Suhteesta; olisiko jo aika seuraavalle askeleelle?

Olen tapaillut yhtä miestä noin vuoden ja kolme kuukautta. Tapasimme aikoinaan työn kautta, emme ole työkavereita kuitenkaan. Kului tästä yhteistyöstä noin vuosi kun mies yllättäen laittoi viestiä ja pyysi lopulta ulos.
Jo ennen ekoja treffejä minulle oli selvää että hän oli vain paria kuukautta aiemmin eronnut kymmenen vuoden avioliitosta eikä avioero ollut vielä selvä. Lisäksi hänellä on kaksi lasta.
Olemme tapailleet koko tämän ajan vain joka toinen viikko, sillä lapset ovat hänen luonaan joka toinen viikko. Lapsiviikolla saatetaan vaihtaa pari viestiä ja puhua puhelimessa mutta en usko että lapset tietävät minusta. En ole tavannut heitä kertaakaan. Kun lapset ovat äidillään, vietämme melkein joka yön ja teemme kaiken muutenkin yhdessä.
Haluaisin jo edetä seuraavalle tasolle enkä jumittaa tässä ikuisuuksia, mutta eihän mikään voi edetä jos en ikinä tapaa lapsia. Miehen mielestä meillä ei ole kiirettä, eikä olekaan, mutta minun mielestäni olemme jo tapailleet suhteellisen pitkään että voisimme jo harkita miten tästä eteenpäin. Avioerokin on ollut selvä jo jonkin aikaa ja käsittääkseni välit lasten äitiin on ihan kunnossa. Aion ottaa tämän puheeksi miehen kanssa ensi viikolla kun näen häntä, mutta nyt kaipaisin enemmänkin mielipiteitä.
En todellakaan halua nyt heti muuttaa yhteen ja alkaa leikkiä äitipuolta, mutta kyllä musta olisi jo aika edes tavata lapset. Vai onko sittenkin niin että olen huvia miehelle kun muutakaan sängynlämmittäjää ei ole tiedossa?