Lasten etu? Huoltajuusasiaa...

Mikä mielestäsi olisi tässä tilanteessa se paras ratkaisu lasten kannnalta katsottuna?

Kyseessä kolme kouluikäistä lasta joista yksi asuu isällä ja kaksi äidillä. Ero tullut voimaan kolme vuotta sitten, jolloin kaikki lapset jäivät äidille. Tästä ensimmäisen vuoden aikana isä näki lapsia vain muutaman kerran, äiti kieltäytyi antamasta lapsia tai käymästä katsomassa lapsia, lasten puhelinumerot vaihdettiin ja näin suora yhteys lapsiin katkaistiin. Äiti mm. väitti isän muuttaneen toiselle puolelle suomea "koska ei sitä enää kiinnosta teidän asiat". Toisen vuoden aikana isä alkoi virallisia teitä pitkin vaatimaan oikeuksiaan (lastenvalvoja (äiti ei tullut paikalle), oikeusavustajan kautta ja lopulta oikeudessa).

Tapaamiset saatiin käyntiin oikeuden päätöksellä. Noin vuosi sitten äidin ja vanhimman lapsen välit kiristyivät siihen pisteeseen, että äiti heitti lapsen ulos kotoa. Sosiaalityöntekijöiden avustuksella lapsi meni isälle, eikä suostunut palaamaan äidilleen. Äiti vaati lapsen palautusta, mutta ei suostunut soittamaan lapselle tai tapaamaan tätä. Oikeudesta väliaikainen päätös lapsen asumisesta isän luona. Tämän jälkeen äiti kieltäytyi luovuttamasta luonaan olevia lapsia ja esti yhteydenpidon isään ja vanhimpaan lapseen. Täytäntöönpano oikeudenkäynnissä äidille määrättiin uhkasakko (määräaikainen). 

Viimeisessä oikeudenkäynnissä äiti vaati edelleen yhteishuoltoa ja tapaamisoikeutta vanhimmasta lapsesta, tämä määrättiin kaikista lapsista. Sovittiin myös lyhyt tapaaminen vanhimman lapsen ja äidin välillä äidin kodissa. Äiti ei sanonut tämän tunnin aikana lapselle sanaakaan, vaan lapsi oli ajan sisarustensa kanssa.

Tämän jälkeen äiti on muuttanut (ilmoittamatta uutta osoitetta), lapset vaihdettu julkisella paikalla, vaihtanut taas luonaan olevien lasten puhelinnumerot, kieltäytynyt tapaamasta vanhinta lasta, estänyt yli puolet tapaamisista, ilmoittanut lasten uuteen kouluun olevansa yksinhuoltaja, tehnyt kaksi perätöntä lastensuojeluilmoitusta. 

Lisäksi täysin mahdotonta keskustella mistään lapsiin liityvästä, lukuisista yrityksistä huolimatta ei ole suostunut ottamaan mitään vastuuta vanhimman lapsen elämästä tai tapaamaan/ edes lähettämään tekstiviestiä lapselle. Tästä johtuen isä hakee yksinhuoltajuutta vanhimmasta lapsesta.

Mutta mitä pitäisi tehdä nuorempien lasten kohdalla? Hakea asumista isälle? Antaa periksi ja näin ehkä vähentää lapsiin kohdistuvaa stressiä, kun eivät kuulisi ristiriitaisia tietoja siitä, mikseivät näe isäänsä tai sisarustaan? (Äidin versio ja isän versio) Vai olisiko "isän hylkäämisestä" kuitenkin enemmän haittaa? Kun vielä samalla katkeaisi välit sisarukseen? Lisäksi äiti uhannut (ja vanhimman kohdalla toteuttanut) että jos lapset muuttavat isälle, eivät näe enää äitiä. Olisiko edes mahdollista, että äiti pystyisi tasapainoisempaan vanhemmuuteen vaikka ristiriidat huollosta ja tapaamisista poistuisivatkin?