Koska ymmärsit ettei mies aijo kosia.

Olen ihan samassa tilanteessa. Mies on paras ystäväni, ihana ja hauska. Kai se rakastaakin, mutta ei tarpeeksi halutakseen naimisiin eli sitoutuakseen minuun elämän verran :(.

Täytin äsken 32 v ja joka syntymäpäivä, joulu, uusvuos ja ystävänpäivä toivon salaa että kosisi :(. Viisi ja puoli vuotta ollaan oltu yhdessä ja avoliitossa viisi.. Kun täytin 30 v oltiin Maltalla todella hienossa ravintolassa syömässä ja juhlimassa.. nyt äskettäin tajusin että kun hän ei sinä iltana kosinut (oli täydellinen aika ja paikka), niin sitä kosintaa ei varmaan koskaan tule.

Sydämeni on särkynyt :'(

Kun miehellä meni hermo kirjoittaessani "aijo".

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 16:15"]

Ei mekään olla edes kihloissa vaikka toinen lapsikin jo tulossa. Miksi pitäisi olla? Ollaan siitä aikoinaan puhuttu, kosikoon mies kun kosii, suurempi sitoutumisen osoitus toi on että itse on halunnut lapsia kanssani ja on ihana isä sekä "poikaystävä". Yhdessä asuttu 3 vuotta, seurusteltu vähän pidempään, ehtii tässä niitä häitä ja kihloja kilkutella :)

[/quote]

minun mieheni on toista mieltä. Hänellä on pari lasta naisen kanssa, jota ei rakastanut, eikä halunnut tämän kanssa naimisiin. Minua hän kosi vajaan vuoden seurustelun jälkeen, vaikka ei emme edes aio tehdä yhteisiä lapsia. 

Minä itse olen samaa mieltä kuin sinä: lapset on isompi asia kuin avioliitto. Näemmä kaikki eivät ajattele samoin.

Itse elän kuplassa, joka puhkeaa todennäköisesti sillä hetkellä kun alan oikeasti vaatimaan jotain tapahtuvaksi. Että nyt oikeasti pitäisi jo tietää ja päättää, mennäänkö naimisiin, hankitaanko lapsia, ostetaanko omakotitalo.

Kuplassa on hyvä elää kun ei vaadi mitään.

Viime aikoina olen päivittäin taistellut ristiriitaisten fiilisten kanssa. Yhtenä hetkenä olisin valmis laittamaan pisteen tälle kaikelle (edellytyksenä että jos mitään ei tapahdu). Kotvan kuluttua olen kiitollinen ja onnellinen tuosta miehestä ja meidän parisuhteesta.

Mitä sitten jos parisuhteessa ei olekaan yhtään mitään vikaa? Paitsi se, ettei se etene mihinkään. Pitäisikö sen mennä jonnekin? Onko se kihlautuminen ym. niin oletusarvoinen asia?

Olen miettinyt, että menettäisin niiiiin paljon, jos eroaisimme. En tiedä olisiko se kuitenkaan sen arvoista...

Mikset itse kosi?Mitä uusavuttomuutta tuo on että pitää odotella toisen tekemisiä?Jos vastaa ei ,niin sitten ainakin pystyt jatkamaan omaa elämääsi ja etsimään unelmiesi miehen.Mietippä jos 20vuoden päästä heräät äitienpäivän aamuna ja mietit miksi et ikinä mennyt naimisiin ja saanut lapsia,avopuolisosi raapii persettä ja kääntää kylkeä vieressä.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 16:25"]

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 16:08"]

Kahden asunnon pitäminen ei ollut järkevää, koska olimme aina toisen asunnolla. ap

[/quote]

Eli olet auttanut miestä säästämään rahaa. Ja kuitenkaan mies ei ole valmis menemään naimisiin. Ei kuulosta ihan tasapuoliselta. 

Miksi naiset suostuvat tällaiseen??? Ei sillä, että kaikkien olisi pakko mennä naimisiin. Mutta jos itselle se naimisiinmeno on tärkeää, niin miksi suostua mihinkään muuhun? Miehen ei tarvitse maksaa vuokraa ja saa ilmaista pillua. Mitä nainen saa tässä diilissä?

Onneksi näitä vastaavanlaisia aloituksia tulee aina säännöllisin väliajoin. Toivottavasti nämä saavat edes muutaman naisen miettimään, kannattaako lähteä siihen avoliittoansaan.

[/quote]

Mistä nyt keksit, että miehen ei tarvitse maksaa vuokraa? 

Olen miettinyt asiaa ja kerran kysyin mitä mieltä mies olisi siitä jos kosisin. " antaa rukkaset, koska naisen ei kuulu kosia". En kosi koska saan rukkaset. ap

Olisin jo lähtenyt. Saamaton mies.

*Aio

Älä tee lapsia ennen kosintaa.

Jos olette vasta noin 25 v, niin ymmärrän miestä.

Miksi muutit avoliittoon, jos tavoitteesi on päästä naimisiin? 

Sano ettei lapsia tule ennen avioliittoa

Kosi itse.

Kahden asunnon pitäminen ei ollut järkevää, koska olimme aina toisen asunnolla. ap

Kyllähän se mies haluaa naimisiin ja lapsia, mutta ilmeisestikään ei sinun kanssa. Olen pahoillani.

Ei mekään olla edes kihloissa vaikka toinen lapsikin jo tulossa. Miksi pitäisi olla? Ollaan siitä aikoinaan puhuttu, kosikoon mies kun kosii, suurempi sitoutumisen osoitus toi on että itse on halunnut lapsia kanssani ja on ihana isä sekä "poikaystävä". Yhdessä asuttu 3 vuotta, seurusteltu vähän pidempään, ehtii tässä niitä häitä ja kihloja kilkutella :)

Kehotan lähtemään menemään tuosta. Miehesi ei ansaitse noin vanhanaikaista emakkoa riesakseen. Onko miehesi rikas, vai mistä syystä naimisiin on pakko päästä?

13 vuotta. Silloinkin sovittiin hääpäivä, ei kosinut. Nyt ollaan naimisissa, lapset tehtiin avoliitossa.

Meillä raha oli suurin syy miksei menty aiemmin naimisiin ja koko juhlaan matkoineen meni 10 000. Sain kuitenkin sellaisen juhlan jonka olin haaveillut eikä tarvinnut tehdä kompromisseja. Mies ei tahtonut kartanoa ja koko perhe oli häämatkalla.

Arki eikä mikään muutu avioliittoon. Mutta kyllähän teidän pitää päättää tuo ilman riitaa. Mitkä on miehen pelot? Se ei tahdo unelmahäitä vai riittääkö sulle maistraatti ilman juhlia? Budjetti? Soitelkaa pariin juhlapaikkaan ja ravintolaan tms ja kysyt paljonko on yhden hengen ruuat (kuuluko siihen juomat/tarjoilu) ja kerrotte summan kutsuvierasmäärällä esim. 50?

Budjettiin tulee juhlapaikka, ruoka, juoma, vaatteet, kampaus, korut, kutsut, valokuvaus, kuljetus ..

Minkä ikäisiä olette? Tämä on ihan avainkysymys, sillä naisen biologinen kello on armoton. Jos lähestytte kolmeakymppiä, niin aikaa ei ole enää rajattomasti. Kaikilla on toki omat takarajansa, mutta oma käsitykseni on, että alle 25-vuotiaana ei vielä pidä painostaa ketään. Siitä kun lähdetään kohti kolmeakymppiä, niin asiaa pitää jo ryhtyä pohtimaan tosissaan ja puhua asiat halki. Kolmikymppisenä naisena en enää odottelisi hetkeäkään, vaan siinä alkaa olla jo viimeiset hetket käsillä päättää, mitä oikein elämältä haluaa. Toki lapsia voi tehdä vielä nelikymppisenä ja vanhempanakin, periaatteessa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan kaikilta onnistu, ja mukaan täytyy laskea vielä se aika, mitä vaaditaan mahdollisen uuden parisuhteen luomiseen ennen lasten tekoa. Joten - keskustelkaa asia ihan asiapohjalta selväksi, painostamatta, mutta faktat pöytään lyöden. Anna myös miehelle aikaa miettiä omia valintojaan, mutta älä loputtomasti. Voit omalta osaltasi miettiä, onko se avioliitto niin välttämätön asia. Ja mies miettiköön, haluaako hän jakaa elämänsä sinun kanssasi vai ei.

[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 16:06"]Sano ettei lapsia tule ennen avioliittoa
[/quote]
tai seksiä