Olen niin kyllästynyt tähän joululahjarumbaan

Kummilapselle tai omalle lapselle voisin kuvitella ostavani lahjan (en kuulu kirkkoon ja olen lapseton, joten teoriassa), kellekään muulle en. Ikinä en ole lahjoja ostanut - enkä varmaan ostakaan. ;) Ei meillä kavereiden ja ystävien kesken ole ikinä ollut mitään lahjakulttuuria, ja suvun kanssa ollaan sovittu näin jo vuosikymmenet sitten.

Ymmärrän sinua. Mun on tänä vuonna pakko irrottautua tuosta oravanpyörästä, koska rahaa ei sairastumisen vuoksi yksinkertaisesti ole. Omille lapsille ostan yhden lahjan molemmille, kummilapsi jää ilman lahjaa. Jotkut ystävät varmasti närkästyvät kun mitään lahjaa ei tule ja siskoni suuttuu takuuvarmasti, mutta ei voi mitään. Näillä on mentävä nyt.

Ole sitten tyytyväinen nro 2. Kaikilla ei todellakaan ole näin hyvin. 

Olen NIIN samaa mieltä ap:n kanssa ja ihan yhtä paskamaisessa raossa. Kertakaikkiaan ei ole mahdollisuutta jättää lahjashowta väliin jos en halua koko suvun vihoja päälleni. Suututtaa ja turhauttaa tai siis vituttaa suomeksi sanottuna mutta mitään en voi tehdä ellen sitten ota eroa ja muuta autiolle saarelle tyyliin. 

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 19:08"]

Vuodesta toiseen sama kuvio... Käytän aikaa, rahaa ja energiaa hommatakseni turhaa krääsää laumalle ihmisiä, jotka eivät oikeasti tarvitse yhtään mitään. 

Miten tästä voisi irrottautuakaan... Jättää lapset, kummilapset, sukulaiset ja ystävät ilman lahjoja? Perustelu: kun minusta maailmassa on jo liikaa tavaraa muutenkin. Voin vain kuvitella miten monta huono kummi ja itsekäs miniä-avausta tälläkin palstalla olisi.

Aineeton lahjakaan kun ei selvästikään ole kaikkien mielestä yhtä hyvä idea... Nimimerkillä kokeiltu on. 

Antaisin niin paljon mieluummin ne rahat vaikka pelastusarmeijan joulupataan. Haluaisin rauhoittua joulun tunnelmaan konserteissa ym. rauhassa tunnelmoiden. Sen sijaan käytän vähän vapaa-aikani ja rahani säntäilemällä jouluruuhkassa ostamassa turhia lahjoja, joita en oikeasti haluaisi antaa. Joita saajat eivät tarvitse. Ihmisille, joilla muutenkin on liikaa tavaraa.  Koska se on tapana. Koska en halua suututtaa ja loukata ihmisiä ympärilläni tai katkaista välejä. Koska olisi liian radikaalia irrottautua tästä kaupallisesta perinteestä. 

Varmasti aika moni muukin kokee,että tämä vuosittainen kulutusjuhla on hulluutta. On helppo sanoa, että älä sitten osallistu siihen. Ja todella vaikea olla niin rohkea, että oikeasti hyppäisi pyörästä ulos. 

[/quote]Hienosti kirjoitettu. 

Toi on niin totta, että on periaatteessa helppo päättää irrottautua markkinajoulusta ja jättää vaikka lahjat ostamatta. Mutta käytännössä harva siihen pystyy, niin suuri on sosiaalinen paine. 

Yhtenä vuonna ostin kummilapselle vuohen, ja tiedättekin varmaan, mitä mieltä äiti oli :)  hän tai joku muu vastaavan saanut avautui täällä palstalla asiasta. 

leivon tänä jouluna kaikille lahjaksi karkkeja ja herkkuja. En jaksa kakkuja väsäillä tai kaupoissa jonottaa. Eipä pitäisi kellään olla valittamista jos joku ei ollutkaan hyvä lahja.

Mun isosiskolla oli muutama vuosi, jolloin hän vain sanoi ettei jaksa eikä ehdi hankkia lahjoja. Minä ainakin ymmärsin häntä, hän on kiireinen yrittäjä ja silloin oli ehkä liian kovilla yrityksen kanssa... ja nyt ymmärrän vielä paremmin kun itsellänikin on samanlaisia tunteita. Ällöttää tämä kulutushysteria. En halua hankkia turhia lahjoja, jOten jos en mitään persoonallista keksi, niin sitten en anna mitään. Toisaalta tykkään keksiä, valmistaa ja paketoida lahjoja, joten katsotaan....

Ihan sama vitutus mulla.

En ole keksinyt muuta keinoa, kuin eristäytyä joulun alla. Puhe ei nimittäin mene perille. Vietin viime joulun yksin ja tänäkään jouluna en mene sukulaisille, koska sinne tulee todella paljon porukkaa jotka odottavat molemminpuolista lahjojenvaihtoa. Kerran tein sen virheen, että menin ilman lahjoja, toiste en tee. Oli sen verran jäätävä tunnelma. Sinällään tietty surullista joutua skippaamaan koko sukujoulu, koska muuten lahjarumbasta ei pääse eroon.

Minusta lahjojen saaminen on yhtä ahdistavaa kuin ostaminenkin, tai melkein jopa ahdistavampaa. Mulla on tavaraa ihan tarpeeksi, tai jo liikaakin. En kaipaa lisää mitään sellaista, mitä normaaleista sukulaisten lahjapaketeista voisi paljastua. Mulle ekologiset arvot ovat tärkeitä, ja ihan yhtä pahalta tuntuu saada kuin antaa turhaa tavaraa. Minunkaan sukulaiseni eivät suosi aineettomia lahjoja.

Tosin kyllä mulle oli vanhempien kautta välitetty silti paketteja viime jouluna. Tuntuu, että pitäisi vuorostaan nyt ostaa taas näille tutuille. Mutta ehkä jos en vaan osta, menee joskus perille etten niin välitä lahjoja saada itsekään.

Lähimmälle perheelle (äiti, isä, sisko, kummilapsi) yhdet paketit on mulle vielä ihan ok, mutta se, että pitäisi ostaa lahjoja parillekymmenelle ihmiselle, joita näkee käytännössä vain jouluna, todellakaan ei.

Amen ja hallelujah. Älä paremmin sano. 

Tykkään kyllä joulusta mutta tämä lahjahässäkkä on mennyt täysin överiksi. 

Miksi aikuisille pitää ostaa lahjoja? Ei meillä osteta kuin lähisuvun lapsille ja  kummilapsille (jotka ei vielä rippikouluiässä). Lapsilla on valmiit lahjalistat ja vanhemmat poimivat sieltä ne tavarat, joita toivovat kotiinsa (yleensä kirjoja tai lautapelejä, leluja vain pienimmille). Helppoa, tilasin kaikki lahjat nettikaupasta kerralla, eikä edes maksanut niin paljon kuin olisivat kaupoista keräten tulleet maksamaan. Eikä ole stressiäkään.

Suklaalevy ja  2 leffalippua. Riittävä lahja, joka sopii todella monelle. Eikä jää krääsää nurkkiin. Näillä meillä mennään, omille toki jotain muutakin.

Mä olen jo usean vuoden tilannut lahjat netistä ja en ole jalallanikaan astunut ryysikseen. Yhä enemmän on tullut tilattua mm. lippuja teatteriin, konserttiin, balettiin, ravintolaan, leffalippuja, sarjakortti uimahalliin/kuntosalille, lahjakortti jalkahierontaan/kampaajalle/hierontaan jne. Ovat käsittääkseni olleet tykättyjä ja nimenomaan siksi, että sitä tavaraa jo kaikilla on ja nämä ei jää nurkkaan kierimään. Henkilöstä riippuen olen myös joskus hankkinut itselleni/meille pariskuntana samaan näytökseen liput, jolloin joidenkin kanssa on menty yhdessä ja vietetty kiva ilta.

Lapsille olen antanut leffalipun, disney on ice-lipun, lupauksen viedä kylpylään/lintsille (tämä synttäreinä kylläkin, koska odotusaika joulusta kesään on aika pitkä), yhden kummilapsen otin perheemme mukaan risteilylle tukholmaan ja pakettiin kuului pieni rahalahjakortti karkkiostoksia varten.

Elämyslahjat kun googlettaa niin hyvin löytyy kaikenlaista vaihtoehtoa.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 19:08"]

Vuodesta toiseen sama kuvio... Käytän aikaa, rahaa ja energiaa hommatakseni turhaa krääsää laumalle ihmisiä, jotka eivät oikeasti tarvitse yhtään mitään. 

Miten tästä voisi irrottautuakaan... Jättää lapset, kummilapset, sukulaiset ja ystävät ilman lahjoja? Perustelu: kun minusta maailmassa on jo liikaa tavaraa muutenkin. Voin vain kuvitella miten monta huono kummi ja itsekäs miniä-avausta tälläkin palstalla olisi.

Aineeton lahjakaan kun ei selvästikään ole kaikkien mielestä yhtä hyvä idea... Nimimerkillä kokeiltu on. 

Antaisin niin paljon mieluummin ne rahat vaikka pelastusarmeijan joulupataan. Haluaisin rauhoittua joulun tunnelmaan konserteissa ym. rauhassa tunnelmoiden. Sen sijaan käytän vähän vapaa-aikani ja rahani säntäilemällä jouluruuhkassa ostamassa turhia lahjoja, joita en oikeasti haluaisi antaa. Joita saajat eivät tarvitse. Ihmisille, joilla muutenkin on liikaa tavaraa.  Koska se on tapana. Koska en halua suututtaa ja loukata ihmisiä ympärilläni tai katkaista välejä. Koska olisi liian radikaalia irrottautua tästä kaupallisesta perinteestä. 

Varmasti aika moni muukin kokee,että tämä vuosittainen kulutusjuhla on hulluutta. On helppo sanoa, että älä sitten osallistu siihen. Ja todella vaikea olla niin rohkea, että oikeasti hyppäisi pyörästä ulos. 

[/quote]

Mitä vaikeeta siinä on itse en osta ainakaan kellekkään mitään.!

12:lla hyvä vinkki. Ei tartte juosta ympäri kauppoja. Muutenkin voit vähin erin laskea lahjojen tasoa. Kerralla jos rysäyttää ettei osta enää mitään niin voi saada ihmiset suuttuineiksi. Osta aikuisille vaikka yhtenä vuonna glögipullot, toisena laadukkaat belgialaiset suklaarasiat ja kolmantena vaikka jotkut Aarikan heijastimet. Sit voikin varmaan jo siirtyä vaan kaksiosaisiin kortteihin?

Oikeasti tuo, että ottaa vuoden teeman ja ostaa n kappaletta samanlaisia juttuja aikuisille, niin sekin jo helpottaa kovasti elämää.

Itse tykkään ostaa lahjoja ja ostan, vaikkei muut mulle ostaiskaan, koska nautin itse lahjojen antamisesta.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 19:33"]

Miksi aikuisille pitää ostaa lahjoja? Ei meillä osteta kuin lähisuvun lapsille ja  kummilapsille (jotka ei vielä rippikouluiässä). Lapsilla on valmiit lahjalistat ja vanhemmat poimivat sieltä ne tavarat, joita toivovat kotiinsa (yleensä kirjoja tai lautapelejä, leluja vain pienimmille). Helppoa, tilasin kaikki lahjat nettikaupasta kerralla, eikä edes maksanut niin paljon kuin olisivat kaupoista keräten tulleet maksamaan. Eikä ole stressiäkään.

[/quote]

Sanopa se! Ehkä tänne löytyy vastaamaan vaikka se yksi pari viikkoa sitten tänne kirjoittanut, joka itki täällä kuinka miehen sukulaiset pilaavat häneltä joulun, kun ovat yksimielisesti jo vuosia sitten sopineet, että aikuiset eivät osta toisilleen lahjoja. Ja hän kun haluaa saada ja antaa lahjoja koska se on hänelle tärkeintä joulussa (jopa tilanteessa, jossa vastaanottaja ei edes haluaisi saada lahjaa!). Tai joku siinä ketjussa komppailleista, joiden mielestä tämä hieno ja järkevä perinne olisi pitänyt romuttaa vain siksi, että tämä yksi ihminen tykkää lahjojen antamisesta ja saamisesta. Se, että hän ostaa itselleen lahjoja, tai vaihtavat lahjat vain miehensä kanssa, ei kelvannut. Olisi pitänyt saada koko lahjashow, ja nimenomaan aattoiltaan.

En tajua.

joo todellakin, lahja voi olla jotain muuta kuin krääsää. Vaihtoehtoja on!

Minä olen osittain päässyt irrottautumaan lahjavuoresta tänä jouluna. Muistan paketilla muutamaa perheenjäsentä (koska tiedän saavani heiltä paketin) sekä yhdet pienet vaatepaketit menevät minun kummilapselleni sekä mieheni kummilapselle. Vaatepaketitkin ovat pientä ja käytännöllistä pienille lapsille, sillä en halua totuttaa kummilapsia ja heidän perheitään siihen, että joka vuosi tulisi kalliita lahjoja.

Tänä vuonna puolet aikuisista suostui lahjattomuuteen, mutta puolet ei (mm. anoppi). Heille siis lahjat vielä tänä vuonna, mutta ensi vuonna toisin. Aion sanoa heille, etten anna kenellekään yhtään mitään, enkä myöskään odota muilta mitään. Jos vielä muistavat lahjalla, niin turha pahastua siitä, ettei vastalahjaa tulekaan. En halua olla kummilapselleni mikään lahja-automaatti, sillä lapset saavat lahjoja kaikkialta muualtakin. Joskus ihan tavallisena arkipäivänä saatan muistaa kummilastani pienellä jutulla, jos jokin sopiva on osunut kaupassa vastaan.

Me on hypätty pois. Sukulaisten kanssa voi sopia, ettei osteta. Ystäville riittää kortti ja jos jollekulle haluat jotain muuta. Lapsille tietty määrä. Itse päätin että 3 per lapsi, mutta meni 4 + jokin yhteinen peli. Ennen on ollut ainakin 8 lahjaa per lapsi, joten vähennystä kuitenkin. Lähetät kortit ja olet itse siihen tyytyväinen. 

Meillä on vakiintuneet lahjat joka vuosi, esim mun äidille seinäkalenteri ja anopille kirja. Ei minusta iso vaiva. Sukulaislapset on jo niin isoja, että ne haluaa vaan rahaa.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 19:40"]

joo todellakin, lahja voi olla jotain muuta kuin krääsää. Vaihtoehtoja on!

[/quote]

Joo ehkä jos lahjan saaja asuu lähellä isoja kaupunkeja (tai lahjan antajaa) tai tykkää hyväntekeväisyyslahjoista. Muuten mulla ei oikein luovuus riitä. Mitään "kuskaan sut teatteriin ja tarjoan yhteisen illan" -lahjojakaan on hankala antaa, jos käytännössä ei kuitenkaan nähdä välimatkan ja molemminpuolisten kiireiden vuoksi kuin pari kertaa vuodessa joinain juhlapäivinä.

Jos sinne lähimpään ylikansalliseen leffateatteriin, isompaan leffateatteriin tai tunnetumpaan kauneushoitolaan (minne liput pystyy ostamaan myös toiselta paikkakunnalta) on joku 100-200 km, aika todennäköisesti ne liput jää käyttämättä. Tuntuu myös kohtuuttomalta antaa lahjaa, jonka käyttäminen vaatisi saajalta melkein lahjan hinnan verran rahanmenoa matkoihin.

Mielummin olisin antamatta tai saamatta niitä leffalippujakaan tms. vaikka ne ovatkin ihan lahjojen parhaimmistoa verrattuna aineellisiin lahjoihin. Kaverit saavat niitä monesti ja manailevat aina, miten niitä jää käyttämättä vaikka tykkäisivät elokuvissa käydäkin, kun ne ovat niin lyhyen aikaa voimassa.