Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tapasin miehen: tapauskovaista uskovaisempi, lapsia haluava maanviljelijä
08.12.2013 |
Tapasin mukavan miehen tuttavan tupareissa ja on nyt muutaman kerran tavattu. Meillä on ollut hauskaa yhdessä, mutta yhä enemmän on alkanut tulla ilmi seikkoja, joissa eroamme toisistamme. Mies on lukion käynyt maanviljelijä. Kuuluu kirkkoon ja on jonkin verran uskovainen, ei kuitenkaan mikään hihhuli. Lisäksi hän haluaisi lapsia. Minä taas en kuulu kirkkoon, asun tyytyväisenä kaupungissa kerrostalossa, lastentekoaika on osaltani jo ohi (olemme molemmat 39v), koulutukseltani olen FL ja teen asiantuntijatyötä.
Noista eroista ainoastaan tuo lapsiasia on ihan selkeä "ongelma". Millaisia mahdollisuuksia näkisitte tällaisella suhteella?
Ja tiedän, juttu on ihan alussa ja saattaa lopahtaa piankin, mutta haluan nyt sunnuntain "kunniaksi" vähän spekuloida :)
Kommentit (13)
Kuulostatte aivan liian erilaisilta. Teistä voisi tulla hyvät ystävät kuitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan kuin minä ja mies, tosin minä olin se uskovaisempi ja halusin lapsia. Nyt olen 43v ja meillä on 2v tyttö ja 3 kk ikäinen poika. Työpaikka asiantuntijatehtävissä jaksaa kyllä odottaa.
Asuuko mies umpiböndellä? Voisitko asua hänen kanssaan maatilalla ja käydä silti töissä?
Joskus erilaisuus tuo häkellyttävän paljon rikkautta elämään - tietenkin se vaatii avointa mieltä ja rakastavaa sydäntä. Onnea tulevaisuuteen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi haluaisit sitouttaa itseesi ihmisen, joka haluaa lapsia ja sinä et? Tuo on nimittäin sen verran perustavanlaatuinen asia, et sen sivuuttamine ei noin vain käy. Sama tilanne on oikeastaan noissa tilanteissa, kun rikotaan jonkun liitto. Kiva sitten jokusen vuoden päästä kuulla joka riidan päätteeksi et sun takia mä jätin lapset tekemättä tai tommosen kuppasen luuskan takia mä jätin lapseni ja ihanan vaimoni jne.
Kyl noita on nähty. Itse en ole koskaan lapsia halunnut ja olen myös päättänyt aina sellaiset seurustelusuhteet, joissa mies on kertonut lastentekohaaveistaan. Ettei tuhlaa turhaan aikaansa minun kanssa. Minusta se on rehtiä.
Kiitos vastauksista! Mies ei asu umpiböndellä, joten se ei ole ongelma, vaan voisin hyvin kuvitella asuvani hänen maatilallaan. Oman työni kyllä haluan pitää enkä todellakaan olisi ryhtymässä emännäksi :)
Kuten sanoinkin, tuo lapsiasia on se iso ongelma. Koska olemme tapailleet vasta niin vähän aikaa, ei mitään todella syvällisiä keskusteluita ole käyty. Mies kuitenkin tietää, etten ole enää tämän ikäisenä oikein innostunut lapsia edes yrittämään. Toki hän ymmärtää realiteetitkin 39-vuotiaan naisen ollessa kyseessä. Jos suhde tästä on edetäkseen, pitää lapsiasia etenkin puhua selväksi. En todellakaan halua olla miehen lapsihaaveiden tiellä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka ehdoton kantasi lapsiasiaan on? Mistä kantasi johtuu?
[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 16:29"]
Kuinka ehdoton kantasi lapsiasiaan on? Mistä kantasi johtuu?
[/quote]
Kyllä se on aika ehdoton. Jos olisin tavannut elämäni miehen nuorempana, niin asiaa olisi voinut harkita. En ole koskaan ollut mitenkään lapsirakas ihminen enkä ole pitänyt omaa lasta tärkeänä. Nyt lisäksi myös ikä tulee vastaan. Olen nyt 39. Jos seurustelisimme vuoden (joka on TODELLA lyhyt aika) ennen lapsen yrttämistä, olisin silloin 40. Yrittämista saattaisi hyvinkin kestää vuosi - 41, ja sitten lapsen syntymään menisi melkein vuosi - 42. Ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni lapsentekoikäsi ei välttämättä ole ohi. Eri asia on sitten , haluatko lapsia, koska olet pysynyt lapsettomana tähän asti.
Minusta se, asuuko mieluummin kaupungissa tai maalla ei ole kovinkaan olennaista, jos tosiaan löytyy ihmisen, jonka kanssa synkkaa muuten. Kompromisseja joutuu tekemään monessakin asiassa.
Jos et ole vakaasti harkinnut pysyväsi lapsettomana, harkitse uudelleen, sinun iässäsi se on vielä mahdollista ehkä pinellä avulla. Olen tavannut vanhempiakin ensisynnyttäjiä.´kätilö´
aika mahdottomalta kuulostaa, sorry vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka muuten voisikin toimia, niin kaantunee pidemmän päälle tuohon lapsikysymykseen. Olettaisin miehen toivovan jatkajaa tilalleen, näin ainakin on ollut tuntemieni tilallisten kohdalla.
Alue: Aihe vapaa
Minä kunnioittaisin miehen lapsitoivetta. Eli jos itselle on ehdoton ei, niin tekisin sen selväksi pian. Toisaalta halu saada lapsia voi iskeä sinullekin rakastumisen myötä, mutta on epäreilua antaan näin ymmärtää, ja olla silti koskaan suostumatta lapsen hankkimiseen. Halu saada lapsia voi miehelläkin olla hyvin voimakas ja perustavanlaatuinen elämän etappi. Olo lapsettomana tuntua tyhjältä ja merkityksettömältä, hyvästä suhteesta huolimatta. Siinä hyväkään suhde ei välttämättä täytä tai paikkaa tätä toivetta, etkä siksi itse tule koskaan riittämään tarpeeksi.