Haluan olla laiha!
Olen normaalipainoinen kolmekymppinen nainen. Mitat 170cm/67kg, painoindeksi 23.
Minulla on pitkä syömishäiriötausta, lukiossa sairastuin anoreksiaan. Anoreksia muuttui jossain vaiheessa ahmimishäiriöksi (BED). Olen ollut alipainoinen ja myös ylipainoinen. Nyt olen ollut muutaman vuoden "kuivilla". Painoni on kaikkien mittareiden mukaan täysin normaali ja ok. Syön täysin normaalisti, melko terveellisesti mutta kuitenkin riittävästi. En myöskään (enää) stressaa jos tulee joskus herkuteltua kerran tai pari viikossa.
Ongelmani kuitenkin on etten viihdy tässä kehossa. Koen itseni isoksi ja kömpelöksi. Häpeän olemustani enkä kehtaa käyttää sellaisia vaatteita kuin tahtoisin. Haluaisin olla laiha, mutta milloin se menee sairauden puolelle? Olen ajatellut että voin sallia painoni putoavan niin kauan kuin pysyn painoindeksin mukaan normaalipainossa. Onko se mielestänne sairasta? Koen vain näyttäväni paremmalta hoikkana enkä tahtoisi olla näin iso :/
Kommentit (3)
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 14:50"]
Sama halu. Minulla ei tosin ole syömishäiriötaustaa, mutta olen mielestäni lihava ja kömpelö lössykkä tämän kokoisena: nyt siis mitat 161/54. Paras paino minulle on 49kg, koska silloin näytän hyvältä, tunnen itseni kevyeksi ja on myös kiva tietää että paino alkaa nelosella.
Minusta on ihan OK laihduttaa normaalipainon puitteissa, itsekin aion niin tehdä! Hävettää ja oksettaa että olen tällaisiin mittoihin itseni päästänyt. (Minulla ei siis lihaksia ole juuri yhtään ja olen huonokuntoinen, eli kilot koostuvat läskistä ja se myös näkyy ja tuntuu!)
[/quote]
Sama juttu noiden lihaksien suhteen. Syömishäiriön takia olen fyysisesti todella huonossa kunnossa, lihaksia ei ole juuri ollenkaan vaan löllyvää rasvaa... Oikeastaan minua ei haittaisi sinänsä painaa enemmän jos kehonkoostumus olisi erilainen. Sairastin syömishäirön ohella vakavaa masennusta, jolloin meni vuosia etten oikeastaan liikkunut/kuntoillut ollenkaan.
Tahtoisin saada kiinteämmän vartalon ja sehän onnistuu vain rasvaprosenttia pienentämällä. Kävin sellaisessa kehonkoostumusmittauksessa (eivät tosin ole täysin 100% luotettavia) ja sen mukaan rasvaprosenttini on 33%! Harmittaa että tämä kesä menee tässä "kunnossa" eli rannoilla ei minua tänä kesänä näy :/ Jospa ensi vuonna sitten.
Syömishäiriötaustalla on aika riskialtista laihduttaa mutta yritän pitää järjen päässä ja tosiaan en anna painoni pudota BMI:n mukaan alipainon puolelle, eli minulla alin mahdollinen paino olisi 53 kiloa. Sinulla nuo mitat 161/49 kuulostavat ihan hyviltä kun kuitenkin pysyt normaalipainon sisällä.
Tietysti se vähän pelottaa että kun on sen tavoitepainon saavuttanut niin onko sittenkään tyytyväinen...
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 15:03"]
[quote author="Vierailija" time="30.05.2015 klo 14:50"]
Sama halu. Minulla ei tosin ole syömishäiriötaustaa, mutta olen mielestäni lihava ja kömpelö lössykkä tämän kokoisena: nyt siis mitat 161/54. Paras paino minulle on 49kg, koska silloin näytän hyvältä, tunnen itseni kevyeksi ja on myös kiva tietää että paino alkaa nelosella.
Minusta on ihan OK laihduttaa normaalipainon puitteissa, itsekin aion niin tehdä! Hävettää ja oksettaa että olen tällaisiin mittoihin itseni päästänyt. (Minulla ei siis lihaksia ole juuri yhtään ja olen huonokuntoinen, eli kilot koostuvat läskistä ja se myös näkyy ja tuntuu!)
[/quote]
Sama juttu noiden lihaksien suhteen. Syömishäiriön takia olen fyysisesti todella huonossa kunnossa, lihaksia ei ole juuri ollenkaan vaan löllyvää rasvaa... Oikeastaan minua ei haittaisi sinänsä painaa enemmän jos kehonkoostumus olisi erilainen. Sairastin syömishäirön ohella vakavaa masennusta, jolloin meni vuosia etten oikeastaan liikkunut/kuntoillut ollenkaan.
Tahtoisin saada kiinteämmän vartalon ja sehän onnistuu vain rasvaprosenttia pienentämällä. Kävin sellaisessa kehonkoostumusmittauksessa (eivät tosin ole täysin 100% luotettavia) ja sen mukaan rasvaprosenttini on 33%! Harmittaa että tämä kesä menee tässä "kunnossa" eli rannoilla ei minua tänä kesänä näy :/ Jospa ensi vuonna sitten.
Syömishäiriötaustalla on aika riskialtista laihduttaa mutta yritän pitää järjen päässä ja tosiaan en anna painoni pudota BMI:n mukaan alipainon puolelle, eli minulla alin mahdollinen paino olisi 53 kiloa. Sinulla nuo mitat 161/49 kuulostavat ihan hyviltä kun kuitenkin pysyt normaalipainon sisällä.
Tietysti se vähän pelottaa että kun on sen tavoitepainon saavuttanut niin onko sittenkään tyytyväinen...
[/quote]
Niinhän se vähän on, että en minäkään osannut ajatella kroppani olevan niin hyvä kuin se oli silloin kun painoin tuon 49kg. Nyt näiden rasvakilojen löllyessä katkerana muistelen... Mutta aion yrittää päästä takaisin samoihin mittoihin.
Totta kyllä, että paino ei olisi niin oleellinen juttu, jos kehonkoostumus olisi erilainen. Itsekin olen jokseenkin masentunut ja yhtäkkiä vain lopetin kertaheitolla kaiken urheilun. Aloin syödä huonosti ja liikaa, ja tässä tulos.
Todellakin harmittaa, ettei mistään kesäkunnosta voi tänä vuonna edes haaveilla... Jouduin ostamaan uusia vaatteita kesäksi siksi, koska vanhat kiristävät :( Löllykkämahakin täytyy peittää. Itse en ole ikinä aiemmin ollut näin surkeassa kunnossa, olin ennen aina kohtalaisen liikunnallinen tai ainakaan en päästänyt elämäntapojani näin reilusti repsahtamaan. En tiedä mikä mulla päässä naksahti kun näin pääsi käymän...
Sama halu. Minulla ei tosin ole syömishäiriötaustaa, mutta olen mielestäni lihava ja kömpelö lössykkä tämän kokoisena: nyt siis mitat 161/54. Paras paino minulle on 49kg, koska silloin näytän hyvältä, tunnen itseni kevyeksi ja on myös kiva tietää että paino alkaa nelosella.
Minusta on ihan OK laihduttaa normaalipainon puitteissa, itsekin aion niin tehdä! Hävettää ja oksettaa että olen tällaisiin mittoihin itseni päästänyt. (Minulla ei siis lihaksia ole juuri yhtään ja olen huonokuntoinen, eli kilot koostuvat läskistä ja se myös näkyy ja tuntuu!)