Lue keskustelun säännöt.
Ystävä raskaana, ei haluaisi koko lasta :(
15.09.2014 |
Ystäväni odottaa vauvaa. Eilen ystävä alkoi valittaa, että hän ei edes olisi halunnut mitään lapsia, mutta kun mies halusi. Nyt mies ei kuulemma suostu ostamaan mitään sellaisia vauvantavaroita, kuin hän haluaisi. Ja mies ei suostu, että lapselle annetaan tämän ystävän keksimä nimi (mitä en yhtään ihmettele, koska nimi on tosi outo, joku muinainen jumala). Ja lisäksi mies haluaa, että lapsi kastetaan ja ystäväni ei halua ja sittenkin, jos lapselle pidetään joku nimiäisjuhla tai kastejuhla, niin ystävä ei halua sinne mitään vieraita.
Tuntuu tosi kurjalta lapsen puolesta. :(
Kommentit (9)
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 09:02"]
"ystävä raskaana,ei haluaisi koko lasta" Haluaako puolikkaan?
[/quote]
Mullekin tuli heti tämä mielikuva :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ystäväsi joku angstaava gootti? Mitä puolta lapsesta hän ei halua, ylä- ala- vai jompaakumpaa sivupuoliskoa?
Ei tarvitse tuntua kurjalta vauvan puolesta. On erittäin todennäköistä, että vaikka nyt tuntuu tuolta, niin sitten kun se vauva siinä on, äiti kyllä sitä rakastaa täydestä sydämestään. Itsekin vielä raskausaikana koin etten todellakaan halua lasta ja että lapsi pilaa elämäni, minä kun tulin vahingossa raskaaksi ja hyvin nuorena. Mutta niin se vaan syttyi rakkaus ja suojeluhalu vauvaa kohtaan heti kun hänet rinnalleni sain.
Nuo tuollaiset nimi- ja kasteasiat on ihan sivuasioita, ei lapsi noista kärsi mitenkään jos vanhemmilla on noissa vähän erimielisyyksiä.
Toivottavasti sitten antaa vauva heti isälle ja luopuu myös huoltajuudesta ennen eroa. Paremoi totaali-yh:n lapsena kuin huonon äidin elämää ankeuttamassa. Tsempit iskälle.
Ystävä ei ole enää mikään nuori, reippaasti päälle kolmenkymmenen. Siksi tuo juttu tuntuu niin oudolta. Tuttavapiirissä myös pariskunta, joka haluaisi lapsen, mutta ei vaan onnistu. Tuntuu tosi kurjalta, kun yksi sitten valittaa. Ehkä reagoin tähän nyt liian voimakkaasti, mutta itsekin olen raskaana ja lapsi on todella toivottu, odotettu ja rakastettu jo nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli erittäin toivottu lapsi jota yritettiin vuosia. Täytyy myöntää että kun sitten oksentelin koko raskauden ajan niin siinä tuli monta kertaa fiilis että mihin olen lähtenyt ja toivoin etten olisi lopulta edes raskautunut. Mutta saman tien kun sain lapsen rinnalle, tuntui että se oli sen arvoista, ja aika nopeasti lähdettiin siihen uudestaankin. Ystävälläsi on kyllä erikoiset syyt lapsen tekoon mutta voi hyvinkin olla että tilanne muuttuu synnytyksen jälkeen dramaattisesti (ja toivottavasti näin käykin). Liviltähän tuli se brittiohjelma jossa äiti puhui vain shoppailusta raskauden ajan ja ajatteli että lapsi sopeutuu hänen elämäntyyliinsä. Synnytyksen jälkeen kuitenkin oli haltioissaan vauvasta ja sanoi ettei yhtään kiinnosta lähteä shoppailemaan.
[quote author="Vierailija" time="15.09.2014 klo 09:16"]
Ystävä ei ole enää mikään nuori, reippaasti päälle kolmenkymmenen. Siksi tuo juttu tuntuu niin oudolta. Tuttavapiirissä myös pariskunta, joka haluaisi lapsen, mutta ei vaan onnistu. Tuntuu tosi kurjalta, kun yksi sitten valittaa. Ehkä reagoin tähän nyt liian voimakkaasti, mutta itsekin olen raskaana ja lapsi on todella toivottu, odotettu ja rakastettu jo nyt.
[/quote]
Taidat kyllä reagoida vähän turhan raskaasti. Monelle raskausajan vaivat ja hormoniheittelytkin tekee sen, että alkaa tuntua että voi kunpa en olisi tähän ikinä ryhtynyt, vaikka ei oikeasti pohjimmiltaan ole ollenkaan sitä mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ihan normaalia että raskausaikana tunteet ovat ristiriitaiset ja kaduttaa, kovastikin. Ei se korreloi sen kanssa miten lasta tullaan hoitamaan ja miten häntä tullaan rakastamaan. Lapsi tuskin on kaverillesi vielä konkreettinen asia, ja kun lapsi on syntynyt fiilikset voivat olla ihan toisenlaiset.
"ystävä raskaana,ei haluaisi koko lasta"
Haluaako puolikkaan?