Kesäisin eksyn metsään

Opettele kompassin lisäksi myös kartan käyttö. Ei sinun tarvitse kaiken aikaa kompassia vahtia, pyöri vaan ihan rauhassa. Vasta poislähtiessä tarkistat suunnan. Kartasta tarkista muutama maamerkki, joista suunnilleen tiedät missä olet, ja ota kompassilla suunta tielle tai mihin sitten oletkaan menossa, mutta siten, että ei haittaa vaikka erehtyisitkin jonkun verran. Riittää kun tulet aivan varmasti sille tielle, jolta olet lähtenyt ja siitä sitten osaat taas jatkaa.

Varsinainen suunnistus rastilta toiselle on nimenomaan kartanlukua, eli sinun pitää osata katsoa kartalta, millaisessa maastossa liikut. Maailman parhaat suunnistajat ovat tosin onnistuneet voittamaan jopa hukattuaan kartan jo pian lähdön jälkeen. Huonompien taas täytyy vahtia koko ajan sekä karttaa että kompassia ja mikä tärkeintä, maastoa!

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 13:43"]

Opettele kompassin lisäksi myös kartan käyttö. Ei sinun tarvitse kaiken aikaa kompassia vahtia, pyöri vaan ihan rauhassa. Vasta poislähtiessä tarkistat suunnan. Kartasta tarkista muutama maamerkki, joista suunnilleen tiedät missä olet, ja ota kompassilla suunta tielle tai mihin sitten oletkaan menossa, mutta siten, että ei haittaa vaikka erehtyisitkin jonkun verran. Riittää kun tulet aivan varmasti sille tielle, jolta olet lähtenyt ja siitä sitten osaat taas jatkaa.

Varsinainen suunnistus rastilta toiselle on nimenomaan kartanlukua, eli sinun pitää osata katsoa kartalta, millaisessa maastossa liikut. Maailman parhaat suunnistajat ovat tosin onnistuneet voittamaan jopa hukattuaan kartan jo pian lähdön jälkeen. Huonompien taas täytyy vahtia koko ajan sekä karttaa että kompassia ja mikä tärkeintä, maastoa!

[/quote]

Olen kieltämättä huono. Lähinnä ongelma on, että en osaa suunnistaa maamerkittömässä maastossa. Välillä menen kuin arojänis rastilta toiselle, mutta välillä olen tas totaalisen hukassa.

Eihän suunnistajat kompassia käytä, vaan lukevat vain maastoa ja karttaa. Kai se on vähän geeneistä kiinni, joillekkin suunnistaminen on paljon vaikeampaa kuin toisille. Hyvä kunto auttaa aika paljon, kun ei ole niin väliä jos sattuu kävelemään muutaman kilometrin vikasuuntaan. Harjoitus tekee mestarin. Kannattaa opetella lukemaan karttaa ja tarkastella aika usein että missä on jotta oppii hahmottamaan helposti kartan ja maaston yhteneväisyyden.

Sori rupes naurattaa alotus :D rupesin oikeen miettimään jonkun av-mamman metsässä kartan kanssa eksyksissä :D

[quote author="Vierailija" time="12.04.2015 klo 14:50"]

Sori rupes naurattaa alotus :D rupesin oikeen miettimään jonkun av-mamman metsässä kartan kanssa eksyksissä :D

[/quote]

Hienoa että sain jonkun sunnuntain piristymään.

Valitettavasti täytyy tuottaa pettymys, sillä olen kolmekymppinen mies. Eksyksissä toki olen kuin av-mamma.

Toisilla meillä on järkyttävän huono suuntavaisto. Minä eksyn helposti jo jonnekin sairaalaan tai isoon kouluun, missä käyn ekaa kertaa. Saatan tulla ihan eri ovesta mistä menin ja sitten olen ihmeissäni, että missä olen. 

Metsässä kannattaa ottaa jotain maamerkkejä ja painaa ne mieleen. Yksi hyvä on aurinko, pilvinen keli on pahempi. Eli kun pistää mieleen, mistä suunnasta aurinko lähtiessä paistaa ja mukana on kello, sen kanssa pärjää. Jos on ihan hukassa, aurinko selän taakse, niin ei pääse kiertämään kehää ja sitten vain eteenpäin. Tai kohti aurinkoa, mistä suunnasta tulit on se juju. 

Pidän suuntavaistoani kohtuullista parempana, mutta metsässä olen usein täysin suuntavaistoton. En tiedä onko kyseessä iltarastien aiheuttama paine vai mikä, mutta usein sisäinen kompassini pyörii täysin ympyrää. Haluaisin kyetä kulkemaan metässa ilman, että pitää ottaa poluista tukea.