Lue keskustelun säännöt.
Mihin hakea opiskelemaan oikiksen lisäksi?
03.01.2014 |
Aion tänä keväänä pyrkiä oikeustieteelliseen toista kertaa. Viime keväänä pisteet eivät riittäneet sisäänpääsyyn ja jouduin pitämään välivuoden, sillä en hakenut mihinkään muualle. Toista välivuotta en halua, joten johonkin on pakko päästä tällä yrittämällä. Haluaisinkin kuulla mielipiteenne siitä, mihin muualle minun kannattaisi hakea? Oikiksen pääsykokeisiin lukeminen oli ja tulee jälleen olemaan täyspäiväistä hommaa, joten näiden varavaihtoehtoalojen tulisi olla sellaisia, joiden mahdollisia pääsykokeita varten ei tarvitsisi lukea kirjallisuutta (ainakaan paljoa) tai tehdä vaativia ennakkotehtäviä, oikis kun on se mun päätavoite ja siihen haluan keskittyä täysillä, joten ylimääräistä aikaa ei paljoa jää. Mielenkiintoa minulla löytyy eniten tähän oikeustieteeseen mutta tasaisesti myös monia muita aloja kohtaan, joten en osaa nimetä mitään tiettyä alaa jota haluaisin opsikelemaan.
Mitä mieltä olette? Kokemuksia?
Kommentit (5)
Johonkin sellaiseen johon ei tarvitse kovin paljoa lukea, et nimittäin kerkeä sitä paljoa sen lisäksi että luet oikiksen pääsykokeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos sinulla on hyvä lähtöpisteet ja vankka yleissivistys, niin sitten kannattaa ehkä itse asiassa hakea humanistiseen tai valtiotieteelliseen tiedekuntaan siinä yliopistokaupungissa, jossa haluat oikeustieteellisessä opiskella mielummin kuin AMK:uun. AMK:ihin kun on tosiaan soveltuvuushaastatteluja tms.Itse aikanani hain ja pääsin sisään oppiaineeseen, jonne pääsi noin 6 prosenttia pääsykokeeseen otetuista - oli hirveän muodikas juttu ysärillä. Luettavana oli kuitenkin vain yksi 200 sivun pääsykoekirja. Käytännössä yksi pääsykoekysymyksistä oli vain alaan yleisesti liittyvää diibadaabaa, joka vain piti tietää. Opiskelupaikka oli myös lähellä yhdessä harvinaisemmassa kielessä, jonka olin kirjoittanut yo-kirjoituksissa.
Pääainepaikka jäi oikeasti kiinni siitä, etten muistanut kokeessa, mikä yhdessä pääsykoetehtävässä jatkuvasti esiintyvä sana 'teltta' oli tuolla kielellä. (!) Sisään pääsi kyseisessä maassa au pairina olleita nuoria naisia, joilla ei kyllä itse asiassa ollut sitten mitään valmiuksia akateemisiin opintoihin. Mutta jos olet tunnet kielioppia, jonkun todella harvinaisen kielen, jota ei edes sinänsä tarvi osata, pääsykokeet voisivat olla tiesi sisälle yliopistoon.
Ai niin, sitten vielä pieni hyötyruotsi-jippo: jos Turun oikikseen olet pyrkimässä, ja Turku siis on ok opiskelukaupunkina, kovasti tapetilla olleen pakkoruotsin handlaamisesta on hyötyä. Åbo Akademihin nimittäin on helppo päästä, ja sieltä valmistuneet työllistyvät suhteellisen hyvin, koska ruotsia nyt tarvitaan työelämässä (hyvä ruotsin kielen taito on muuten iso etu oikiksen jälkeen alan töihin pyrittäessä myös, eikä vain julkisella puolella, Suomessa toimii laajasti isoja pörssiyhtiöitä, joiden konsernikieli on ruotsi).
Toisaalta melkeinpä kaikki tuntemani oikeustieteilijät ovat päässeet sisälle toisella yrityksellä. Ensimmäisellä yrityksellä nappaa harvalla, mutta toisella se tilanne on jo tutumpi. Jos toisella yrityksellä ei nappaa, ja opiskelupaikka ei oikeasti ole kiinni ihan parista pisteestä, pääsy tuskin tulee olemaan lähempänä kolmannella kerrallakaan.
- 4 -
Riippuu ihan siitä, missä aineissa olet hyvä. Jos matikka + luonnotieteet sujuu edes kohtalaisesti, hae matemaattis-luonnontieteelliseen. Sinne pääsee papereilla sisään ja voi lukea ihan mitä vaan sivuaineita ja kokeilla vaikka kolmatta kertaa sitä oikista.
Itse hain aikoinaan amkiin ja oikikseen. Amkiin en päässyt, oikikseen pääsin. Aineistoa amkiin oli jotain 150 sivua, jotka silmäilin edellisenä iltana läpi. Haastattelu oli se, joka tyssäsi (ei tullut tarpeeksi pisteitä). Eli johonkin amkiin, niihin ei yleensä tarvitse kauheasti lukea.
Kannattaa harkita myös, että aloittaa jo nyt avoimessa yliopistossa ja yrittää mennä sitä väylää pitkin oikikseen, jos ei pääsykokeissa natsaa.