Halaatko appivanhempiasi?
Kommentit (18)
Anoppia useammin, appea silloin tällöin vähän väkinäisesti. Mutta halailu on siis "kulttuurikysymys".
En, enkä tykkää halailla muitakaan paitsi oman perheen jäseniä.
[quote author="Vierailija" time="13.09.2014 klo 07:21"]
En, koska eivät ole halailijoita. Kerran on kumpikin mua halannut, silloin kun ilmoitettiin kihlauksesta. Edes lapsesta ilmoitettaessa eivät halanneet :) ihan eri kulttuuri, kuin mun lapsuuden perheessä, jossa taas halataan aina kun nähdään.
[/quote]
miksi alapeukku? En mä ainakaan viitsi 'väkisin' alkaa ketään halailla, kun kerran eivät siitä pidä. Ovat silminnähden vaivautuneita, jos joku yrittää halata.
Anoppi halailee aina ja senon minulle vastenmielistä, koska hän ei ole muuten mukava ihminen. En ole kasvanut halailukulttuurissa, enkä ymmärrä sellaista teennäistä ystävällisyyttä.
Kerran oon anoppia halannu ja kerran appiukkoa. 15v aikana.
Mä näen anoppia aika harvoin mutta olen tainnut hänen kanssa halata useammin kuin oman äitini kanssa aikuisiässä. Olen tainnut aikuisena halata äitiäni vain omissa häissä ja kun kolme lastani ovat syntyneet. Äiti ei ole kovinkaan lämmin tyyppi. Kun hänen anoppi kuoli ja itkien menin äitini luo niin äitini vaan tuhahti enkä tainnut saada halausta.
En. Eivätkä omatkaan vanhemmat halaile
Aina kun nähdään ja välillä kesken normaalin päivän heidän kanssaan. Molempien suvuissa kosketus luonnollista.
En halaile appivanhempia. Ei ole luontevaa. Olimme appivanhemmilla, kun sain tiedon isäni kuolemasta. Kun normaali ihminen olisi esittänyt surunvalittelunsa, appi tokaisi, että sen täytyi olla hoitovirhe. Samoin on miehen siskon kanssa, halaaminen on hyvin vaivaannuttavaa. Miehen siskon mies taas halaa aivan luontevasti ja sydämestään, samoin miehen veljen vaimo.
Joo, heillä halaillaan paljon ja melkolailla kaikkia tuttuja. Ovat Kainuulaisia.
Itsellä tähän oli aluksi vähän totuttelemista, meilläpäin (pohjois-Karjala) kun ei ole kovin yleistä halailla.. Omia vanhempia en halaa oikeastaan ikinä, ehkä omissa häissä ja lasten synnyttyä äiti halasi.
Anoppia halaan, appiukkoakin joskus. Ihan luontevaa se on ollut aina heidän kanssaan. Omia vanhempiani en osaa halata, mutta he halaavat kyllä lapseni tavatessa ja lähtiessä pois.
En ku en tunne heitä. Olen nähnyt heidät kerran. Välimatkaa sen 1000km, ne reissut maksavat monia satasia jo per henkilö niin eipä ole oikein varaa sellaisiin. Heilläkään ei ilmeisesti ole ikinä mitään asiaa etelään eikä meillä pohjoiseen niin ei tule käytyä. Lisäksi mies on yrittäjä eikä lomaa ole ollut vuosiin, vkl on vähän turhan lyhyt aika reissata toiseen päähän Suomea ja takaisin. Silloinkin kun on muutaman kerran vuodessa pitkä vkl-vapaa miehellä niin haluaa käyttää sen rauhoittumiseen ja lepäämiseen, useimmiten on vkl:kin töissä.
Tulipa pitkä vastaus yksinkertaiseen kysymykseen.
En, enkä omia vanhempianikaan. En ystäviäni ja ulkomaisia kollegoitakin hyvin väkinäisesti, ellei eteen työnnetty kättelykäsi jo pysäytä reviirilleni tuloa.
Miestäni ja lastamme koskeyan ja hellittelen päivittäin, en väöttämättä kuitenkaan halaa.
Joo, niillä on se tapana. En nyt kauheasti rakasta ko. tointa, mutta meneehän tuo pari kertaa vuodessa kun nähdään.
En. Halailen vain miestäni ja lapsiani.
En, koska eivät ole halailijoita. Kerran on kumpikin mua halannut, silloin kun ilmoitettiin kihlauksesta. Edes lapsesta ilmoitettaessa eivät halanneet :) ihan eri kulttuuri, kuin mun lapsuuden perheessä, jossa taas halataan aina kun nähdään.