Muutin kotoa 6 vuotta sitten. Asuin 3 vuotta avoliitossa ja erottuani 2 vuotta yksin. Sitten muutin tyttökaverin kanssa kimppakämppään vuodeksi ja nyt jälleen yksin.

Tiedän, että tähän tottuu kyllä, en vain muistanut miten 'rankkaa' tämä on. Ahdistaa, jopa niin paljon että on tullut muutama itku ja rintaakin puristaa. Eikä ole enää muistikuvia kauanko viimeksi meni tottua yksinoloon...

Olen kyllä nössö ja ehkä vähän lapsellinen, eikä herkästä ja pelokkaasta luonteesta ole apua, mutta tiedän kyllä että kyllä tämä tästä. Lähinnä muiden kokemuksia tässä ajan takaa.

Miten teillä muilla, etenkin nuorilla on mennyt tämä?

Ilmoita asiattomaksi

Kommentit (0)

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Keskustelun etusivu | Aihe vapaa

Edellinen ketju

Seuraava ketju

Aloita uusi keskustelu