Lue keskustelun säännöt.
Hei te naiset, jotka olette kosineet puolisoanne itse
20.09.2014 |
Haluaisin kuulla tarinoita ja kokemuksia siitä, että olette itse päätyneet kosimaan puolisoanne? Miten päädyit siihen lopputulokseen? Kyllästyitkö odottomaan kosintaa?
Mietin asiaa siksi, koska minulle on yllättäen tullut ajatus, että miksi se en voisi olla minä joka kosii? Tiedän että molemmilla on haaveena avioliitto ja molemmat ovat tässä suhteessa 100% mukana.
Että seuraavaa karkauspäivää odotellessa vai ajatuksesta toteutukseen? :)
Kommentit (5)
En oikeastaan muista varmasti, kumpi kosi. Luulen, että se olin minä, joka otin sen puheeksi. Ihan vaan tavallisessa keskustelussa joku ilta sohvalla telkkaria katsoessa aloimme pohtia, pitäisikö mennä kihloihin ja tulimme siihen lopputulokseen, että se on hyvä idea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli lähdössä työmatkalle sotaa käyvään maahan. Tiesin, että jos hänelle käy jotain, välttämättä minulle ei kerrota tietoja, koska emme olleet edes kihloissa ja hänen osoitteensa oli toisaalla, vaikka hän asui talossani, oli asunut vuosia. Kerroin hänelle näistä ajatuksista ja hän sanoi, että jos jotain käy, hän haluaa minun perivän hänet, joten tuumasta toimeen ja kahden viikon kuluttua olimme mies ja vaimo.
Olemme olleet 8 vuotta naimisissa. :)
Mies: "Pekka ja Maija on muuten menny naimisiin."
"Heh, pitäiskö meidänkin?"
Mies: "... ... Kositko sä just mua?"
"Oho."
Mies: "Kyllä meidän pitäis."
Mä en itse kosisi siksi, että uskon miehen olevan enemmän tosissaan suhteessa, jos kosii.
Minä kosin aviomiestäni uutenavuotena rakettien paukkuessa, spontaanisti mutta tosissani. Hän itki onnesta ja vastasi kyllä. Hän oli jo kosintaa ehtinyt pohtiakin, mutta minä vain ehdinkin ensin. On kuulema enemmän kuin tyytyväinen lopputulokseen.