Jumppaohjaaja uteliaana: millainen on mielestäsi hyvä ohjaaja?

Mulle on ohjaajaa tärkeämpi se tunnin taso/sisältö. Kaikissa paikoissa samat ohjaajat pitää vaan tiettyjä tunteja eikä yleensä ole valinnanvaraa ohjaajan suhteen, jos haluaa tietynlaiselle tunnille (esim. pilates tai pallojumppa).

Sellaset ylipirteät huutajat on pahimpia.

mielestäni semmoinen on hyvä joka osaa ottaa lantiopohjanlihaksiston

vahvaan harjoitteluun heti aamun tunteina.

Selkeä ohjeistus, kiitos. Tämä on tärkeää etenkin jos tilana on joku koulun jumppasali tai vastaava paikka, missä näkyvyys on huono (ei peilejä).

Iloinen, mutta ei tekopirteä

Pysyy formaatissa. Jos olen maksanut vaikkapa zumbasta, halua sitä enkä mitään piirileikkejä.

Mulle taas on ok että ohjaaja hakee katsekontaktia ja sanoo että "selkä suoraksi, olkapäät rennoksi". Eli korjaa kaikkien kuullen jonkun virhettä. Ei kait sitä kukaan tunnin jälkeen mieti että "toi ei tajunnu sitä liikettä, noloa"?

Innostunut, semmoinen kaikki mukaan meininki. Kyselee palautetta heti tunnin jälkeen. 

Selkeä ohjeistus. Sanallisesti ja näyttäen ja kertoen mihin ja miksi liike vaikuttaa. Myös mitä virheitä siinä ei saa tehdä.

Olen törmännyt vain yhteen, josta en tykkää: sarjojen rytmi ei noudattele biisin tempoa. Eli vaikka laulussa tulisi kertosäe nopeammalla tahdilla, pysyy sarjan tahti ihan samana.

Muutenkin se, että sarjoissa ei noudatella lainkaan musiikin iskunopeutta. En ole erityisen rytmitajuinen, mutta se jotenkin latistaa koko fiiliksen.

Sellainen, joka itsekin tekee ja näyttää esimerkkiä, miten liike tehdään. Kerran olin sellaisen ohjaajan tunnilla, joka välillä vain huuteli, mikä liike tulee seuraavaksi. En ollut kovin monta kertaa käynyt silloin Bodycombatissa ja kyseisen ohjaajan tunnilla olin ekaa kertaa, joten jouduin koko ajan katsomaan muilta tuntiin osallistuvilta mallia. Sekä sanalliset ohjeet ja itse tekeminen on tärkeitä. Mieluusti vielä voisi ennen kappaletta näyttää hidastetusti, miten joku liike menee ja kertoa, miten se tehdään mahdollisimman turvallisesti. Sekin olisi hyvä aina kysyä, että onko joku ekaa kertaa. Jos on, niin sitten liikkeet pitää näyttää aika selkeästi, että ensikertalainenkin pääsee mukaan.

Sellainen joka ymmärtää että oikeasti ihmiset ei ole koneita ja samantasoisia. Jos ohjaaja on max kolmenkympin pintaan ja äärimmäisen timmi, niin on varmaan vaikea käsittää mitä on olla 40+ ja käydä suht. rankoilla tunneilla. Siinä on aluksi pakko joustaa tavoitteista jos meinaa ylipäänsä pystyä käymään. Hankaluudet mitä seuraa liian rankasta tekemisestä vanhemmilla ihmisillä ei ole vain sitä että lihakset on kipeät.

Sellane, josta näkee, että se tykkää siitä mitä tekee ja tuo myös omaa persoonallisuuttaan ohjaamiseen.

Itse pidän ohjaajista, jotka ovat positiivisia ja kannustavia olematta kuitenkaan ylipirteitä ylitsemppaajia. Koen myös tunnilla käytettävän musiikin tärkeäksi. Kuten tuolla aiemmin joku kirjoittikin, musiikin kanssa tulee olla ajan hermoilla. Jos kyseessä on muokkaus tai RPV -tunti, lämmittelysarja on todella tärkeä. Ärsyttää sellainen jumppaajien aliarviointi, jossa askellussarjassa hinkataan koko ajan vain paria eri liikettä.

Koen myös tärkeäksi liikkeiden oikean ohjeistuksen ja opastuksen. Hyvä ohjaaja myös tarjoaa helpompia/rankempia vaihtoehtoja eri liikkeille.

En itse asiassa ole kovin kranttu ohjaajien suhteen, kaikki menee :) Joskus joku on ollut oikeasti sellainen että kiljuu mikkiin niin kovaa että korviin sattuu, silloin en ole mennyt hänen tunnilleen uudestaan. Kerran oli myös spinningohjaaja, jonka kanssa meillä ei musamaku kohdannut sitten ollenkaan enkä saanut musiikista ollenkaan hyvää fiilistä irti.

Tuntuu että ihmiset latoo hirveästi vaatimuksia jumppaohjaajille. Toki pitää olla ammattitaitoinen ja kyetä näyttämään liikkeissä oikeat tekniikat, mutta muuten on vaan hyvä että erilaisia ohjaajia löytyy, niin kaikille jumppaajille löytyy mieleinen. Esimerkiksi kaverini inhoaa yhtä lempiohjaajistani. Joskus on tuntunut parin kaverin kohdalla, että he syyttävät vääränlaisia ohjaajia siitä, etteivät itse jaksa liikkua...

Musta ohjaaja voi olla hyvä eri tavalla ja koska ohjaaja tekee töitä omalla persoonalla, kyllä itse ajattelen, että hyväksyn erilaisetkin ohjaajat, jos he ovat löytäneet sen oman tyylin eikä tyyli ole maireaa ja päälleliimattua. Toki ekstroverteillä persoonilla on mahdollisesti helpompaa, mutta pitemmän päälle kyllä itse olen tykännyt peruspositiivisuudesta ja kannustavasta tyylistä lisättynä asiantuntevuus, että osaa ohjata tekniikoita, jos se on tarpeen.

Vähiten pidän sellaisesta joukkueurheiluvalmentaja-tyylistä, siten, että ohjaaja on vain tosi ankara ja kova. Koska itselläni on liikuntatausta, tällainen nostaa heti karvat pystyyn. Piiskaus ei mun kohdalla tuota tulosta, vaan vain suuren vastustuksen. Nykyään kyllä yksi suosikkiohjaajani on sellainen, jolla on tätä piiska-tyyliä, mutta tunnen jo hänen tyylinsä niin hyvin ja hänessä on muitakin nyansseja, joten olen tottunut enkä pane pahakseni.

Saanko kertoa, miksi en mene enää? Ärsytti hirveästi ohjaajan "motivointityyli", jossa mässättiin sillä mielikuvalla, miten kaunis ja oikeanlainen jumppaajasta hänen ohjauksessaan tuleekaan, ja miten sitten voi katsella nenänvarttaan pitkin niitä muita, paljon huonompia ihmisiä, jotka ovat vain nauttineet elämästä sohvalla löhöten. Vastenmielistä!

Se, ettei aina tehdä samoja sarjoja ja ettei aina soi sama musa.

Minut karkotti kerran tunneiltaan (ei kirjaimellisesti) kahvakuulaohjaaja, joka ei selittänyt tekniikkaa kunnolla. Hän vain näytti, muttei selittänyt sanallisesti. Jumppatunnit ovat kuitenkin aika kalliita, joten en halunnut laittaa enää rahaa tuollaisiin tunteihin.

Ulkonäkö ja imago on tärkeää. Pitää näyttää freesiltä ja huolitellulta. Kulahtaneelta perseenpyörittelijältä puuttuu uskottavuus.

Ystävällinen ja kannustava. "Loistavaa, hyvältä näyttää, vielä pari jaksaa, jess!" Kun ohjaaja saa luotua tunneille hyvän fiiliksen, on kaikilla kivaa.

On positiivinen ja pirteä. Jaksaa tsempata, mutta ei sillein överisti. Ottaa kontaktia asiakkaisiin. En tiedä. Vaikea selittää. Jotkut on loistavia, jotkut ei.

Ikävää! Mutta millainen on sellainen ohjaaja joka sytyttää? Noista huonoista ohjaajista löytyy netti pullollaan toinen toistaan ristiriitaisempia kuvauksia kun toinen tykkää yhdestä ja toinen toisesta. Vai onko niin, että ohjaajan "huomaa" vasta sitten kun hän ei ole hyvä tai on peräti surkea?

Minä tykkään

- rytmi pysyy samana, eikä vaihtele rytmistä toiseen

- ei joudu kääntymään takaseinään päin vaan näkee ohjaajan koko ajan

- ei hyppimistä

- musiikki on todella tärkeä - ei teknoa tai jumputusta

- ohjeistaa oikean asennon

Inhoan yli kaiken sellaista, joka tsemppaa "kymmenen viimeistä nostoa!....neljä...kolme...kaksi....yksi... vielä kymmenen lisää! kaksi... yksi...vielä jaksat viisi!"

Perkele.  Sen jälkeen ei viitsi mitään tehdä kunnolla, koska tietää niitä toistoja tulevan vielä viisisataa ja sitä jakaa voimansa, että jaksaa kaikki viisisataa.