Mitä " tyyppivikoja" 50-luvun kerrostalossa on?

Yleensä ottaen 1950-luvulla on rakennettu käsittääkseni aika huolella. Itse asutaan sen ajan kerrostalossa ja ollaan tyytyväisiä.

mutta 50-luvun talossa on ainakin putkiremontti päällä hyvin pian ellei ole vielä tehty.

esim. äänieristys ihan eri luokkaa (emme kuule naapureista mitään)

Jos putkia ei ole uusittu niin se on todennäköisesti kohta edessä ja maksaa >500e neliö. Lisäksi itse en ainakaan kestäisi asua talossa jossa on putkiremppa meneillään (vessa jossain kellarissa, hirveä möykkä ja karseasti pölyä).



Meille jouduttiin rakentamaan parvekkeet käytännössä uusiksi kun vesi oli tunkenut betoniin ja raudat alkaneet ruostumaan. Hintaa taisi tulla reilu kymppitonni per kämppä.



Joidenkin 50-luvun talojen rappauksen uusiminen tulee törkeän kalliiksi. Muistaakseni sellainen kuin " terastirappaus" on ainakin kallista.



Muuten ne missä olen asunnut ovat olleet tosi hyviä ja 50-luvun alueet viehättävät.

mutta eristeet on vanhat ja siis huonotuneet ajan myötä...

Tossa talossa on kunnossa (eli rempattu) kaikki ulkoiset asiat ja putkiremontti on tulossa 5-10 vuoden sisällä.



Mä olen itse asunut lapsuuteni 70-luvun kerrostalossa, josta ei ole mitään pahaa sanottavaa. Nyt asutaan 60-luvun talossa, jossa ei ole mitään muuta huonoa kuin olematon äänieristys.

oli rakentamisen kultakautta, kerrostalot vankkoja ja kestäviä, ei vielä elementtejä. Joissain voi olla äänieristys kärsinyt, mutta meillä ei ainakaan.



Meidän asunnon (1953) ongelmia:

- alkuperäinen vessa = ei vesieristystä (mutta putkiremontti alkaa ensi viikolla!!)

- ikkunoista vetää, vanhat tiivisteen on jo heikkoja eikä olla jaksettu uusia (oma vika...)

- vähän kaappitilaa (tosin sekä kellari että ullakko käytössä)

- lattiamateriaali (linoleum)



Plussaa mm:

- ihana alkuperäinen keittiö

- isot ikkunat, isot ikkunalaudat (=paksut seinät)

- vehreä ympäristö (saanut kasvaa 50 vuotta)

- luonnon ehdoilla (ei ole räjäytetty kallioita ja lanattu pihoja)

- kauniit lasiovet sisällä (2 kpl)

- ovet ja kaapit täyspuuta, ei lastulevyä

- arvo nousee

puolestaan johti kaikenlaiseen säveltämiseen.



Kaikki 1950-luku ei ole Tapiolaa.

Eli melkoisen monenlaisia taloja silloin tehtiin. Ton ajan taloista voi löytyä todella olematonta äänieristystä (rakoja seinissä, ei näkyviä sellaisia) ja kolisevia putkia ja vaikka mitä. Remontit ja kunnossapito saattaa usein olla kalliimpaa (tai sitten ei, riippuu tuuristakin), sillä silloin on hankittu rakennusmateriaaleja mistä sattuu.



Juuri luin jostain kiinteistölehdestä tms, että yhdessä talossa oli pattereita vaikka kuinka paljon erilaisia, kun oli aikanaan haalittu mitä saatiin. Toisaalta olen törmännyt myös taloon, josta ei ole olemassa omistajalla (vuokratalo) kunnon piirrustuksia. Se taas tuottaa lisäongelmia ja kustannuksia remontoidessa. Samoin putkiremontin hintaa nostaa se, että putket ovat yleensä paljon hankalammin verrattuna esim. 70-luvun elementtitaloihin. Ja monta muuta pikkujuttua.



Eli tuon ajan taloista löytyy tosi paljon erilaisia. Yksi olennainen on tietenkin vielä, miten taloa on ylläpidetty tämän n. 60-vuotta.

+

hyvä äänieristys

korkeat huoneet vrt. 70-luku

isot ikkunalaudat

hyvä tunnelma



_

" kananpaskaseinät"

turkiskuoriaisen toukkia satunnaisesti

Hyviä puolia:

-Loistava äänieristys, paksut seinät

-Kauniit vanhat ovien ja kaappien kahvat

-Kunnollinen, funktionaalinen keittiö

-Kotiin on aina ihana tulla, kun oma talo on se kaunis kerrostalo

-Talo on ehditty rakentaa hyvälle paikalle, ei ole tarvinnut "tunkea" johonkin jäljelle jäävään plänttiin kuten nykytalot.

-Tässä talossa on uusittu ikkunat ja putket

-Alkuperäiset pinnat jotka kopisee vähemmän kuin nykylaminaatit

-Käytännöllinen pohja, joka asialle on oma tilansa

Ilman vaihto, eiköhän putkirenpat ole jo tehty., Tietysti voi olla tulossa silti.

Yleensä täystiilisiä eli ei eristemateriaaleja, rakennettu hyville paikoille ei paalutus ongelmia (tarkasta)

Asun 50-luvun talossa. Putkiremppa tehty ja hyvin kestävästi rakennettu. Mielestäni on hyvä että vanhoissa taloissa on taloyhtiön sauna ja pyykkitupa toisinkuin monissa uusissa.

Olen havainnut, että 50-60 -luvun taloissa on loistava ilmanvaihto ja sisäilma JOS ei ole painovoimainen ilmanvaihto eli on koneellinen poistoilma. Suosittelen kysymään tämän näytössä.

korvausilman tuloa ei ole käsittääkseni rakennettu tuona aikana jolloin ikkunoissa on olleet räppänät tai sitte jos ikkunat on vaihdettu kysymyksen heittää mistä korvausilma tulee silloin. Vaihtoehtoja löytyisi postiluukun ja rakenteiden välistä jne.

Betonielementti-hlvettien rakentaminen taisi alkaa vasta 60-luvulla. Sitä ennen rakentaminen oli ilmeisesti vähän laadukkaampaa.

Voi kuitenkin varautua siihen että naapureina asuu jotain ikiajat talossa asuneita jotka asenteeltaan luulee että he voi tehdä mitä lystää ja naapuriinsa muuttavat ei sitten vastaavasti saa tehdä yhtään mitään ilman loputonta valittamista. Tai sitten näiden (päihdeongelmaisia) perillisiä jotka on jos mahdollista vielä pahempia kun ei noita saa häädettyäkään omistamastaan asunnosta. 

Huoneistojen väliset seinät ainakin minun kokemuksellani aivan onnettomat: kuuluu kun naapurin pappa pieraisee omassa olkkarissaan.

Tympeän matala huonekorkeus myös oli tuossa talossa ja pienet nauhamaiset ikkunat.

Oliko asbestivillitys 50-luvulla vai lähti raketoimaan vasta 60-luvun puolella?

Lähinnä mukavuuspainotteisia puutteita: 

- huono ilmanvaihto

- keittiöt alimitoitettuja

- kylpyhuoneet pieniä

- ei huoneistokohtaista saunaa

- ei hissiä jos talossa max 4 kerrosta

Vierailija kirjoitti:

esim. äänieristys ihan eri luokkaa (emme kuule naapureista mitään)

Just toisinpäin, naapurista kuului ihan kaikki jopa se kun naapuri pieraisi. Nyt kun on asuttu tällä vuosituhannella valmistuneessa asunnossa, ei kuulu yhtään mitään, jos väliovi ei ole kiinni kuuluu käytävältä äänet.

Järkyttävän kuumia kesällä. Pesukone ei välttämättä mahdu ollenkaan tai mahtuu huonosti.