Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kysymys autoilijoille

Vierailija
04.11.2012 |

Tämä kysymys ei koske niitä, joilla on oikeasti pakko olla auto (asuinpaikka tms).



Miksi sinulla on auto?



Itse olen jotenkin tottunut jo autottomaan elämään. Viiden hengen viikonloppuostokset on joskus tosi haastavaa saada kulkemaan bussilla mutta muuten pääsen kyllä tosi hyvin paikasta toiseen bussilla. Tämä varmasti johtuu hyvin paljon siitä, että olen aina asunut hyvien kulkuyhteyksien päässä, joten kynnys auton hankkimiseen on ollut aika korkea. Nyt välillä on tullut sellainen olo, että auto voisi olla ihan mukava ja arkea helpottava asia. Mutta kävisikö minulle sitten niin, että en enää "osaisi" liikkua mihinkään ilman autoa?



Muistuu vaan mieleen kun joku tuttuni joskus sanoi, että ei voi lähteä johonkin (helsingissä ihan paikallisbussimatka) kun miehellä on auto ja hulluhan sitä pitäisi olla jos bussiin lähtisi lasten kanssa. Tämä perhe menee joka paikkaan autolla. Jopa ihan lähikauppaankin.



Itse olen kulkenut siis lasteni kanssa aina bussilla tai ratikalla enkä näe siinä ongelmaa. Nyt pikkuhiljaa olen alkanut ajattelemaan autoa vaihtoehtona varsinkin kun lapset treenaavat harrastuksissaan aika paljon ja etenkin talvella olisi kiva pystyä tarjoamaan lämmin autokyyti bussipysäkillä värjöttelyn sijasta :)



Kiitos ystävällisistä vastauksistanne etukäteen. En nyt kaipaa mitään provosoituneita vastauksia vaan ihan asiaa, kiitos.



Kommentit (11)

Vierailija
1/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

edes osaisi olla ilman, enkä halua.

Auto merkitsee vapautta liikkua missä ja miten haluan. Auto on osa minua ja persoonallisuuttani.

Joukkoliikenne on alentavaa ja hankalaa. Bussissa on finninaamaisia metelöiviä nuoria ja kurppaisia ämmiä. Bussillä liikkuvat köyhät, minä en kuulu heihin.

Vierailija
2/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun oli siihen mahdollisuus. Oli rahaa millä se ajaa ja setä antoi vanhan autonsa minun käyttöön. Helpompi pienen lapsen kanssa yksin oli kauppaan kulkea autolla, kuin huonoilla rattailla. Lähikauppamme oli Siwa, eikä oikein budjettiin sopinut ostaa sieltä viikon ruoat. Olin riippuvainen vanhemmistani, että käyttivät minua kaupassa, ettei pakasteet ehdi sulaa sillä matkalla, kun kävelen kotiin. Minulle on mahdottomuus kulkea bussissa, minulla on todettu paniikkihäiriö.



Autolla kuljen pitkät matkat, lyhyet mennään kävellen, paitsi silloin, jos ollaan myöhästymässä. Vanhempieni luo ei kulje hyvin busseja, joten autolla tämä matka pitää mennä, koska en oiken jaksa kävellä tuota reipasta 70 km... :D



Autoni on muutenkin pieni kuluttamaan ja halpa pitää. Töihinkin liian pitkä matka kävellä, jos ei halua lähteä kävelemään 3 tuntia ennen töiden alkua :D

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

eikä viikolla autoa tarvitse.

Viikonloppuisin on kiva lähteä autolla maalle, 40 km Kirkkonummen suuntaan...

Vierailija
4/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

On erilaisia kisamatkoja 3. lajissa, siis autolla mennään usein toiselle puolen Suomea. Jos on tilaa niin kyytiin mahtuu muitakin perheitä.



Sitten meillä mies kulkee töihin autolla. Bussilla menisi reilu tunti kun autolla menee vartti.



Meillä on 6 henkinen perhe ja autolla hakee kaikki ostokset. Mahtuu vaunut ja 4 isoa kassillista ostoksia peräkonttiin.



Myös voi hakea isoakin tavaraa, esim. jääkaappi kun hajosi niin käänsin vaan tuolit lattian alle. Jääkaapin kaupasta ja vei vanhan kierrätyspisteelle.



Samalla koitan tehdä kaikki ajelut kun autolla lähdetään liikkeelle.



Itselleni on tärkeää ajaa niin että löpöä säästyy. Ennakoivaa ajotapaa, moottorisammutusta ja kaasujalka pysyy alle maksiminopeuksien!



Kyllä me matkustetaan julkisilla. Mutta ottaa päähän heidän ylinopeudet. :(

Vierailija
5/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kakkoselle:

meillä ei ikinä ole autottomuus ollut rahasta kiinni. Enemmänkin on tuntunut tosi hassulta, että ihmiset kulkee paikasta toiseen autolla vaikka pääsisi bussillakin eikä kuormittaisi niin paljon luontoa yms. ja tulee toki myös halvemmaksikin.



Autollisuuden ymmärrän kyllä, jos auto on tosi tärkeä. Mutta ei autottomuus ole kovinkaan usein kiinni siitä että olisi köyhä. Se on vähän ilkeä yleistys.



ap

Vierailija
6/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei olisi pakko olla, voisin kulkea pakollisiin paikkoihin ihan kävellenkin. Sukulaisvieerailut jäis toki vähemmäksi. Mutta sillä autolla on oikeasti helpompi hakea isoja ostoksia kaupasta tai matkustaa viikonlopuksi mummoja katsomaan tms. Voin mennä sillä töihinkin, jos/kun on huono ilma ja päivä, jolloin pitäisi silti olla esiintymiskelpoinen.



Mut ei sillä autolla ole silti joka paikkaan pakko mennä. Köyn edelleen kaupassa, kapungilla ja töissä myös kävellen ja pyörällä. Julkisiakin käytän joskus (en kovin usein, koska sen 4 kilsaa mikä meiltä on mun työpaikalle menee nopeammin jo kävellenkin kuin bussilla menisi).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Autollisuuden ymmärrän kyllä, jos auto on tosi tärkeä. Mutta ei autottomuus ole kovinkaan usein kiinni siitä että olisi köyhä. Se on vähän ilkeä yleistys.

ap


mittakaavassa, Kiina, Intia autojen määrä lisääntyy kun ihmisten elintaso nousee. Joukkoliikenteestä pyritään pois heti kun oma taloustilanne sen sallii.

Vierailija
8/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma työpaikkani on 2 kunnan päässä.

Sinne bussilla kulkeminen on mahdotonta koska iltaisin ei kotiin pääse koska arkisin ei ole enää linjaa niin myöhään meidän suuntaan.



Joutuisin myös odottamaan reiluja 2 tuntisia aikoja. Pelkkään kulkemiseen menisi 3 h per päivä.



Oikeasti: koittamaa nyt ymmärtää ettei kaikkien elämä ole samanlaista! Kyllä minäkin menisin pyörällä töihin: siitähän saa verottajaltakin rahaa! Mutta lähde nyt pyörällä klo 2 että olet klo 6 työvuoroon valmiina? :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pakko olla auto, jos en halua lähteä pyörällä vispaamaan talvipakkasilla :)



Ei kulje mitkään bussit säännöllisesti.

Vierailija
10/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

En jaksa kantaa 5-henkisen perheen viikko-ostoksia 2 km matkaa, joka meiltä on lähimmälle pysäkille. Kaupassa käyn vain kahdesti viikossa, autottomana joutuisin käymään joka päivä eli säästän aikaa perheelle käyttämällä autoa. Enkä usko, että lapset haluavat kävellä 7 km päivähoidosta kotiin, bussilla se ei onnistuisi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/11 |
04.11.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eka auto hankittiin kuitenkin silloin kun saatiin tietää, että esikoinen on tulossa. Tämä helpotti aluksi esim. neuvolassa käyntiä, kun neuvola ja työpaikat olivat eri puolilla kaupunkia ja kulkemiseen olisi tarvittu kaksi bussia suuntaansa. Eli ei olisi työnantaja varmaan ilahtunut monen tunnin poissaolosta neuvolan vuoksi.



Meillä ei myöskään ole mitään kauppaa ihan lähellä. Lähin on bensa-aseman pikkuruinen elintarviketarjonta (mihin emme ole vielä koskaan turvautuneet) ja vähän kauempana Siwa. Lähimpään suurempaan kauppaan on matkaa noin 5 kilometriä.



Kun lapsi aloitti päiväkodin, joka sijaitse noin 4 km päässä kotoa, niin meno sinne ja töihin nopeutui ja lapsen päivittäinen hoitoaika lyheni. Kulku on muutenkin helpompaa kun ei tarvitse olla riippuvainen suht harvaan kulkevista busseista.



Kakkosauto hankittiin 3 vuotta sitten kun miehellä ja minulla oli tosi pitkät työpäivät emmekä aina tienneet, kuka ehtii hakea lapset iltapäiväkerhosta ennen sen sulkeutumista. (Koulu ja iltapäiväkerho sijaitsevat noin 8 km päässä kotoa ja 5 km päässä työpaikasta).



Nykyisin pyrin käymään ruokakaupassa vain kerran viikossa ja auton olemassaolo on silloin ehdoton, koska ostoksia tulee sen verran paljon.



Auto on säästänyt paljon aikaa ja hermoja.



Nykyisin tulee kieltämättä liikuttua autolla vähän turhaankin (ennen jotkin matkat olisi automaattisesti kävellyt tai pyöräillyt) ja kilojakin on kertynyt melkoisesti auton hankinnan jälkeen.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi kahdeksan viisi