Lue keskustelun säännöt.
Olen joutunut Suomen kamalimpaantyöpaikkaan
18.11.2013 |
Aloitin kolme kuukautta sitten ja aluksi ajattelin, että kyse on vain elämänmuutoksesta ja outo tunne menee ohi. No, ei ole mennyt. Ilmapiiri on kammottava - poissaolijoista puhutaan avoimesti pahaa selän takana, kaikki syyttelevät toisiaan ja moni ihminen on tehtäväänsä täysin sopimaton. Esimieheni on 4-kymppinen mies, jonka kanssa vietin tänään 8h erään projektin parissa. Pomo haukkui kaikki ja kaikkea.
Jossain vaiheessa kysyin, mistä hän löytää motivaation työhönsä ja hän totesi, ettei mistään, että hän vaan miettii mielessään, että haistakaa kaikki v*ttu ja hän tekee omia juttujaan. Katsoin häntä suu auki (kirjaimellisesti) ja tiedustelin, mitä yritys on ajatellut tehdä erittäin vakavalle ilmapiiriongelmalle, joka estää ihmisiä tekemästä työtään, passivoi, lannistaa ja tekee työn teon vastenmieliseksi. Kuulemma ei mitään ja tällaista yrityksessä on aina ollut.
Kiitin tässä kohtaa häntä siitä, että oli tullut rekrytoineeksi minut yritykseen ja oikein ylipuhunut minut sinne entisestä, ihan mukavasta työstäni. Ei edes tajunnut. Tuntuu, että pomokin on masentunut tai en tiedä mitä.
Haluan nyt vaan virallisesti ja anonyymisti kylläkin kiittää onneani, taitojani, mainettani, universumia tai mitä tahansa ylempää voimaa, joka johdatti erään headhunterin puheilleni ja tämä paska päättyy vuoden vaihteessa koeaikani myötä.
Yritys on kansainvälinen, tunnettu ja työllistää suomessa yli 300 ihmistä. Ja miten voi työilmapiiri ja paha olo tarttua nopeasti ja alkaa imeä mukaansa. Luulin, että minulla on ensimmäistä kertaa elämässäni syysmasennus, mutta se olikin onneksi vain väärä työ. Ihmettelen, miten ihmiset, jotka vihaavat työtään jaksavat sellaista elämää vuosien ajan.
Kommentit (11)
Mulla oli kans vastaavanlainen kokemus, tosin olin jo valmiiksi työpaikkaan mennessäni asennoitunut että se on täyttä p***aa. Juuri tuo lannistunut asenne johtoa myöten, ala-arvoinen käyttäytyminen ja pahan puhuminen sekä kiroilu oli asioita jotka sai välillä suu auki tuijottamaan. Ja tietysti jengi koko ajan saikulla, ja tästäkin vitsailtiin puoliavoimesti "jos se ääliö käy mulle vittuilee niin olen sit vaikka kuukauden pois". Sinnittelin vuoden, jonka jälkeen löysin uuden työpaikan.
Vasta kun pääsin sieltä pois, tajusin miten todella syvältä kaikki olikaan. Ja tämä kokemus on mielessä aina, jos nykyisessä (hyvässä) työpaikassa tulee huonompi päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä juuri lähtökuopissa, pitkin hampain lähdössä työpaikkaa kohden. Saan oikeasti fyysisiä oireita jo ajatuksesta.
Kaikki lähtee kyllä huonosta johtamisesta tuolla ja siitä, että työntekijöitä ohjaillaan pelottelemalla. Koko ajan liikkuu huhuja ja kaikenlaista oletetaan ja ennustetaan, ennen kuin mitään on edes tapahtunut. Ihmisiä on irtisanottu osastoltani muutamia syksyn aikana, en edes tiedä syitä. Kun eräs nainen laitettiin pihalle, muutamat osastollani juhlivat, että nyt kuplivat auki! Onnenpäivä! Käsittääkseni nainen ei ollut kellekään tehnyt henkilökohtaisesti mitään pahaa, hän oli vain väärässä tehtävässä. Jotkut eivät suostuneet kirjoittamaan nimeään läksiäislahjakorttiin, koska siinä luki "hyvää jatkoa": He eivät kuulemma halunneet tälle lähtevälle naiselle mitään hyvää.
Ai että kuristaa, mutta täytyy ottaa oppituntina.
Tsemppiä kaikille, jotka kamppailevat samassa tilanteessa!
Ja joo, lääkealan firma.
Kamalaa!! Nyt vaan äkkiä etsimään uutta paikkaa ennenkuin masennut itsekin tai muutut katkeraksi pahanpuhujaksi! Vieläkö olis saumoja päästä takas vanhaan paikkaan?
Voi ei, tsemppiä sinulle jaksamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toihan on hyvä paikka uraputkelle, pomo saanee fudut pikkuhiljaa kunhan vähän virität tunnelmaa ja muut työntekijät on jo valmiiksi väsyneitä. GO for it!!
Kerro meille muille viimeistään sitten kun olet lähtenyt että mikä firma kyseessä?? Ettei vaan tehdä samaa virhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos :)
Siis minut headhuntattiin toiseen firmaan ja aloitan vuoden vaihteessa. Yritin sen tuohon kirjoittaa, mutta taisin muotoilla huonosti.
Ajattelin ensin olla reilu ja sanoa hyvissä ajoin etukäteen, etten jatka koeajan jälkeen. Jos nyt jo ilmoitan, pistänevät minut koeajan nimissä jo pihalle ja tulee turhan pitkä palkaton. Ajattelin sanoa irti itseni päivää ennen kuin koeaika päättyy.
Joten olkaapa varpaillanne, jotka vuodenvaihteessa selaatte avoimia paikkoja. Kohta on yksi paikka auki ja se on ihan kamala.
Ap.
Sen verran voin paljastaa, että yritys liittyy jollain tapaa terveydenhuoltoon. Ei ole listautunut pörssiin.
Joku sanoi, että tuo pomo saa kenkää. Valitettavasti ei taida saada. Kyseessä on ihan todellinen suojatyöpaikka ja jos yksi paha lähtee, niin monta jää jäljelle :)
Huhhuh. Reilu kuukausi pitäisi kestää. Ei ole aika eikä mikään, mutta tuntuu aivan loputtomalta.
Pomo haukkui osan päivää myös ex-vaimoaan. Lisäksi puhui poikansa lätkäjengissä pelaavasta pojasta koko nimellä ja kertoi perheen ongelmista ja haukkui sitäkin 14-vuotiasta. Oli pakko katsoa vain ikkunasta ulos ja purra hammasta. Jossain vaiheessa viittasin jossain keskutelussa ammattimaisuuteen ja luottamuksellisiin asioihin, mutta ei mennyt jakeluun.
Hirveä hirveä paikka. Ja huomenna taas jatkuu :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä ainakin ymmärsin, että sinulla on uusi työ jo tiedossa. Onnea ja menestystä sinne! :-)
Jännää muuten, että kansainväliseen yritykseen on valikoitunut noinkin lannistavaa ja lannistunutta porukkaa. Helposti kun kuvittelisi, että niissä vallitseva yrityskulttuuri ei antaisi kovin helposti tilaa tälle perisuomalaiselle "realismille". Mutta jos ylin johto on kovin kaukana, niin ehkä sitten paikalliset pomot pystyvät vapaammin muokkaamaan sitä yrityskulttuuria, suuntaan tai toiseen.
Lääkefirma? Hoiva-alan yritys? Tuskin, jos headhuntataan. Joku lääkejuttu pakko olla...