Lue keskustelun säännöt.
kun pitkä suhde loppuu yhtäkkiä
20.11.2013 |
olin seurustellut mieheni kanssa viisi vuotta, 16-vuotiaasta lähtien. sovimme toisillemme siitäkin huolimatta, että olemme loppujen lopuksi aika erilaisia persoonia. kahden vuoden yhdessäolon jälkeen mies ehdotti kihlausta ja suostuin. kaikki oli niin hyvin, rakastimme toisiamme ja haaveilimme yhteisestä tulevaisuudesta. toki meillä oli riitojakin, mutta kaikki saatiin aina selvitettyä ja luotimme toisiimme.
pari vuotta sitten muutimme yhteen ja elimme mukavaa arkea, kävimme töissä ja hoidimme asioita, mutta kävimme aika ajoin myös reissaamassa ja yritimme säilyttää suhteemme "kipinän". pari kuukautta sitten muutimme uuteen asuntoon, ostimme uudet huonekalut ja aloimme haaveilla lasten hankkimisesta, häistä yms...
noh, kuukausi sitten mieheni kertoi ettei rakasta minua enää muuten kuin ystävänä. olin kuin puulla päähän lyöty, shokissa. mies oli kyllä aidosti pahoillaan ja sanoi, että on pohtinut tunteitaan jo noin vuoden ajan ja viime kuukausina ahdistus on ollut niin suuri, ettei hän kertakaikkiaan pysty enää jatkamaan kanssani. nyt hän on hakenut omaa asuntoa ja muuttaa kai kokonaan pois ensi kuun alussa. olen aivan hajalla, en vain pysty
ymmärtämään. muten ihmeessä pystyn jatkamaan tästä eteenpäin? :'(
Kommentit (10)
Heip!
Olen 26-vuotias nuori nainen ja erosin pari vuotta sitten ensirakkaudestani. Olimme tunteneet ennen seurustelua monta vuotta, olimme samalla luokalla lukiossa. Kaipaan häntä edelleen ajottain. Toivon, että sinä prosessoit asiaa etkä jää liikaa entiseen roikkumaan, vaan aikasi surtuasi hyväksyt, että löydät vielä joskus jonkun ihanan uuden miehen. Voihan toki olla, että joku kaunis päivä sinä ja exäsi palaisitte myös yhteen, mutta älä suunnittele kovasti tulevaisuuttasi sen kortin varaan. Minä olen seurustellut pari muutaman kuukauden pätkää tuon ensirakkauden jälkeen, mutta nyt olen sinkku. Uskon, että se tuleva mieheni on minulle vielä tuntematon. :)
Kaikkea hyvää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kiitos vastauksestasi! tiedän kyllä ettei elämä tähän lopu, tuntuu vaan niin kamalan pahalta ajatella miestä tulevaisuudessa jonkun toisen kanssa, asiat tulevat jopa uniini. viimeksi viime yönä heräsin kamalaan pakokauhuun ja yksinäisyyden tunteeseen. pitää vain yrittää jaksaa. :/
Miten niin suhde loppuu yllättäen, jos olette sitä kipinääkin olleet hakemassa?
Toinen nainen on varastanut miehesi sydämen :( Voimia!
ei oltu mitenkään ees hukattu sitä kipinää, tykättiin vaan piristää arkea käymällä yhdessä esim. muutaman päivän reissuilla siellä sun täällä. pikemminkin haluttiin SÄILYTTÄÄ se kuin saada takaisin
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toista naista ei ole, mies haluaa pikemminkin olla vain yksin. voiko miehen paniikkihäiriö liittyä tähän jotenkin? lisätä ahdistusta?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän oli siis tehnyt eroa salaa mielessään jo vuoden, ja nyt ilmoitti asiasta sinulle yhtäkkisesti. Tuollainen on epärehellistä ja raukkamaista, tehdä asiat mahdollisimman helpoiksi itselleen mutta sitäkin vaikeammiksi sinulle. Tällainen kertoo paljon toisesta ihmisenä. Tämän vuoksi uskon, että sinulle on ennemminkin onni jättää tällainen ihminen taaksesi ja löytää aikanaan toinen mies, jolla toivottavasti ei ole salakähmäisyyttä ja vastaavaa itsekkyyttä rasitteenaan.
Myös ikäsi vuoksi uskon, että sinun on parempi erota tuosta miehestä. Olette olleet siis 16-vuotiaista saakka yhdessä. Vaikka poikkeuksia onkin, moni noin nuorena perustettu liitto kariutuu ennemmin tai myöhemmin. Sinä ehdit kokea vielä paljon kaikkea ennen asettumista aloillesi kokeneempana.
10, juuri tuota oonkin miettinyt... miksei voinut avata suutaan aikaisemmin? jos vuoden pohtii tuollaisia asioita yksin, niin tuskin on mikään ihme jos alkaa ahdistaa! turhauttaa kun ajattelee että jos mies olisi kertonut asiasta aiemmin, olisi suhteen ehkä voinut pelastaa. :/ toisaalta jossittelu on turhaa ja tunnen itseni tässä myös jonkin verran huijatuksi. :( oon miettinyt myös sitä, että onkohan tuo mahtanut koskaan edes rakastaa? eikö oikean rakkauden kuuluisi kestää sekä ylä- että alamäessä ja korkeintaan muuttua erilaiseksi? :'(
-ap
ois mukava kuulla kokemuksia joltain joka on joskus joutunut kokemaan tämän saman, vaikka en todellakaan toivo tätä tuskaa kenellekään. itse rakastaa niin ettei tiedä miten olla ja on niin ikävä toisen lähelle, mutta toisen tunteet ovat kuolleet.
-ap