Lue keskustelun säännöt.
Miehen raivokohtaukset
11.05.2015 |
Pakko kirjoittaa ja kysyä mielipidettänne, kun viimeksi eilen illalla kävi näin.
Meillä on aika pitkä parisuhde meneillään, isoja yhtesiä suunnitelmia ja asioita edessäpäin. 95% ajasta kaikki tosi hyvin, meillä on harrastuksia, läheisyyttä, me juttelemme ja nauramme. Mieheni haluaa viettää aikaa kanssani ja toteuttaa toiveitani.
MUTTA nyt, ehkä viimeisen reilun vuoden aikana, mieheni on alkanut saada aivan mielettömiä raivokohtauksia aivan olemattomista asioista. Kun esimerkiksi hänen lyijykynänsä on "hukassa", alkaa aivan mieletön raivoaminen, tavaroiden paiskominen ja kiroilu. Kaikki edellä mainittu kohdistuu minuun, koska MINÄ olen taas hukannut hänen tavaroitaan. Kertaakaan tavarat eivät ole olleet minun jäljiltäni hukassa, vaan ne löytyvät viimein suurin piirtein miehen nenän edestä, raivotessaan hän ei vain yksinkertaisesti enää näe asioita vaikka ne olisivat ihan lähellä. Joka kerta hän kuitenkin muistaa huutaa, että taas MINÄ olen jotain hukannut. Ja sitten kun tavara löytyykin hänen omilta jäljiltään, viha kyllä loppuu kuin seinään ja hän tulee pyytämään anteeksi ja on pahoillaan. Tosin eilen illalla hän ei niin tehnyt.
Aluksi menin auttamaankin etsimiseen, mutta se raivoaminen, huutaminen ja syyttely on oikeasti aika pelottavaa, vaikkei hän minuun koskekaan. Hän on vain niin järjettömässä raivossa silloin, että tavallaan pelkään hänen vielä joskus lyövän. Jos silloin yritän rauhoitella häntä, kaikki vastaukset tulevat kyllä erittäin isoilla kirjaimilla ja todella pelottavasti. Ja siis aina nämä kateissa olevat asiat ovat yhtä pikku juttuja, ei siis mitään elintärkeää, josta ymmärtäisinkin moisen reaktion.
Yleensä alan kiukusta itkemään, viime yön nukuin olohuoneessa. Olen hänelle hänen käytöksestään vihainen, mutta en osaa osoittaa vihaani, vaan ennemmin vetäydyn, itken, olen mykkäkoulua, en anna hänen koskea itseäni, kirjoitan päiväkirjaan... Olemme rauhallisina hetkinä puhuneet tästä. Olen sanonut, että hänen käytöksensä pelottaa minua ja koen sen kohtuuttomaksi, koska kertaakaan syy ei oikeasti ole ollut minun. Hän aina lupaa yrittää hillitä itseään, mutta sama kaava toistuu silti kerta toisensa jälkeen.
Alan olla väsynyt olemaan syyllinen kaikkeen. En enää tiedä, mitä voin tehdä, kun puhuminenkaan ei ollenkaan auta. Eroaminen käy aina mielessä, kun uusi raivokohtausetsintäprojekti alkaa. Mutta meillä on nyt sellaisia yhteisiä suunnitelmia (mm. iso asuntolaina juuri tulossa), että se ei nyt vain tule kysymykseen. Meillä ei ole lapsia, välillä mietin, osaisiko hän hillitä itseään edes lastensa nähden. Ja osaisinko minä suojella lapsiani niin, että veisin heidät sellaisen ihmisen luota turvaan...
Kommentit (71)
Onko hän ylipainoinen? Saa raivokohtauksia kun viimeisestä syömisestä kulunut useita tunteja?
Exäni saattoi raivota pienistäkin asioista, todettiin 2. tyypin diabetes ja kun rupesi kiinnittämään huomiota syömiseen ja sen säännöllisyyteen, loppui raivoamisetkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ÄLä edes pienimmässä mielikuvituksessasi ala harkitsemaan lasta - tuon sairaan mielen kanssa.
Miesten vaihdevuodet tai jokin hormonaalinen juttu? Ryyppääkö viikonloppuisin? V...uttaako työt?
Jaa, onpas mielenkiintonen näkemys tuo diabetes! Mieheni ei kuitenkaan ole ylilihava, muutama ylimääräinen kilo vain. Ruokailuihin raivoaminen ei liity, ollaan voitu juuri syödä ihana ateria ravintolassa, tullaan kotiin ja raivokohtaus alkaa aivan yllättäen, kun jotain tavaraa ei sitten löydykään.
Näitä raivokohtausia on siis ehkä n. 1-5 kuukaudessa. Riippuu vähän. Joskus on todella pitkiä rauhallisia aikoja ja sitten toisinaan saattaa ravoamista olla monta kertaa viikossa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille näin: "hhhmmmmggghpsj, oooo oooo oooo! o-o-uuuuu! hmppppphhppphhhhhh!"
Varmaan rauhoittuu.
Häiritsevätkö raivokohtaukset miestäsi? Onko pahoillaan kohtausten jälkeen ja onko pohtinut keinoja raivokohtausten välttämiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakin on kokemusta tuollaisista uhmaikäisistä. Sen takia itsetuntoni sai kärsiä, enkä uskalla nykyisen mieheni kanssa edes riidellä. Jätä se paskapää, ansaitset parempaa
Ollaan alle 30v molemmat. Mies ei käytä alkoholia juuri lainkaan, saunakaljoja lukuun ottamatta. Humalassa hän on ehkä n. kerran vuodessa eikä raivoamista silloin ole ollenkaan. Humalassa mieheni on aina mukava ja lupsakka, samoin krapulassa, vaikka halailisi pönttöä. Mutta tämä ei siis ole meillä kummallakaan ongelma.
Työ yrittäjänä sitten ehkä voi olla se uuvuttava tekijä ja ainahan rahahuoliakin varmasti vähän on, mutta en nyt näe, että niiden pitäisi tällaista kaavamaista käyttäytymistä aiheuttaa..?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoittuuko raivokohtaukset tiettyyn aikaan kuukaidesta? Oletko tietämättäsi parisuhteessa naisen kanssa?
Jätä se. Minunkin exäni sai tuollaisia kohtauksia olemattomista asioista. Se pahenee vaan. Lopeta suhde heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaiseen käytökseen oikeuta mikään, ei työpaineet eikä muu. Sairasta.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 09:10"]
Häiritsevätkö raivokohtaukset miestäsi? Onko pahoillaan kohtausten jälkeen ja onko pohtinut keinoja raivokohtausten välttämiseksi?
[/quote]
Kyllä ne tuntuvat aina jälkeenpäin kaduttavan. Hän pyytelee anteeksi, yrittää halata yms.. Ja olemme siis todella keskustelleet näistä asioista silloin, kun mitään riitaa ei ole ollut, mutta silti hän ei näytä voivan asialle mitään...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä lisäänny luonnevikaisen kanssa. Paras jättää se ennen kuin olet jumissa lasten takia. Kokemusta on.
[quote author="Vierailija" time="11.05.2015 klo 09:11"]
Minullakin on kokemusta tuollaisista uhmaikäisistä. Sen takia itsetuntoni sai kärsiä, enkä uskalla nykyisen mieheni kanssa edes riidellä. Jätä se paskapää, ansaitset parempaa
[/quote]
Kyllä se todella sellaisen pelon jättää. Huomaan aina, kun mies sanoo ensimmäiset manauksensa, että oma sydän hyppää kurkkuun ja alan kelata, että mitähän olen taas tehnyt. Siis vaikka syy ei oikeasti KOSKAAN ole ollut minun. Kyllähän sellainen aika raskaaksi alkaa käydä.
Ap
Järki käteen nyt nainen! Iso asuntolaina ei ole mikään syy jäädä pelottavaan parisuhteeseen.
Millä tavalla mies itse selittää raivoamistaan? Kysy ja tule kertomaan meillekin. Seuraa kuitenkin, liittyykö raivokohtauksiin syöminen millään tavalla, eli mitä syötiin ja kuinka pitkä aika oli ruokailusta. Huomaa myös ne tilanteet, kun mies EI raivostu jostain kadonneesta tavarasta vaan etsii rauhallisesti.
Sano että olet kerta kaikkiaan lopussa tuon asian vuoksi, mies joko psykologilla käymään tai otat eron. Jos ei ota tosissaan ja mene ammattiauttajalle niin jätä.
Isa asuntolaina sitoo vaan enemmän, tiedät kyllä.
VAIKKA sinä olisit sen ihme kynän hävittänyt, tuollainen raivoaminen ei siltikään ole oikein.
Tuo kuulostaa täsmälleen isältäni. Itseasiassa olen hämmentynyt miten täysin - isäni ei ole yrittäjä ja on jo vanhempi, mutta kaikki muu täsmää alkoholinkäyttöä myöten.
Olen äidille ikuisesti katkera että hän teki monta lasta, jotka kaikki olemme saaneet nähdä, kun raivo muuttuu pahoinpitelyksi. Voin kertoa, että ei se lastenteko mitään auta. Ei todellakaan. En osaa sanoa mikä se syvin oongelma näissä kahdessa miehessä on, mutta sen tiedän, että kaikista anteeksipyynnöistä, katumisista ja lempeydestä huolimatta se hirviö miehen sisällä ei häviä. Uinuu vaan, kunnes arvaamattomasti räjähtää taas kasvoille.
Lähde.
Pahenee vaan, kun lapsia tulee. Häivy sieltä.
Kokemusta on.