**KULTAINEN 60-luku viikko 51**
Huomenta!
Täällä yksi yökukkuja aloittaa pinon, niin on sitten valmiina niille, jotka aamulla ovat pirteitä kuulumisia kertomaan..
Koitan nukahtaa uudelleen, olen ollut puoli kahdesta alkaen hereillä.
Oli muuten kivaa lukea Pietun ihanasta vauva-arjesta sekä Anin kuulumiset!
wemppa 38+2
Kommentit (84)
Helmi-iinalle tervetuloa (takaisin ;)), ja isot onnittelut plussasta. Nyt tässä mietin pää sauhuten kuka vanha palstakamu oletkaan? Johan tässä onkin pari vuotta vierähtänyt...
Minealle kovasti lämpöisiä ajatuksia ja peukut pystyssä on täälläkin, pistän vielä pojaltakin peukut pystyyn huomiselle!
Isotikrun vauva-arki kuulostaa niin mukavalta! Ja ilmeisesti olet ihan terässä muutenkin ja hyvin palautunut synnytyksestä, hienoa.
Peltiksellä ja wempalla count down meneillään. Me ollaan joulun pyhät poissa joten saapa nähdä onko pikkutonttuja maailmassa joulun jälkeen.
Täällä myös keikkuu metrinen otsalla, äiti on vähän väsynyt... meillä kun ei oikein nukuta, ei päivällä ei yöllä. Tai onneksi eilen päivällä sain sentään siliteltyä ja paijailtua jatkamaan päikkäreitä niin että nukkuin 1,5 h. Mutta nyt sitten on näitä rikkonaisia öitä, nukahtaa, mutta sitten heräilee ja kapsahtaa välittömästi vatsalleen sängyssä. Sitten siellä kiljutaan ja yritellään sängyssä eteenpäin mahallaan. Viime yönä otin viereen, ja valvoi taas 1,5 h puolen yön jälkeen. Tissittelyn jälkeen viimein nukahti puoli kaksi (normaalisti herää silloin syömään).
Ja äsken aamupäivä unet oli tunnin taistelun jälkeen 20 minuuttia. Kaiken yrittää sadun kertomisesta, lauleskelusta silittelyyn ja hyssyttelyyn, mutta ei vain halua nukkua vaikka on selvästi väsynyt. Ja tuttia sylkee pois ja sitten kitistään niin kauan kunnes tutti on taas suussa. Yöllä jo väsyneenä kiroilin ääneen ja sitten tunnen huonoa omaatuntoa, kun kiroilen ja pyytelen anteeksi, että en minä rakas sinulle vaan tälle tilanteelle... Ja niin sitä vain silti tekee mieli toista nyyttiä.
Noista huonoista nukkumisista huolimatta niin onhan tämä aivan valloittava (äidin ja isän mielestä ainakin) tapaus ja ihana iloinen naurava poika.
Ihania kuvia teillä kaikilla ja voi noita valtsun pojan silmiä. Hienosti on muuten valtsullakin maito riittänyt.
Laitan itsekin kunhan kerkiän lataamaan koneelle tuon ohjelman ja kuvat. Kun ostin uuden kameran ennen pojan syntymää ja kaikki kuvat on vielä kamerassa kun en ole saanut aikaiseksi/ehtinyt ladata koneelle.
Kun pieni mies ei nuku eikä viihdy kauan yksin sitterissä tai leikkimatolla, niin ei oikein tahdo jäädä paljon aikaa tuollaisiin hommiin (tai mihinkään ylipäätään...). Ne kuvatkin muistaa sitten aina vasta kun taas on täällä palstalla...
Meillä syödään tällä hetkellä kaksi kertaa päivässä, lounaaksi kasvista, viikonloppuna tuli broileri mukaan ja illalla puuroa hedelmäsoseella. Loppuviikosta ajattelin alkaa iltapäivän hedelmävälipalat, eli näin lisäillä vähitellen ruokailuja. Ja sitten kohta iltaruoka ja sitten aamupuurot kehiin. Muuten siis edelleen äidinmaidolla.
Nyt ei herra viihdy enää sitterissä, täytyy mennä, johan tuo onkin jo lounasaika¿
Yritän laittaa esittelyt matkaan jossain vaiheessa. Niin se joulu vaan lähestyy:-) Wemppa muistit oikein, että poika syntyi 31.12.99 klo 22.47 eli ihan oikee millennium-baby. Jäi tämän seudun viimeiseksi viime vuosituhannella syntyneeksi ja reppana luulee edelleen olevansa jotenkin kuuluisa siitä:-)
Sonjaemman arki kuulosta aika tutulta, heh. Vaikuttaiskohan asiaan se, että meilläkin riekkuu täällä yksi puolivuotias...Yksi ihmistutti täällä myös hoipertelee kyrepipon nuppi millon mihinkin suuntaan sojottaen. Se on kyllä ihme juttu, että välillä itku ja kiro pääsee, mutta samantien katuu ja toivo vielä yhdestä nyytistä sen kun vaan kasvaa. Meillä ei vielä lihaa syödä, mutta aamupuuro, 1 kasvisateria ja 1 hedelmäateria menee. Pieniä määriä neiti syö, mutta hyvin uppoaa. Mietinkin, että otanko seuraavaksi iltapuuron vai vaihdonko kasvisaterian lihaksi. Iltapuuron varmaankin.
Uusia kultaisia vauvoja odotellessa ja plussauutisia mieluusti myös
S ja M kohta 6kk
Ihan alkuun; Senniina, jos/kun laitat esittelyt, niin liitätkö tämän mun pätkän joukon jatkoksi, se kun oli jo jossain vaiheessa kerennyt pullahtaa koko pinosta pois.. Kiits!
Walo -69, mies -73. Meillä lapsoset poika -98 ja tytöt -99 ja 2002. Yksi km. Yhtä pikkuista vielä joukon jatkoksi haaveilemme.
Aika rientää ihan järkyttävän nopeasti (sorry Wemppa ja Peltis!) millään ei kerkee tehdä kaikkea ja mennä joka paikkaan mihin pitäis. Ja kun työtkin pitäs siinä sivussa hoitaa.. Nyt on ollu lähes joka ilta jotakin pikkujoulua, harrastusten näytöstä ja joulujuhlaa ja siinä lisänä vielä keskimmäisen luokalla on oikea synttäribuumi! Pikkulahjoja siis kääritään pakettiin hiki hatussa. Mutta pikku hiljaa helpottaa, jäljellä enää koulun joulujuhla ja siitä sitten alkaakin laskeutuminen ihan oikeaan jouluun, kivaa!!
Miten sujuu Angeliqin piina?? Joko pian tuot meille odotetun uutisen!?! Itsekin tässä aloittelen pikku hiljaa " piinaviikkoa" , joka tosin tällä kertaa sujuu liiemmin piinaamatta. Kp 20 menossa ja täti jo tutusti jomottelee..
Ja nyt tyhjeni pää, eli palailen kommentoimaan muuta myöhemmin..
Jaksuja väsyneille, hyviä unenlahjoja pikkuisille ja jännittävää joulun odotusta kaikille : )
walo
heippis,
ei sentään ollut Wempalla yöllinen ilmoitus, että lähdetään sairaalaan ;)
Iso-Tee; onnittelut pitkäsät unipätkästä! Ne on ihania, sitten joskus kun niitä saa nukkua :)
Me: Yksi känisee, itkee, potkii ja kääntyilee sekä könyää konttausasentoon lattialla. Jep, jep, en ihmettelisi, jos pukkia vastaan konttaisi. Toisaalta, asennosta itse liikkumiseen voi mennä aikaa.....
Huutaminen, heh. Mutta kun lapsilla tuntuu olevan vaikkua korvissa ja puhe ei kuulu :) Oikeasti, joskus se huutaminen on ihan turhaa, kun ei se viesti sen paremmin mene perille, mutta omat hermot " lepää" , kun kitapurjeita tuulettaa.....
Meillä ollut niin kamalia ilmoja, että ulkoilut vähän niiin ja näin. Täälä hetkellä tytöillä päällä hiattomat kesätopit ja hameet..... eii niillä paljoa ulkoilla ja nyt muuten kinutaan videon katselua. Voi tappelun tappelu, että saa asialliset päivävaatteet, jotta päästään ulos.
Paras ulkoilu oli, kun laitoin tytöille villapuvut ja kuravaatteet eräänä päivänä, jotta saavat melskata lätäköissä ja jäin pukemaan pienintä. No, nuo vatipäät istuivat jo sitten (kirjaimellisesti istuivat!) lätäkössä ja eihän se kurahaalari suojaa, jos on kainaloihin vettä. Hienoa, kerrassaan mahtavaa. Ja sitten me tosi kovasti ulkoiltiinkin, kun olivat kuin uitetut koirat; ja minullahan on muutenkin vino pino märkäpukuja lapsille uimista varten marras-joulukuussa. Jep-jep.
No niin, jos pelastaisi jonkun lehden vauvalta. Niin, ja pukisi. Aamupesuni sentään tehty, mutta vaatetuksena aamutakki, joka sekin lanteilla, kun vauvaa syötin.