Lue keskustelun säännöt.
En halua mennä huomenna töihin
12.04.2015 |
Ahdistaa, pelottaa, vituttaa, itkettää, kamala tärinä päällä ja oksensin äsken. Tämä toistuu ennen jokaista työpäivää. Hiukset ovat alkaneet pudota päästä, tiuskin miehelle ja lapsille. En ole yli vuoteen halunnut seksiä, haudon jopa itsemurhaa välillä ettei tarbitsisi mennä töihin tuonne. Lukuisista yrityksistä huolimatta en ole löytänyt muuta työtä, kaksi tutkintoa olen opiskellut alkuperäisen lisäksi työn ohella.
MÄ EN HALUA MENNÄ. MÄ EN ENÄÄ JAKSA OLLA KIUSATTU.
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 14:06"]Kuulostaa niin kurjalta, että älä mene! Oikea paikka on lääkäri ja sairaslomalle. Sitten selvittelemään tilannetta ja jollei parane, jää vaikka työttömäksi. Minä olen tuon tehnyt kerran ja huomannut, että elämä kantaa.
[/quote]
Tuota on yritetty aikanaan.. Jos meidän perheen elintaso ei olisi niin tiukasti sidoksissa siihen että saab palkkaa niin jäisin heti työttömäksi. Olen myös laihtunut 20kg ja en ole koskaan ollut ylipainoinen..
Voi sinua, tuli paha mieli puolestasi. Mene hakemaan sairaslomaa, ja puhu tuosta kiusaamisesta! Sinä olet nyt tärkeintä tässä. Voimia!
Ap, tiedän tunteen. Itse ollut ja olen edelleen (ei niin paha nyt) samassa tilanteessa.
Itse jäin sairasllmalle 3viikoksi mutta tilanne paheni vaan kun palasin.
Sairasloma on mielestäni ratkaisu jos asiat oikeesti muuttuisi. Toki saikun aikana voi hakea muita töitä.
Suosittelen ottaman yhteyttä työsuojeluun, luottamusmieheen. Aina sekään ei auta, mutta onpa yritetty.
Tsemppiä ap:lle.
Itse menossa huomenna töihin loman jälkeen ja ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hae ihan oikeasti apua. Menet lääkäriin ja kerrot rehellisesti tilanteesi. Sitten alat toimia tilanteen vaatimalla tavalla. Yhteyttä jo mainittuihin työsuojeluun ja niin edelleen. Kyllä se siitä alkaa että hoidat itsesi kuntoon. Tsemppiä.
Vanha ketju, mutta aihe valitettavan ajankohtainen varmasti vieläkin. Muuta neuvoa ei ole, kuin että LÄHDE! Kun vielä voit....
Itseään pitää Rakastaa sen verran ettei jää vuosiksi paikkaan, mikä tuottaa pelkästään pahaa oloa ja tuskaa! Mikään ei ole sen arvoista. Ei mikään. Eikä ainakaan mikään työ!
Olen itsekin kokenut kiusaamista ja se jättää ikuiset arvet ja pelon. Siksi, jos eläisin nyt sen elämänvaiheen uudestaan, niin lähtisin heti! En edes miettisi. Aina pärjää jotenkin. Parempi köyhä kuin kuollut...
Se helpotuksen tunne kun pääset vihdoin pois on sanoin kuvaamaton. Vankilan portit avautuvat ja saat elämäsi takaisin. Kirjaimellisesti. Sitä ei voita mikään.
Kuulostaa niin kurjalta, että älä mene! Oikea paikka on lääkäri ja sairaslomalle. Sitten selvittelemään tilannetta ja jollei parane, jää vaikka työttömäksi. Minä olen tuon tehnyt kerran ja huomannut, että elämä kantaa.