Lapsen totuttaminen uusiin makuihin?

Meillä on suoraan sanottu lapselle, että maistaa edes vähän. Poika nyt 3 ja kyllä maistaa uusia makuja, edes sen vähän.

Kauanko tätä syömättömyyttä on nyt kestänyt? Meillä myös nyt nelivuotiaan kanssa on ollut aikoja, jolloin ei omia lempiruokiakaan syö, puhumattakaan uusista mauista.

Me vanhemmat ollaan kaikkiruokaisia, ja ruoka(kulttuuri) on meille tärkeää. Halutaan siirtää samaa arvostusta eteenpäin. Siksi periaatteena on ollut "kaikkea maistetaan". Jo maistamisen ehdottamisessa voi sanoa, että maistamisen jälkeen voit itse päättää, haluatko lisää. Tämä "valta" yleensä miellyttää. Ja tietysti maistamisen jälkeen kehutaan, olipa hyvä että maistoit, ehkä tästä tulee joskus sinunkin lempiruokasi, vaikka oletkin vielä totuttelemassa.

Tällä viikolla sardiinien kanssa kävi niin, että suostui rohkeana maistamaan palasen, ja sovittiin, ettei tarvitse enempää syödä. Maistoi, sanoi ettei halua lisää, mutta kohta itse pyysikin lisää. Tällä menetelmällä makurepertuaari on kyllä saatu aika laajaksi, ja laps itsekin ylpeänä sanoo, että "kaikkea maistetaan!"

Olen joskus stressannut enemmänkin, mutta jotenkin kuvittelen, ettei se nälkiinny, vaikka pienisyömäisiä jaksoja tuleekin.

Sanotaan, että tässä mittakaavassa kieltäytymistä on ollut reilun puolisen vuotta. Äsken sain lusikallisen ruokaa suuhun, mutta ei halunnut pureksia vaan sylkäisi ruuan pois. Eli se siitä hienosta maistamisesta. Mankuu leipää ja maitoa nälkäänsä.

ap

Syötätkö häntä vielä? Jospa voisi itse syödä ja saada päättää määrät, sinä määräät ruoka-ajat ja ruokalajin. Voiko sen leivän kanssa kikkailla, että saat leipäpalasen vasta kun kunnon ruokaa on syöty kolme haarukallista tms. Eikä tietty leivällä pääsisi ihan kylläiseksi, jotta seuraavalla ruokailulla olisi ainakin nälkäinen.

Kai niitä vakaviakin syömättömyystapauksia on, jolloin onkin syytä olla huolissaan, mutta jos tuo nyt olisi vain temppuiluvaihe, ehkei kannata huolehtia vaikka määrät olisikin pieniä.

Meinasi mennä hermot myös oman mukulan ollessa 3v nirsoilun kanssa, kunnes neuvolasta minulle sanottiin, että jos lapselle tarjotaan ruokaa monta kertaa päivässä niin ei se nälkään kuole vaikka nirsoilisikin.

Sen jälkeen en asiasta enää hötkyillyt vaan tarjosin ja jos ei kelvannut vein pois. Seuraava ruoka tuli sitten oikeaan aikaan. Muutama päivä ja nirsoilu loppui, kun ei saanut sillä mitään vaikutusta- ainoastaan oman nälkäisen vatsan.