Kaipaan keskustelua aiheesta

`hei!!

Luettuani viestisi, minulle tuli tunne, että oletko vielä itsekkään valmis valtavaan muutokseen elämässäsi?? Mietit ystäviäsi, rokotuksia jne. Jokatapauksessa lapsen tulo elämääsi mullistaa kaikin tavoin. Olet vielä todella nuori ja aikaa sinulla on vielä paljon! Nauttikaa vielä jonkin aikaa toistenne seurasta, matkustelkaa ja tehkää kaikkea kivaa yhdessä! Uskon, että kun aika kuluu, tiedät VARMASTI mitä haluat!

Ei oo oikestaan kyse siitä että miettisin liikaa kavereita tai muuta. Hepatiittirokotukset oli pakko ottaa töiden takia eikä niitä ottaessa saa olla raskaana. Tuntuu vaan että oon niin yksin (tai kaksin miehen kans) tämän asian kans. Toinen kaveri vetää heti herneen nenään jos sille mainitsee sivulauseessakaan mitään asiaan liittyvää. Ihan kun olis mun vika että kyseinen neito on neitsyt. Toista kaveria ei vois vähempää kiinnostaa.

oikealta: ja todennakoisesti teetkin miehesi kanssa paatoksen ehkaisyn poisjattamisesta, kun nyt jo ' kuulostelet' sita muilta! Eli minusta olet valmis tuohon ' harppaukseen' ja mita sita sitten odottamaan, siina on 9 kuukautta aikaa todella totuttautua ajatukseen; Mutta paatos on vain teidan kahden! Mielipiteitaan voi tietty kaikki ilmaista!! Ja ottakaa myos huomioon , etta ehkaisyn poisjattaminenkaan ei tarkoita sita etta se vauveli heti tulisi, toki toivon etta niin sinulle kavisi, mutta monesti kuulee kummisteluja ' miksei kukaan sanonut ettei se ihan niin kaykaan?' Sita vaan luulee,etta kun antaa ' luvan' se sitten on siina! Elika rohkeasti vaan, elama on lyhyt lopulta kuitenkin: onnellista tulevaisuutta sinulle ja partnerillesi!

Ymmärrän kyllä ajatuksesi tavallaan. Muista kuitenkin että sinä ja kihlattusi tiedätte itse milloin on sopiva aika sille vauvalle. Jonkun teistä, kaveripiiristäsi, pitää kuitenkin tehdä se vauva ensimmäisenä. Ja sitten kun se vauva on olemassa niin tutustuu erilaisissa ympyröissä myös muihin vanhempiin.



Onhan se harmi ja tottakin että niiden " sinkkujen" kanssa ei voi eikä ole mukavakaan sitten välttämättä noita vauvajuttuja höpötellä mutta ei sitä muiden ihmisten mukaan voi omaa elämäänsä elää. Tehkää niinkuin teistä itsestänne tuntuu ja kun olette siihen valmiita. Raskausaika myös kasvattaa vanhemmuuteen!



Voimia päätöksentekoon!

Minulla se tilanne että valmistun ensi jouluna ja vauvakuume vaivannut jo useamman vuoden. Olisin varmasti ollut valmis lapsen tuloon jo aikaisemmin kuten myös mieheni, mutta järki-ihmisenä koulun loppuun suorittaminen ennen lasta vaikutti meille hyvältä ratkaisulta. Nyt olemme aloittelemassa yritystä. Mielestäni se kertoo vastuuntunnosta jos miettii rokotusten ja vakaan elämäntilanteen odottamisesta eikä siitä ettei olisi valmis vanhemmaksi. Kuitenkin jos liiaksi miettii lapsen tuloa ei sille välttämättä koskaan ole sopiva aika. Siispä jättäkää ehkäisy pois ja katsokaa mitä tuleman pitää. Kyllä elämä vie ja asiat järjestyvät. Olette varmasti valmiita molemmat ja lapsi kyllä kasvattaa mukanaan! Niin kuin joku totesikin ei sitä vauvelia välttämättä heti kuulukaan ja voi myöhemmin kaduttaa että miksi ei sillon annettu mahdollisuutta.

Oikeassahan muut vastanneet ovat, että vaan te voitte yhdessä asiasta päättää ja tiedätte koska olette valmiita.



Mutta minusta on myös tärkeää, että on joku, jonka kanssa asiasta voi luottamuksellisesti jutella. Itselläni on jo yksi lapsi ja toista on pitkään yritetty. Minulla on myös yksi todella hyvä ystävä, jolle olen voinut ilot ja surut puhua. Ainakin minun kohdalla asiat tulevat paljon selvemmiksi, kun ne puhuu jollekin ääneen. Ja sattaahan sillä toisella olla joku uusi näkökohta, jota et ole itse ajatellut.



Rohkeasti vaan ottamaan se askel, jos siltä tuntuu. Vauvan tuloa voi todella joutua odottamaan pitkään. Mielestäni on hyvinkin vastuuntuntoista miettiä sopivaa ajankohtaa, jotta vauvalla olisi kaikki hyvin kun tähän maailmaan saapuu.



Toivottavasti sait kaipaamaasi tukea. Vielä lopuksi kukaanhan ei ole valmis äiti, äitiyteen kasvetaan odotusaikana ja edelleen koko ajan lapsen kasvaessa!



pikku2posti

Kuulostaa tosiaan siltä, että olette ihan varmoja että heti tärppää! Tosi hyvin suuniteltu..oottakaa vaan että ootte ihan kamalan varmoja että haluatte vauvan ja ihan just nyt. Tiedä vaikka saisitte pettyä, kun se ei ihan niin yksinkertaista aina ole.

Sinuna ehkä jättäisin ainakin hormonaalisen ehkäisyn jo tuossa vaiheessa pois, jotta kerkiää hormonitkin tasaantumaan sitä päivää varten kun päätätte aloittaa yrittämisen.

Tämän jälkeen soittaisin teratologiseen lääketieto-keskukseen ja kysyisin varmuuden vuoksi rokotteen vaikutuksia sikiöön jos tulisit raskaaksi.

Usein kun lääkkeitä koskevat ohjeet varoittavat riskeistä, mutta silti tietty annos ei olekaan vaaraksi sikiölle millään tavalla.



Mutta muutoin en voi muuta neuvoa antaa kuin keskustelu. Mieti mitä itse tahdot kaikkein eniten ja sen jälkeen keskustelet asiasta miehesi kanssa ja päätätte yhdessä miten teette ja mitä hän haluaa.



Olikohan tästä nyt mitään apuja?

Tiedän kyllä että ehkäisyn poisjättäminen ei tarkoita sitä että automaattisesti tulisi raskaaksi. Minulla ja pikkusiskollani on 12 vuotta ikäeroa eikä johdu ainakaan siitä etteivät vanhempani olisi halunneet toista lasta tai yrityksen puutteesta. Minun ja siskon välissä äidillä oli monta keskenmenoa ja yksi kohdun ulkopuolinen raskaus. Itse työskentelen terveydenhuoltoalalla, joten töissäkin on tullut nähtyä kaikenlaista. Harvemmin elämä menee niin kuin suunnittelee. Mutta onneks asioilla on tapana järjestyä, joko helposti tai sitten vähän vaikeamman kautta.

Rokotteen ottamisen yhteydessä on tarkoitus keskustella työterveyshoitajan kanssa mahdollisesta varoajasta rokotteen jälkeen ja yleensäkin lasten tekemisestä.

Minä olen myös 23-vuotias, kihloissa, eikä kaveripiirissä lapsia juuri kaivata. Itse olen sairastanut vauvakuumetta pahana noin 1,5 vuotta. Jätin hormonaalisen ehkäisyn pois reilu vuosi sitten ja mies päätti jättää kumit yöpöydän laatikkoon alkuvuodesta. Onnellisesti tulin raskaaksi maaliskuussa, mutta keskenmenon koin sitten seitsemännellä raskausviikolla :' ( Uusi yritys käynnistyy seuraavien kuukautisten jälkeen.



Mutta siis tuohon kaveri-puoleen. Minulla ei ystäväpiirissä ole yhtäkään, jolla olisi lapsia tai jolle lähiaikoina olisi pienokainen tulossa. Parilla kaverilla haaveissa, mutta molemmilla taitaa asia olla todellisuudessa ajnkohtainen vasta parin-kolmen vuoden kuluttua. Paras ystäväni tietää meidän yrityksestä ja keskenmenosta, mutta hänellä lapset eivät todellakaan kuulu seuraavaan viisivuotis-suunnitelmaan. En tällähetkellä koe kuitenkaan olevani asian kanssa yksin. Paras ystäväni ja rakas mieheni riittävät hyvin keskustelukumppaneiksi, enkä varsinkaan tuon keskenmenon jälkeen ole kellekään halunnut edes vihjailla vauvakuumeesta...ettei sitten tule niitä ikäviä kysymyksiä väärään aikaan. Olen kylläkin miettinyt aikaa vauvan syntymän jälkeen, jos meille nyt sellainen pikkunyytti joskus suodaan, ja tullut siihen tulokseen, että aika yksinäiseksi sitä voi kyllä joskus itsensä tuntea, kun ympärillä ei ole ketään samassa tilanteessa olevaa. Mutta onneksi on nämä keskustelupalstat ja kyllähän sitä sitten voi tutustua lähiympäristön vaunukansaan, kunhan vain on aktiivinen. Mutta silti asia aina joskus mietityttää...



Hepatiittirokotteesta vielä...mun käsityksen mukaan mitään varoaikaa ei tarvitse. Minun piti hepatiittirokote saada hihtikuussa, mutta olin silloin raskaana, ja sen antamista päätettiin siirtää (vaikka riskit eivät kuulemma kovin kummoiset ole). Nyt pitäisi tässä jossain vaiheessa saada mentyä se rokotus ottamaan.



Olisi kiva vaihtaa ajatuksia vaikka vähän privaatimmin, kun tuntuu elämäntilanteet olevan aikalailla samanlaiset :) Onkos sulla s-postiosotetta, johon voisin kirjottaa?



Pumpsu

No niin, nyt on sitten piikillä käyty. Terkkari ainakin sanoi ettei ole ikinä kuullut että hepatiittirokotteista voisi jotain ongelmia tulla jos lasta yrittää. Eli todennäköisesti en enää tällä viikolla laita uutta rengasta. *jänskättää*



Ja pumpsu kiitos kommentistasi. Mietin ensin tuota s-postiosoitteen antamista, mutta päätin sitten että kun kerran juttuseuraa kaipasin niin tässä on: taikku@msn.com samainen osoite toimii myös mese-osoitteena. Jään odottelemaan postia.

Minulla on hyvin samantapaisia kokemuksia. Ei oman perheen perustaminen todellakaan ole kiinni kavereista, niinkuin joku yritti veistellä, vaan siitä, että koska ystävät ovat monesti oman kumppanin jälkeen läheisimpiä ihmisiä maailmassa, tottakai heiltä haluaa tukea näin isossa asiassa!



Osa minunkin ysätvistäni on nyrpistellyt nenäänsä vauvasuunnitelmillemme. Harmi, etteivät osaa olla tukena, vaan täytyy alkaa huomauttelemaan, että " sitten et voi sitä etkä tätä..." Ja harmi etteivät ymmärrä, että ehkä en edes halua " sitä ja tätä" vaan haluan mielummin perheen.



Älä huoli, kyllä he toivottavsti jossain vaiheessa ymmärtävät, että ystävyys on ja pysyy, vaikka vauva tulisikin ja pystyisivät sitten olemaan tukenasi.

Nyt sitten tehtiin se. Jätettiin tuo hormonaalinen ehkäisy pois. Eihän se vielä sinänsä mitään tarkoita, mutta on se aina eteenpäin. Tätä me halutaan vaikka muut olis mitä mieltä. Nyt sitten ruvetaan odottamaan josko ruvettais odottamaan. :)