Lue keskustelun säännöt.
entiset velat: miksi, milloin....?
29.07.2014 |
eli jos olet entinen vela, niin minkä ikäisenä ja missä tilanteessa mielesi muuttui? tapahtuiko se yhtäkkiä kun tapasit tietyntyyppisen miehen, vai pikkuhiljaa...? montako lasta sitten hankit? olitko jo ehtinyt tehdä jotain mitä katua, esim. sterilointi tai perustamaan ison susitarhan, joka ei sovikaan lapsiperheelle :D kyselen gallup-mielessä...
olen itse (35v) vela ja tietysti uskon sellaisena pysyvänikin, mutta tiedän myös tilastolliset tosiasiat, eli että 20-vuotiaissa on varmaan 4 kertaa enemmän veloja kuin 40-vuotiaissa (tuo ei ole oikea luku, ihan hatusta mutu-tuntumalla). mutta että usein mieli muuttuu, niin uteliaana mietin sitä.
Kommentit (5)
Vielä ei ole lasta hankittu eikä ehkä tulekaan, mutta ensimmäisen kerran olen nyt tavannut miehen, jonka kanssa on tullut mieleen ettei yhteinen lapsi ehkä olisi ihan katastrofi. 36v joten jotain päätöksiä tästä on varmaan pian tehtävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:51"]
Vielä ei ole lasta hankittu eikä ehkä tulekaan, mutta ensimmäisen kerran olen nyt tavannut miehen, jonka kanssa on tullut mieleen ettei yhteinen lapsi ehkä olisi ihan katastrofi. 36v joten jotain päätöksiä tästä on varmaan pian tehtävä.
[/quote]
mutta onko aiemmin näkemyksesi ollut että "en halua" vai enempi että ei kiinnosta tai ei ole käynyt mielessä...? ap
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 16:04"]
[quote author="Vierailija" time="29.07.2014 klo 14:51"]
Vielä ei ole lasta hankittu eikä ehkä tulekaan, mutta ensimmäisen kerran olen nyt tavannut miehen, jonka kanssa on tullut mieleen ettei yhteinen lapsi ehkä olisi ihan katastrofi. 36v joten jotain päätöksiä tästä on varmaan pian tehtävä.
[/quote]
mutta onko aiemmin näkemyksesi ollut että "en halua" vai enempi että ei kiinnosta tai ei ole käynyt mielessä...? ap
[/quote]
En halunnut, ajatus äitiydestä ahdisti, en ylipäätään pystynyt näkemään itseäni siinä roolissa. Tällä hetkellä suhtautuminen on enemmänkin neutraali, uskon että voisin jopa olla ihan onnellinen äitinä, mutta ei tässä mitään vauvakuumetta ole edelleenkään. Jos mies toivoo lasta kovasti ja ottaa puolet hoitovastuusta niin ainakin yksi lapsi voitaisiin mun puolesta tehdä. Jos siis se edes onnistuu. Jos jäädään lapsettomiksi niin sekin on minun puolestani ihan ok.
Luulin, että täällä puhutaan vanhojen velkojen maksamisesta. Offtopic. Ei mulla muuta!
Tapasin "sen oikean".... Siinä oli syy. Tajusin siinä vaiheessa että velattomuuteni oli lähinnä ollut epävarmuutta erilaisissa suhteissa, ja kun oikea mies löytyi, syntyi kiinnostus yhteiseen lapseen myös. Saimme esikoisen kun olin 28v.