Lue keskustelun säännöt.
Toivottavasti omat vanhempani eivät ikinä joudu vanhainkotiin.....
16.09.2014 |
Olen nyt seurannut eräässä vanhainkodissa /palvelutalossa vanhusten hoitoa reilun vuoden ajan. Suoraan sanoen minua kauhistuttaa vanhusten hoidon laatu. Monesti vanhus makaa sängyssään usean tunnin ajan ulosteet vaipoissa, huutaa hoitajia, mutta kukaan ei ehdi auttamaan. Ulkoilua ei järjestetä KOSKAAN, ei leikkejä, lauluja, ei mitään. Siellä maataan kuolemaa odottaen.
Hoitajilla on kyllä aikaa pitää reilun tunnin ruokataukoja + pitkät kahvitauot siihen lisäksi. Ja sitten valitetaan, kun on kiire, ei ole aikaa hoitaa työtään hyvin, blaa blaa.
Ja mikä pahinta, väitän että vain 1 hoitaja kymmenestä oikeasti välittää työstään tai vanhuksista.
Karmeaa katsottavaa.
Kommentit (24)
Hoidat itse tai palkkaat avun kotiin, no problem. Ei tarvitse valittaa turhasta, alat jo nyt säästämään jos vanhempasi eivät ole varakkaita. Niin se menee muualla maailmassakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä! Toki muunkinlaisia vanhainkoteja on.
Oikeesti pitäisi olla julkinen pisteytysjärjestelmä vanhainkodeille jota pystyisi seuraamaan. Yksi hyvä vanhainkoteja arvottava tekijä on kuolleisuusluvut niin raadolliselta kuin se tuntuukin.
Mun äiti el kaksi viimeistään vuotta yksityisessä vanhainkodissa, josta kunta osti palveluja. Oli aivan ihana paikka ja hoito oli hyvää. Olimme tosi iloisia että hän pääsi sinne, se omassa kotona asuminen oli jo niin vaikeaa, yksunäistä ja turvatonta.
Onneksi omassa työpaikassa ei ole tuollaista. Jossain jos näkisin vastaavaa toimintaa, niin puuttuisin asiaan enkä vain katsoisi sivusta apn tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempihan se on, että vanhukset makaavat niissä likaisissa vaipoissaan kotona, missä poikkeaa hoitaja max kolme kertaa päivässä.
Hoitajathan eivät saa pitää taukoja? En ole kyllä ikinä moiseen törmännyt, että tunti menisi tauolla. Raportti saattaa kestää tavallista kahvitaukoa kauemmin, mutta se on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ potilaiden hoidon kannalta. Ennemmin menee niin, ettei hoitajat ehdi taukoja pitämään, kun niitä on liian vähän hoidettaviin nähden. T. MYÖS KAUAN SIVUSTA SEURANNUT OMAISEN OLLESSA VANHAINKODISSA ja on vaan hyvää sanottavaa hoitsuista :) mutta ei ehkä päättäjistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:04"]
Parempihan se on, että vanhukset makaavat niissä likaisissa vaipoissaan kotona, missä poikkeaa hoitaja max kolme kertaa päivässä.
[/quote]
Todennäköisesti paremmalla hoidolla kotona..... :(
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:03"]Oikeesti pitäisi olla julkinen pisteytysjärjestelmä vanhainkodeille jota pystyisi seuraamaan. Yksi hyvä vanhainkoteja arvottava tekijä on kuolleisuusluvut niin raadolliselta kuin se tuntuukin.
[/quote]
Kuolleisuuslukuihin vaikuttaa myös asiakkaiden tilanne. Toiseen palvelukotiin kävelee muistisairas asukas, joka fyysisesti hyvässä kunnossa ja vaarassa kadota, jos on kotona ilman valvontaa. Toiseen paikkaan kärrätään vuoteessa pitkälle edennyttä Alzheimeria sairastava asukas, jolla on DNR-päätös.
Kun asioista ei vaivaudu ottaa selvää muuten kuin vauva.fi lukemalla, on hyvä olla ihan hiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:07"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:04"]
Parempihan se on, että vanhukset makaavat niissä likaisissa vaipoissaan kotona, missä poikkeaa hoitaja max kolme kertaa päivässä.
[/quote]
Todennäköisesti paremmalla hoidolla kotona..... :(
[/quote]
Todennäköisesti ei. Ei siksi, että kotihoidossa olisi vikaa vaan siksi, että kotihoito on niin täystyöllistettyä ettei heillä ole aikaa mihinkään ylimääräiseen.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:06"]
Hoitajathan eivät saa pitää taukoja? En ole kyllä ikinä moiseen törmännyt, että tunti menisi tauolla. Raportti saattaa kestää tavallista kahvitaukoa kauemmin, mutta se on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ potilaiden hoidon kannalta. Ennemmin menee niin, ettei hoitajat ehdi taukoja pitämään, kun niitä on liian vähän hoidettaviin nähden. T. MYÖS KAUAN SIVUSTA SEURANNUT OMAISEN OLLESSA VANHAINKODISSA ja on vaan hyvää sanottavaa hoitsuista :) mutta ei ehkä päättäjistä.
[/quote]
Raporttiaika alkaa suoraan tunnin lounaan jälkeen, sitten onkin jo oma työvuoro loppu ;).
Tottakai kaikille kuuluu lakisääteiset tauot. Itse seuraan tilannetta työskentelemällä vanhainkodissa, mutta en hoitotyössä. Näen paljon enemmän asioita, kuin omaiset, jolloin kyllä ollaan hymyssä suin :).
Näin se vaan ikävä kyllä menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:03"]
Oikeesti pitäisi olla julkinen pisteytysjärjestelmä vanhainkodeille jota pystyisi seuraamaan. Yksi hyvä vanhainkoteja arvottava tekijä on kuolleisuusluvut niin raadolliselta kuin se tuntuukin.
[/quote]
No ei muuten ole, siis kuolleisuusluvut.
Vanhainkodeista ei kukaan lähde muualle kuin taivaaseen/minne ikinä-kuolevat kuitenkin. No joku "onnekas" saattaa välissä käydä sairaalassa, toiset kuolevat jo matkalla.
Keskimääräinen laitos aika Hgissä on jotain 1vuosi +
eli jokainen, joka elää laitoksessa yli vuoden, on tilastotappio.
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:03"]Oikeesti pitäisi olla julkinen pisteytysjärjestelmä vanhainkodeille jota pystyisi seuraamaan. Yksi hyvä vanhainkoteja arvottava tekijä on kuolleisuusluvut niin raadolliselta kuin se tuntuukin. [/quote] Kuolleisuuslukuihin vaikuttaa myös asiakkaiden tilanne. Toiseen palvelukotiin kävelee muistisairas asukas, joka fyysisesti hyvässä kunnossa ja vaarassa kadota, jos on kotona ilman valvontaa. Toiseen paikkaan kärrätään vuoteessa pitkälle edennyttä Alzheimeria sairastava asukas, jolla on DNR-päätös. Kun asioista ei vaivaudu ottaa selvää muuten kuin vauva.fi lukemalla, on hyvä olla ihan hiljaa.
[/quote]
Miten musta tuntuu, että siinä puhuu hoitaja, joka antaa omien potilaidensa maata sonnat housuissa.....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:12"][quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:07"]
[quote author="Vierailija" time="16.09.2014 klo 20:03"]Oikeesti pitäisi olla julkinen pisteytysjärjestelmä vanhainkodeille jota pystyisi seuraamaan. Yksi hyvä vanhainkoteja arvottava tekijä on kuolleisuusluvut niin raadolliselta kuin se tuntuukin. [/quote] Kuolleisuuslukuihin vaikuttaa myös asiakkaiden tilanne. Toiseen palvelukotiin kävelee muistisairas asukas, joka fyysisesti hyvässä kunnossa ja vaarassa kadota, jos on kotona ilman valvontaa. Toiseen paikkaan kärrätään vuoteessa pitkälle edennyttä Alzheimeria sairastava asukas, jolla on DNR-päätös. Kun asioista ei vaivaudu ottaa selvää muuten kuin vauva.fi lukemalla, on hyvä olla ihan hiljaa.
[/quote]
Miten musta tuntuu, että siinä puhuu hoitaja, joka antaa omien potilaidensa maata sonnat housuissa.....
[/quote]
Millä tavalla faktat tekevät minusta tällaisen hoitajan? Tosi asiahan on, että paikkoja on monenlaisia ja asiakkaita vielä useampia. Olen niitä hoitajia, jotka pyrkivät ottamaan aikaa kaikelle ylimääräiselle, viettääkseni aikaa niiden vanhusten kanssa, joiden omaiset eivät vaivaudu kyläilemään.
Mun äiti taas oli viimeiset neljä vuotta pahastí demontoituneena vanhusten hoitolaitoksessa, eikä läheskään aina ollut edes tässä ajassa tai ymmäristössä, mutta olin ihan tyytyväinen äitini hoitoon, vaikka henkilökuntaa oli vähän ja järjestimme vierailuja monta monta kertaa viikossa, eri kellon aikoihin.
Myös hoitajilla on lakisääteiset tauot, mutta usein näyttivät kahvittelun tai ruokailun lomassa pitävän palaveriä tai hoitavan muuta työhön liittyvää ja aina sain tarvittavaa tietoa tai apua, vaikka se oli heille henk.koht. aikaa. Ihan oma-aloitteisesti tarjosivat apua, vaikka heillä oli lakisäätt. tauko.
Mitä tulee vanhusten virkistystoimintaan, niin on totta, ettei tänä päivänä hoitajille siihen riitä aikaa, koska perushoito vie suurimman osan ajasta ja voimavaroista.
Myös vanhusten lähiomaisilla luulisi olevan vastuu omien vanhuksen hyvinvoinnista viimeisinä elinvuosina ja vanhusten virkistystoiminta riippuu enemmänkin lähiomaisista, kuin hoitajista, saahan jokainen vanhus eläkkeen, eikä edes omaisten rahoja tarvitse tuhlata, sillä hoitomaksusta jätetään osa vanhuksen omaan käyttöön, jolla voi ostaa eri palveluita tai muuta virkistystoimintaa omaiselleen. Esim. hieronta- tai fysioterapiapalveluita, jalkahoitoa, kampaamopalv. jne. ja mielenvirkistykseen eri musiikkitepariaa esim. soitto- tai lauluesityksiä, lausuntaa tai järjestää eri vuoden aikojen tai juhlapyhien mukaisia teemoja. Meiltä ainakin hoitohenk.kunta otti kaikki tapahtumat ja järjestelyt ilomielin vastaan ja olivan innolla mukana ja saimme "sisustaa" äitimme huonetta kodinomaisesti.
Tietysti tämä vaatii lähiomaisilta osallistumista vanhuksen arkeen, puhumattakaan rahasta, jolloin oma perintö hupenee ja säästöt pienevät, mutta kaikilla ei tosiaan ole rahankiilto silmissä vaan tärkeintä on vanhusten hyvinvointi ja vanhus saa viettää viimeiset elinvuotensa ihmisarvoista ja inhimillistä elämää, mutta se vaatii lähiomaisten osallistumista vanhuksen arkeen.
Millä tavalla faktat tekevät minusta tällaisen hoitajan? Tosi asiahan on, että paikkoja on monenlaisia ja asiakkaita vielä useampia. Olen niitä hoitajia, jotka pyrkivät ottamaan aikaa kaikelle ylimääräiselle, viettääkseni aikaa niiden vanhusten kanssa, joiden omaiset eivät vaivaudu kyläilemään.
Olet oikeassa. Suurin ongelma monelle vanhukselle on, ettei lähiomaiset vaivaudu käymään vanhuksen luona, puhumattakaan lapsenlapsista, joita näkee todella harvoin. Hoitaja ei voi koskaan korvata sitä tunnesidettä mitä vanhuksella ja lähiomaisilla on. Sitä yhteistä elämää ja yhteisiä muistoja. Sanon tämän vuosien kokemuksella lähiomaisena. Ja siksi kavahdan aina ap:n kaltaisia arvosteluja, kun usein todellisuudessa eivät edes tiedä, millaista on esim. pahasti dementoituneen perushoito tai elämä.
Ymmärrän, että monella on pitkät välimatkat, mutta sekin on ratkaistavissa esim. palkkaamalla tai pyytämällä jonkun ulkopuolisen "vierailijan", joka tietää perheen tapahtumista (jota vaihtuvat hoitajat ei tiedä) tai sopimalla muiden omaisten kanssa, vaihtovuoroisuudesta omaistensa kesken.
Mun isä on kunnallisessa. Ainoa ongelma on ollut kiukutteleva solukaveri. Isää on hankala hoitaa kotona - en usko, että pääsisin enää mihinkään töihin jos nyt jäisin pois. Joutuisin muuttamaan kotikuntaan, koska ei ole varaa ostaa tai tehdä invavarusteista taloa eikä isä varmaan tänne haluaisi tullakaan. Kotitalossa taas pitäisi tehdä isot remontit jo muutenkin, sekä lisäksi laittaa sellaiseen kuntoon, että siellä on hyvä kulkea rollaattorin kanssa ja heikkonäköisyyden vuoksi muitakin esteitä pitäisi vähentää.
Henkilökuntaa on 2 ja vanhuksia kai jotain 15. Välillä on harjoittelija ja yöllä on vain päivystäjä, joka päivystää kahta taloa. Mutta kyllä siellä paljon ohjelmaa on: lettukestejä, nimi- ja synttäripäivät vietetään, makkaranpaistoiltoja ja kaikkea pientä, mitä niillä resursseilla saa laitettua. Monelle synttäritarjoilut tuo sukulaiset. Isän onni on, että lomilla yritämme ottaa kotiin niin paljon kuin mahdollista, samoin viikonloppuisin. Ulkoilla saa oma-aloitteisesti, jos kykenee, mutta siihen ei resursseja muuten ole apua tarvitseville. Pihaa on kuitenkin ja sinne voi mennä kaunilla ilmalla istumaan.
Isän kohdalla kämppiksen kiukuttelu johtunee kateudesta. Hänellä ei ole lapsia ja sisarukset ovat niin vanhoja, etteivät jaksa käydä. Sisarusten lapset käyvät joskus, mutta huomattavasti harvemmin kuin monen muun luona. Hän on kateellinen siitä, että toisten luona käydään niin paljon. Kyllä me juttelemme hänellekin aina käydessämme, mutta eihän se ole sama asia, kuin että omia omaisia kävisi.
No, vanhainkodin henkilöstössä on laidasta laitaan tyyppejä. Tiedän useita hoitoalalle, myös lähihoitajaksi, hakeutuneita, jotka on kunniallisia ja hyviä ihmisiä. Yhtälailla tiedän laumoittain laiskiaisia, joilla ei ole ollut ikinä mitään asennetta mihinkään tekemäänsä. Enpä niille haluaisi vanhempiani antaa hoitoon. Miten ihmeessä ne nuoresta asti "mistä aita matalin" notkuneet tyypit yhtäkkiä saisi ahkeruutta hoitaa jonkun asian elämässään kunnolla? Ei ihme, että työ on helvetillisen raskasta ja voin kuvitella, että sieltä herneestä tulee vaan tympeyttä, marinaa ja läski takapuoli ei hevin tuolista nouse.
Sitä kannattaa kanssa tarkkailla, että vanhainkodeissa on tapana "tuulettaa", kun alkaa olla liian paljon vuodepotilaita. Eräs hoitaja aikoja sitten iloisesti kertoi parin oluen jälkeen, että heillä aina tuuletetaan, niin porukka vähenee. Ts. laitetaan ikkunat auki, niin vanhukset saa keuhkokuumeet. Siinä mielessä juttu oli vähän nolo, että siinä samalla kävi ilmi, että yhden seurueesta isoäiti oli kuollut sattumoisin samassa paikassa keuhkokuumeeseen paria vuotta aiemmin. Meni noloksi. Ei siinä mitään siinä mielessä, että kasvihan tuo jo oli pitkään ollut ja ikääkin yli 90.
"mutta kukaan ei ehdi auttamaan. Ulkoilua ei järjestetä KOSKAAN, ei leikkejä, lauluja, ei mitään. Siellä maataan kuolemaa odottaen"
Missä on vanhuksen lähiomaiset? Esim. ulkoilun lomassa vanhus voisi vaihtaa suvun kuulumisia tutun rakkaan lähiomaisen kanssa. Hoitajahan ei koskaan korvaa läheisiä ja rakkaita. Vanhuksen lapset ja lastenlapset voisi hoitaa leikit ja laulut, vai onko lähiomaisten yhteydenpito ja jopa vierailut annettu yhteiskunnan tehtäväksi tai ulkoistettu muille. No, vanhuksen omaisuus ja rahat kyllä kelpaavat, kun perinnön aika on.
Unohtuipa vielä äskeisestä viestistä, että usein hoitajien vastaus vanhuksille kuuluu: " mulla on nyt tauko, odota" ja samassa tilanteessa ollaan silti vielä 2 tunnin kuluttua.