Kolmas lapsi? Kuinka elämä muuttunut?
Meillä on kaksi poikaa ennestään. Iältään ovat 5 ja 2, nyt on yhtäkkiä tullut kova halu vielä saada yksi lapsi perheeseen, mieskin on jo hiukan lämmennyt asialle, positiivista!. Mietin vain kovasti että kuinka teillä on kolmannen jälkeen muuttunut elämä, onko se yhtä härdelliä;)(välillä nytkin kädet aivan täynnä, ja tuntuu siltä ettei millään kerkiä kaikkea tekemään) vai huomaako sitä eroa enään jos siellä kotona on 2 taikka kolme. Olisi ihana kuulla kaikenlaisia tarinoita siittä kun kolmas vauva tullut perheeseen ja kuinka kolmen lapsen kanssa elämä sujuu! Asumme vielä ulkomailla ja myös sen takia asia mietityttää että kuinka pärjää kolmen kanssa kun tukiverkostoa todella ei ole samalla tavalla kuin että asuisimme Suomessa. Kiitokset jo etukäteen vastauksista;)
Kommentit (8)
Itsekin mietin samoja asioita ennen kolmannen syntymää. Lasten iät nyt 9v, 2v ja 4,5kk. Alkuun jännitti miten sitä jakaa huomiotansa kaikille mutta ihme kyllä tuntuu nyt että kerkee paljon enemmän tehdä kun lapsia on kolme, kuin silloin kun niitä oli kaksi. Vaikka kolmonen on vielä täysimetyksellä niin silti ollaan saatu piha laitettua, talo maalattua yms kesän aikana (ja ihan kaksistaan miehen kanssa). Asumme kyllä Suomessa mutta olemme jokin aika sitten muuttaneet uudelle paikkakunnalle joten sukulaisia taikka kavereita joita viitsisi vaivata ei asu samassa kaupungissa. Hyvin on silti mennyt! Olenkin ihmetellyt miten esikoisen vauva-aika oli mukamas niin rankkaa?! Oli hän kyllä vähän vaativampi ja vanhemmat kokemattomampia ;)
Sinunkin vanhin lapsi on jo sen verran iso että ei tarvitse koko ajan apua ja varmasti isommat pitävät toisillensa seuraa jonkin verran jos/kun kolmannen saatte. Kolmannen kohdalla ei vielä tarvitse miettiä autojen vaihtoa yms. (Itse mielessäni listaan jo mitä tarttee laittaa uusiksi jos vielä neljännen saisi...:) Omien kokemuksieni perusteella uskallan sanoa että siitä vaan kolmatta yrittämään!
Lapset nyt 6, 4 ja 1 1/2. Sitä sopeutuu siihen tahtiin yllättävän nopeasti kun uusi syntyy, itsellä toiveissa neljäs.
Jokainen lapsi on yksilö ja tietysti jos olisi kovasti allergioita tai muuta niin saattaisi olla hieman enemmän mietittävää, mutta meillä on onneksi kaikki perusterveitä ja todella vilkkaita. Nyt kun pojat on kaikki hieman isompia, niin isommat katsovat jo pienemmän perään ja saa tehtyä ihan omiakin juttuja päivän aikana...
Yhtäkään en antaisi pois, enkä ole katunut, että kolme olen halunnut ja luoja suonut...
mivvali
Ennestään siis kaksi lasta kuten aiheen aloittajallakin, iätkin suht samat. Outo vauvakuume jomottaa takaraivossa. Järki sanoo, että kaksi riittää. Moni asia tuntuisi niin helpolta kahden lapsen kanssa. Tunnetasolla taas kolme lasta olisi se juttu.
Nyt lapset 4 v ja 2,5 v. Toisaalta kuume kasvaa tasaisesti, mutta järki(?) koettaa pistää vastaan. Kuinka merkittävästi vaikuttaa taloudelliseen tilanteeseen, miten arki sujuu kolmen alle kouluikäisen kanssa, kuinka pinna kestää kahden uhmakohtauksia ja kolmannen mahdolliset koliikit/korvatulehdukset tms?
Olen ollut nykyisessä työpaikassani reilun vuoden, enkä viihdy. Olen hakenut muualta työtä ja huomenna pitäisi soittaakin yhteen paikkaan. Pitäisikö ensin löytää se uusi työpaikka ja noiden ekan ja tokan vähän kasvavaa?
Meillä myöskin 2 lasta, 3v ja 1v. Mulla se tilanne että en haluais kolmatta vielä. En halua yhtä pientä ikäeroa kuin näillä kahdella ekalla, vajaa 2v. Mutta kuitenkin mielessä jo on ajatuksia että milloinkas sitten, miten asiat muuttuvat jos perheeseen tulisi vielä yksi lapsi, milloin olisi hyvä aika antaa hänen tulla jos on tullakseen yms. Mies on meillä samoilla linjoilla kuin minäkin, hänkään ei halua lasta vielä. Ei ole kyllä kunnolla sanonut haluaako ollenkaan, mutta senpä sitten aika näyttää.
Välillä tuntuu että nämä 2 lasta riittää meille vallan mainiosti. Ollaan todella kiitollisia ja onnellisia heistä. Siltikin välillä (=päivittäin ;) ) se kolmas vauva käy mielessä....
Vaikeita päätöksiä... huoh. No onneksi sitä ei tarvi vielä päättää mutta kuitenkin asia mielessä pyörii jo nyt.
Minulla ja miehelläni on kaksi poikaa. 4.5v ja 2.5v. Minä olen toivonut jo jonkin aikaa (melko kauan) kolmatta lasta, mutta mieheni on epäröinyt ja miettinyt sitä taloudellisestikkin. Tottahan toki minäkin olen sitä miettinyt ja pähkäillyt että pärjääkö sitä miten sitten jos kolmas tulisi. Luotan silti myös siihen että kaikki menee omalla painolla aina eteenpäin. Mutta nyt olen saanut myös mieheni pään kääntymään (en silti painostamalla)että kolmas lapsi on meille todella tervetullut. Mutta toki nämä kaksi ihanaa poikaakin meille riittää.
Meillä on 9 ja 8 v. tyttö ja poika sekä 9kk ikäinen pahnanpohjimmainen (tyttö).
Täytyy sanoa, että eipä tuo kolmas tunnu missään noihin kahteen ensimmäiseen verrattuna. Kaipa sitä on jo jonkin verran oppinutkin jotakin lapsista ja vanhempana olemisesta :) Ainakaan en ota paineita enää pikkuasioista.
Meillä yritetään jo neljättä kaveriksi kolmannelle. Isot sisarukset ovat ottaneet uuden siskonsa hienosti vastaan. Tämä meidän tuorein perheenjäsenemme on kaikkien " lellikki" ja todella helppo lapsi :)
Suosittelen lämpimästi. Miksi lopettaa siihen kun on vasta oppimassa jutun juonen?...Kolmannesta lapsesta eteenpäin homma sujuu jo rutiinilla :)
Toisaalta, tämähän on meidän perheen elämäntilanne, kaksi isompaa lasta + vauva on toki helpompi yhdistelmä kuin kolme tosi pientä :)
Lapset ovat nyt lähes 5v, 3v ja 1,5v. Arki on helppoa jos keskimmäisen uhmakohtauksia ja välillä melko hurjaksikin yltyvää sisarusten taistelua ei lasketa :-) Ekan kanssa vauvanhoito ja kaikki muu oli tietysti uutta ja ihmellistä, vaikka olin aiemminkin lasten kanssa ollut. Toisen vauva-aika oli vaikeinta kun piti hoitaa samalla vauvaa ja 1v8kk ikäistä esikoista. Kolmannen vauvan kanssa pääsi tosi helpolla kun vanhemmat lapset touhusi paljon yhdessä niin äiti on sai keskittyä pienimpään. Lisäks kun vauvanhoito ym. oli jo tuttua niin helppoa on, vaikka sairastettukin meillä on ihan riittävästi.
Nyt lapset on erottamaton kolmikko ja pienin menee muiden mukana joka paikkaan. Vanhin nimeää kysyttäessä parhaimmiksi kavereikseen molemmat pikkusisarukset :-) Ihania ovat kaikki ja tosi tärkeitä toisilleen!
Itsellä kolkuttelee takaraivossa ajatus neljännestäkin lapsesta, mutta mies sanoo ehdottoman ein :-( Kulujakin se luultavasti lisäisi jonkin verran. Nyt kolmen lapsen kanssa en ole ainakaan vielä huomannut eroa kuluissa siihen aikaan kun oli kaksi lasta. Tosin meidän laspet on vielä pieniä... Mutta sen olen jo pistänyt merkille, että monissa huvipuistoissa ym. perhelippu koskee vain 1-2 lasta. Samoin hotelleihin yms. ei isompi perhe mahdu välttämättä samaan huoneeseen. Reissuilla siis kuluja todennäköiusesti tulee enemmän, mutta arjessa varmaankaan ei kovin huomattavia summia.
Siitä vaan rohkeasti vauvan " tekoon" !