Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Toivon että hän olisi olemassa
02.12.2013 |
Vuosi sitten aloitin kirjoittamaan kaverini kanssa tarinaa johon keksimme omat hahmot ja laitoimme myös itsemme siihen tarinaan. Tarina oli täysin kuvitteellinen. Nyt kun kirjoitus into on kadonnut ja emme enää kirjoita sitä huomasin että olen ihastunut siihen kuvitteelliseen henkilöön, minulla on tavallaan ikävä kuvitteellista poikaa ja toivon että poika olisi olemassa vaikka tiedän ettei se olisi mahdollista. Kuitenkin joku sisälläni käskee toivoa sitä koko ajan. Mitä teen että pystyn unohtamaan hänet? Onko teillä ollut vastaavaa?
Kommentit (32)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullapa on mielikuvitusmiesystävä. Oikeastaan niitä on vuosien varrella ollut enemmänkin, mutta se tarina on vaihtunut välillä.
Ajattelen tarinaa saadakseni unen päästä kiinni.
Toivon etten enää hairahda yhteenkään oikeaan mieheen, vaan tajuan pysyä yksin lopun elämääni, sen verran ikäviä kokemuksia minulla on.
Olen vähän samassa tilanteessa. Yhtenä iltana googletin keksimääni ihastusta ennen kuin tajusin mitä olin tekemässä.
[quote author="Vierailija" time="19.05.2014 klo 20:08"]Minullapa on mielikuvitusmiesystävä. Oikeastaan niitä on vuosien varrella ollut enemmänkin, mutta se tarina on vaihtunut välillä.
Ajattelen tarinaa saadakseni unen päästä kiinni.
Toivon etten enää hairahda yhteenkään oikeaan mieheen, vaan tajuan pysyä yksin lopun elämääni, sen verran ikäviä kokemuksia minulla on.
[/quote]
Mulla on ihan sama! Tosin ne miehet on lähtöisin kirjoista, joita oon lukenut, mutta vuosien varrella ne henkilöt ja tarinat on aika tavalla kehittynyt. Mutta oon tosielämässä onnellisesti naimisissa oleva kolmikymppinen äiti. Nykyään ajattelen näitä juttuja oikeestaan vaan kun uni ei illalla heti tuu, nuorempana paljon enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä keksin seikkailujani päässäni, kirjan henkilön, elokuvan, ohjelman yms pohjalta.
Se on minun pakokeinoni arkea vastaan välillä olen ollut soturi keskiajalta, koira, noita, maaginen olento, yms lista on loputon.
Ja myös.itsekkin olen ihastunut keksimääni mies hahmoon seikkailuissani, koska hän täydellinen minulle, olenhan itse hänet keksinyt.
Tajuan myös ettei häntä tai seikkailuja ole, mutta kai ihminen saa mielikuvitusta käyttää.
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 12:47"]Minä keksin seikkailujani päässäni, kirjan henkilön, elokuvan, ohjelman yms pohjalta.
Se on minun pakokeinoni arkea vastaan välillä olen ollut soturi keskiajalta, koira, noita, maaginen olento, yms lista on loputon.
Ja myös.itsekkin olen ihastunut keksimääni mies hahmoon seikkailuissani, koska hän täydellinen minulle, olenhan itse hänet keksinyt.
Tajuan myös ettei häntä tai seikkailuja ole, mutta kai ihminen saa mielikuvitusta käyttää.
[/quote]
voih, kirjoitit asian paremmin kuin itse olisin osannut. Toimin aivan samalla tavalla, nimenomaan pakokeinona arkeen. Välillä sijoitan tarinoihini lähipiirin ihmisiä. Esimerkiksi jos joku on loukannut minua, enkä ole osannut/uskaltanut sanoa takaisin, mielikuvitustarinassani saatan näpäyttää jollakin tavalla tätä henkilöä. Saan siitä lohtua ja voimaa kestää tilanne paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 12:54"][quote author="Vierailija" time="20.05.2014 klo 12:47"]Minä keksin seikkailujani päässäni, kirjan henkilön, elokuvan, ohjelman yms pohjalta.
Se on minun pakokeinoni arkea vastaan välillä olen ollut soturi keskiajalta, koira, noita, maaginen olento, yms lista on loputon.
Ja myös.itsekkin olen ihastunut keksimääni mies hahmoon seikkailuissani, koska hän täydellinen minulle, olenhan itse hänet keksinyt.
Tajuan myös ettei häntä tai seikkailuja ole, mutta kai ihminen saa mielikuvitusta käyttää.
[/quote]
voih, kirjoitit asian paremmin kuin itse olisin osannut. Toimin aivan samalla tavalla, nimenomaan pakokeinona arkeen. Välillä sijoitan tarinoihini lähipiirin ihmisiä. Esimerkiksi jos joku on loukannut minua, enkä ole osannut/uskaltanut sanoa takaisin, mielikuvitustarinassani saatan näpäyttää jollakin tavalla tätä henkilöä. Saan siitä lohtua ja voimaa kestää tilanne paremmin.
[/quote]
Myös itse lisään lähipiiriä seikkailuihini, sekä tapahtumia ja voisi sanoa että se on myös tapa käsitellä eri asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ollut itselläni vastaavaa, mutta haluan sanoa, että olet varmasti ihanan herkkä ihminen.
[quote author="Vierailija" time="02.12.2013 klo 22:00"]Ei ole ollut itselläni vastaavaa, mutta haluan sanoa, että olet varmasti ihanan herkkä ihminen.
[/quote]
Samaa mieltä :')
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taisit kattoo elokuvan sundays at tiffany :D
Ööm.. En ole katsonut, mutta voisin katsoa. -AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen meneväsi lähimmälle psykiatrille :)
Aika outoa minusta. Herkkä ehkä, mutta mua pelottais, että en ole normaali, jos tuntisin noin. Tosin, olen mä ollut kyllä kaukoihastunut. Mutta silti se ihminen on ollut sellainen, että se on lihaa ja verta, eikä vain mielikuvituksen tuotetta.
Puhu sille sun kaverille jonka kaa sä sitä kirjotit
Aah... Kumpa mullaki olis joku jota odottaa :*
Alue: Aihe vapaa
Mun unelma olis jos kaikki satuhahmot olis olemassa :D