mielestäni olin surrut keskenmenoa silloin heti ja päässyt siitä yli.



Nyt sitten vali vali omaa napaa...

Täällä supistellut muutamana iltana erittäin lupaavasti, mutta pah, sitten ne supparit aina loppuvat. Eilen jomotti selkääkin jo ihan kunnolla ja erehdyin miehellekin sanomaan, että näinköhän tänä yönä tulee lähtö. Miesressukalta meni sitten yöunet, kun alkoi jännittää... Nyt saisi tänään tulla tai sitten mennä ensi viikolle, en millään haluaisi olla sairaalassa jouluaattoa isompien lasten takia. Mutta niinhän se on, että tähän asiaan ei paljon itse voi vaikuttaa, tulee kun on tullakseen.



Neuvolassa eilen terveydenhoitaja veikkasi, että nelikiloinen on. Kaikki ok, eikä painoakaan ollut tullut yhtään lisää. Turvotusta on vaikka muille jakaa. Hemppakin oli noussut 115:een. Seuraava aika neuvolaan uuden vuoden jälkeen ja äitiyspolille sitten vasta 4.1., jos mitään hälyttävää ei tapahdu sitä ennen. Terveydenhoitaja kyllä oli sitä mieltä, että tämä syntyy aikaisemmin, joten toivotaan, että oli oikeassa.



Joulua odotellen



Peltis 39+5 (huomenna siis LA.... tule tonttu tule)

Moi kaikki ihanat kultaiset !!!



Täällä kaikki on hienosti !! Joulua en odota, kun töissä sen vietän, ja tuleekin ihan mukava putki, kun eilen menin vuoroon ja päätän sen ensi viikon torstaina,(9pv) voi helkutin helkutti, kun ihminen on heikko eikä osaa kieltäytyä. Me vietetään sitten joulu+uusi vuosi samalla kertaa .. Koti on laitettu joulukuntoon jo pari viikkoa sitten, mutta kaikki muu on tekemättä. Ostin jopa valmista piparitaikinaa ja joulutorttu, että viikonloppuna voisin hieman tehdä jouluntuoksuja ennen töihin menoa. Jouluruokiakaan meillä ei ole vaan meinataan grillata muutama broisku, riisia, salaattia ja sekametelisoppaa kermavaahdon tai vaniljakastikkeen kera. Taatelikakun aion leipoa. Maanantaina käydään kyllä vanhempieni luona syömässä ennen kuin menen työvuoroon ... Eli joulu illallinen klo.10 aamulla :-))



Ja minealle lämpöinen ' halaus' Olin järkyttynyt kun luin ultra-kuulumisesi, koska jaksoin uskoa siihen, että toisin käy. No nyt varmasti on vaikeaa ja surullista, mutta kuten jo totesitkin niin aika parantaa haavat ja ette tähän luovuta. Mitä sitä osaisi sanoa, ei voi edes sanoa, että kokemusta on keskenmenoista, koska eihän se sinua juuri nyt tilanteessasi helpota. Käyhän purkamassa tuntojasi täällä, sekin voi helpottaa. Kuitenkin toivotan perheellesi ja sinulle hyvää joulua ja vielä se pieni ihminen teillekin tulee. Halaus !!!!!



Wemppa ja peltis-kumpi ehtii ensin :-)) Iiiik ihanaa olisi saada vauva juuri joulun aikaan, miksiköhän, en osaa selittää, mutta ihanaa se olisi. Voi, kun alkoi jänskättämään jo .. Peltiksellä oli ollut suppareita, wempallako ei vielä ??? Toivottavasti wempan mies tokenee ennen kuin pikkuinen päättää syntyä. Ja Peltiskin toivoi ettei syntyisi ihan jouluaattona .. No .. 25. päivä sitten :-)) Jännää, kumpiakohan sieltä tulee ..



Uusilla vauvoilla kaikki hyvin, pullalla jo nimi, entäs tikrunpennulla ???



Meillä kaikki siis hyvin. Täällä sanotaan jo muutamia sanoja, on oikeastaan sanottu jo jonkin aikaa. Ätä, tata=isi, kakka, kuka, koira=ko, anna=sanoo välillä ja jotakin muutakin tulee satunnaisesti, mutta ätä ätä ätä ätää hoetaan aamuin illoin :-)) Ei vieläkään konttaa, mutta on kova tyttö ryömimään, eli vauhtia riittää, ja koira parka(mummolassa) saa varoa karvojansa. Tiinu on menossa koko ajan kaikkiin pieniin koloihin, ja välillä saa pelastaa, kun jää jumiin. Ei nouse istumaan, mutta istuu hyvin, kun laittaa istumaan, nyt tasapainoakin löytyy. Paljon on tullut lisää uusia ruokia ja allergioita ei olla havaittu. Kurkku edelleen ahdas ja oksu lentää helposti. Viihtyy lattialla omissa leikeissään hyvän tovin. Tykkää kun luetaan ja musiikista tykkää myös. Nauravainen tyttö ja on taas vaihteeksi nukkunutkin hienosti, viime yönäkin klo.21-8, joten ihana levännyt olo itselläkin.



Sonjaemmalle toivon pikaisesti parempia unia-siis pienelle-miehelle. Kurjaa on, jos vauva/lapsi ei nuku, se rasittaa ja sen kyllä huomaa sitten omastakin jaksamisestaan, eli ärräpäät lentelee helpommin. Älä välitä, et ole huono äiti vaikka välillä tulisi tuhma sana sanottuakin, kun kuitenkin sen jälkeen tulee se hillitön syyllisyyden tunne. Itse yleensä kiukuttelen ja kiroan miehelleni, ja hän onkin ollut helisemässä mun kanssani tiinun syntymän jälkeen. Olen kuin paraskin raivotar. Saatan suuttua ihan siitä, ettei mies mukamas kuuntele tarpeeksi intensiivisesti jnejne syitä löytyy .. Meillä kuitenkin menee ihan kohtuu hyvin :-)) Pelataankin n. 2krt/vkossa



Mites meidän toiset äipät on saaneet vauva-kilot pois ? Itse aloitin hyvin, eli paino putosi jopa 62kg(oli kättärillä 94kg ennen synnytystä) mutta sitten retkahdin ja paino nousi lähes 70kg :-// No nyt mennään taas jossakin 65kg tietämillä, mutta tuo makkara keikkuu sitkeästi mahalla, ja edelleen selluliittiä reisissä. Salille en ole kerinnyt kolmeen viikkoon. Olin sellaisella oma sääteisellä atkinsonillakin 5vkoa ja VAIN pari kiloa lähti pois .. Vanhoista farkuista osa menee päälle, mutta kivoimmat jää vielä puolitiehen.



Nyt lähden valittamasta pois. Wempalle vielä, että mun sf-mittahan oli melk. 40cm ennen tiinun syntymää ja th-kin veikkasi yli 4kg vauvaa, mutta pieni tyttö syntyi ' onneksi' kun oli siinäkin pakertamista.



Nyt moit kaikille t. emmi

Emmi: Niin, ei mulla ole ollut kuin niitä kivuttomia suppareita. Monena iltana on selkää särkenyt, mutta tuskin viittaa millään lailla synnytykseen. Ymmärrän mitä tarkoitat, että olisi ihanaa kun vauva syntyisi jouluna, niin mustakin, kunhan ei aattona tarttis olla poissa kotoa. Ei muuten, mutta noi isommat lapset olisi kyllä surullisia jos äippä ei olisi aattona paikalla. Mutta vaikka sitten joulupäivänä, käy mulle!! Mies vaan eka terveeksi.



Peltis: Emmille tossa jo vastasinkin, ettei mitään merkkejä.. mutta ei niitä varmaan ole ennenkään tullut paljon etukäteen. Kuopus meinasi syntyä autoon muutenkin kun tuli loppujen lopuksi niin kiire.. Jospa me sun kanssa saadaan vauvat vaikka sitten samana päivänä.



Pitää mennä käymään ulkona kun vielä hetken aurinko paistaa.



wemppa

Illansuussa kotiuduttiin sairaalasta. Keskeytynyt keskenmeno oli tuomio. Sikiö vastasi noin viikkoja 6-7.

Kaavintaanhan sitä sitten. Valitettavasti se viivästyi melkein 4 tuntia ja kun olin saanut Cytotecit kohdunsuulle jo aamulla, supistukset teki tehtäväänsä jo sängylle ennen kaavintaa. Oli aika raskas kokemus. Henkilökunta oli kannustavaa ja empaattista, minä itkin siinä petillä menetettyä vauvaa, se jotenkin konkretisoitui supistusten tahdissa. Olin kuulemma herätessä jatkanut kyynelien vuodattamista ja hokenut että menetettiin meidän vauva :(

Mutta nyt ollaan jo kotona, ja sain kyllä aivan ihanan kannustavia sanoja lääkäriltä ja hoitajilta, että mikäs vanha minä vielä olen ja rohkeasti uuteen yritykseen vaan.

No, näin teemme toki, mutta nyt tuntuu, että hetki surraan tätä pienokaista.

Kiitos kaikille lohduttavista sanoistanne! Olette kultaisia kaikki!



Kyllä tästä vielä noustaan.



-minea-

suuren suuret pahoittelut!!!



Täällä ei uutta auringon alla. Arki rullaa..... ja joulu tulee...

Minean kirjoituksen luettuani, oli ihan pakko vuodattaa muutama kyynel ... Olen niin pahoillani, koita jaksaa kaiken tämän surun keskelläkin. Kirjoittele kuulumisiasi kunhan jaksat !!! Koko teidän perheelle ' lämpöinen halaus'



Ja kaikille muille kultaisille:

HYVÄÄ JOULUA !

- en kerkiä varmaankaan enää palstautua ennen joulua ja sittenkin vasta viikon kuluttua. Toivon, että pian saadaan kuulumisia uusista kultaisista. Wempalle ja peltikselle kaikkea hyvää tulevaan koitokseen.



Kiitoksia että olette olemassa ja jakamassa niin ilot kuin surutkin.

t. emmi ja tiinu

kaikille meiltakin pain muallimmaa! En vielakaan paase linjoille, toivossa on hyva elaa, josko ens vuosi alkaisi paremmin!



Alli kasvaa ja voi hyvin, on jo yli 3 1/2kk, painaa 6500g ja on 63 senttinen (noin). Maitoa ei meilla riittanyt joten pulloteltu on pitkaan ja aloitettiin jo kiinteatkin, tosin en niin joka paiva ole pitanyt aiheellisena antaa, jos joulun jalkeen jo iltavelliakin maisteltaisiin. Ihan nauravainen sylivauva taa viides neitonen on, tosdin seuraa pitaa aina olla. Uusimpana juttuna meilla on itkut vieraitten tullessa vierelle; alahuuli menee ihan rullalle ennenkuin aloitetaan itkut! Ei mulla muut oo ollukaan vieraskoreita.



Voikaahan siis kaikki hyvin ja MUKAVAA JOULUNAIKAA kaikille!

- levinia ja ' Alli' 10.9. -

Sain Tikrunpennun tissille nukahtamaan ja mietin onko jo yöunilla vai tabkkaako vielä kerran..Yöt on sujuneet hienosti, nukkumaan menee puoliltaöin ja ekan kerran heräilee 6-8 aikaan..



Tänään olen ollut shoppailemassa joululahjoja kahteen kertaan, aamupäivällä pikasesti kävin Jumbossa , isukin ja Tikrunpennun ajellessa ympäriinsä " kiekkaa" ja illanpäälle vielä kakkosen kanssa kun Isukki meni kuopusten ja Koirulin kanssa lenkille.

Noh nyt on lahjat ostettu ja pakattu ja tilikin tyhjä ;-) mutta onneksi joulu on kerran vuodessa vaan !



Kovin kauaa en voi olla erossa tuosta ihanaisesta tontustani kun on tissivauva ja kysyntä ja tarjonta kohtaavat sen verran hyvin ettei juurikaan ylimääräistä jää varastoitavaksi,, paitsi niinä päivinä kun ukkeli nukkuu päivisinkin pitempiä kun kahden tunnin pätkiä !

Paino vaan ei oikein meinaa nousta tuolla Tikrunpennulla ja vieläkään ei olla syntymäpainossa vaikka pituutta tuleekin ja taas joulunjälkeen on neuvolassa painokontrolli !



Epäilin jo rintamaidon riittävyyttä mutta neuvolantädin mukaan kun on niin tyytyväinen vauva ja paino nousee kuitenkin hitaasti mutta varmasti ei ole tarvetta lisämaidolle vaanpitää päivisin syöttää tiheämmin n 2 h välein !



Meillä pimut tulivat " yökylään" meidän makkarin lattialle patjalle ja toinen pimu on ollut ääni käheänä pari päivää ja yskii koko ajan siihen malliin että huh huh onkohan meillä täällä sairastupa jouluna ??



Jaahas nyt menen laittaa pyykit kuivumaan ja sitten iltapalalle ja nukkumaan...



Miten minusta tuntuu että Wemppa ja Peltis on lähteneet hakemaan tonttujaan ??



Mukavaa joulunalusviikonloppua ja ottakaahan ihan iisisti ja nauttikaa !



Isotee ja Tikrunpentu