Lue keskustelun säännöt.
Voisitko olla sinua 20 vuotta vanhemman kanssa parisuhteessa?
04.12.2013 |
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En. En edes 10 v vanhemman, vaikka se olisi hauskaa, mutta järjellä ajateltuna... ei.
N21
Olin kaksikymppisenä suhteessa 22 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja monta kertaa olen tässä vuosien varrella miettinyt, että onneksi se suhde päättyi. Nyt vähän alle viisikymppisenä ajatus yli 7-kymppisestä miehestä tuntuu... noh, ei niin hyvältä. Olisin varmaan jo omaishoitaja, kun omanikäisellä miehellänikin alkaa jo näkyä merkkejä ikääntymisestä.
[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 18:47"]
Olin kaksikymppisenä suhteessa 22 vuotta vanhemman miehen kanssa, ja monta kertaa olen tässä vuosien varrella miettinyt, että onneksi se suhde päättyi. Nyt vähän alle viisikymppisenä ajatus yli 7-kymppisestä miehestä tuntuu... noh, ei niin hyvältä. Olisin varmaan jo omaishoitaja, kun omanikäisellä miehellänikin alkaa jo näkyä merkkejä ikääntymisestä.
[/quote]
Tämä juuri on se syy, miksi itse en enää lähtisi suhteeseen selvästi itseäni vanhemman kanssa. 21-25-vuotiaana olin suhteessa itseäni 19 vuotta vanhemman miehen kanssa. Suhde kaatui muihin kuin iästä johtuviin juttuihin, mutta välillä kyllä tuntui omituiselta jutella vaikka opiskelukokemuksista, kun toisella ne oli tyystin erilaiset. Jälkikäteen ajateltuna tuntuu vähän kummalliselta sekin, että mies on jaksanut seuraani. Olin kuitenkin 21-vuotiaana vielä aika kersa, vaikka uskallan väittää olleeni hivenen ikäistäni kypsempi. Toisaalta ehkä se lähemmäs 20 vuotta vanhempi miesystäväkin sai aikuistumaan vähän nopeammin.
Olen silti kiitollinen tuosta suhteesta. Sen lisäksi, että se oli kaikin puolin hyvä suhde ja meillä oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti, mies tosiaan auttoi minua löytämään itseni monella tavalla. Nykyisin ollaan saman alan tutkijoita ja vaikka asutaan eri maissa, ollaan tekemisissä työn puolesta melko paljon. Hyvin tullaan juttuun edelleen, mutta kyllä yli viisikymppisessä ikä alkaa jo vähitellen näkyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ja näin on päässyt käymäänkin. Aviossa 22vuotta vanhemman kanssa. Olen ajatellut, että olen etuoikeutettu, kun olen löytänyt rinnalleni tuon miehen eikä minulla ole oikeutta kieltäytyä tästä, tällä hetkellä täydellisestä elämästä, kun toiset eivät koskaan löydä tällaista rakkautta. Ikäero ei ole ideaali, mutta ilman sitä emme olisi näitä ihmisiä keitä olemme. Ja koskaan ei voi tietää, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tuttavapiiriin kuuluu niin muutama nuorena leskeksi jäänyt kuin sairaan (alle nelikymppisen) puolison hoitaja. Olen onnellinen tästä, mitä minulle on annettu. Toivottavasti kukaan ei pelkän ikäeron vuoksi kieltäydy rakkaudesta...
En voisi olla 55-vuotiaan miehen kanssa. Tuntuisi siltä kuin olisi jonkun papan kanssa yhdessä, vaikken sinänsä pidä tuota ikää vielä hirveän vanhana, mutta verrattuna itseni ikään se on vaan kertakaikkiaan liikaa. Joo no voihan joku olla nuorekas siinä iässä, mutta siltikin, ei onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin ilman muuta. Rakastan ihmistä, en ikää. Olen valmis ottamaan vastaan sairauden ja vanhuuden ja hoitamaankin, jos vierellä on rakastettu mies.
En, mutta ei tuo nyt hirveän harvinaistakaan ole, että on iso ikäero. Kaveripiiristäkin löytyy 3 paria, joilla on 15-22 vuoden ikäero.