Lue keskustelun säännöt.
En halua antaa lastamme anopille hoitoon!
25.09.2012 |
Meillä on 6 kk ikäinen lapsi.
Minulla olisi ollut ensi viikolla 1h mittainen meno, mutta joudun sopimaan jo kolmatta kertaa uuden ajan koska en halua antaa lastamme mieheni äidille hoitoon, eikä kukaan muu pääse siihen aikaan lasta hoitamaan.
Anoppini polttaa PALJON tupakkaa. Hän on ylipainoinen, joka tekee hänen liikkumisestaan vaikeaa. Hän on jaellut minulle todella outoja lastenhoitovinkkejä. Hänellä ei ole töitä, koska on laiska ja saamaton, vaikka on vielä työiässä. Hän asuutyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa koska hänellä ei ole varaa omaan kotiin. Hän on vuosia sitten aiheuttanut miehelleni velkoja, joista mieheni kärsii edelleen.
Aiemmin kun olemme olleet heillä kylässä ja lapsi on ollut anopilla sylissä ja alkanut vähän kitistä, on hän pikaisesti tuonut lapsen minulle ja sanonut "ota sää tää en mä tiedä mitä mä sille teen" YMS en jaksa edes kaikkea selvittää tässä.
No. Niin. Minulla oli se meno ja mieheni siis piti olla lapsen kanssa kotona silloin, mutta hänet oli pyydetty silloin töihin. Hän oli minulta kysymättä soittanut äidilleenja pyytänyt tätä hoitamaan lastamme. Kun hän kertoi tämän minulle, hätäännyin ja sanoin heti ettei missään nimessä sovi, perun menoni.
Mies oli ihan hiljaa ja totesi sitten että peruu sitten kai hoidon tarpeenkin.
Olenko jotenkin kohtuuton kun en halua lastani anopin hoiviin? En luota häneen yhtään. Onko muita?Miten olette tilanteen hoitaneet? Onko anoppi loukkaantunut ja välit menneet?
Kommentit (8)
ehkä sitten isompana, kun lapsi ei enää ole niin aikuisen avusta riippuvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta mieti, jos vauva on siellä pari tuntia, niin tuskin vauvalle mitään tapahtuu. Muista myös, että anoppi on miehesi äiti.
Ota jostain maksullinen hoitaja tai ota vauva mukaan, jos kyseessä on esim. lääkäri tms.
Niin kyllä minä sitä arvostan, että halutaan auttaa. Ihan tosissaan arvostan.
Miehen puolen vanhemmat ovat omasta vapaasta tahdostaan olleet vähemmän kuvioissa mukana.
Omat vanhempani ovat taas meihin molempiin lähes päivittäin yhteydessä ja luotan äitiini lastenhoitoasioissa kuin kallioon, mutta niin se taitaa aika monen muunkin kohdalla (ei kaikkien, tiedän) olla, että oma äiti on luotettavin.
Tuntuu pahalta, että ko henkilö on nimenomaan aviomieheni äiti. Mutta kaikki tarinat anopista, jotka mieheni on kanssani jakanut, on jotenkin negatiivissävytteisiä ja sitten vielä nämä omat kokemukset vahvistavat fiilistä.
Haluaisin pitää hyvät välit, sellaiset kun on tähänkin asti ollut. En halua, että tästä tulee ongelmaa, mutta mustasukkaisuutta oli havaittavissa jo ristiäisissä, kun äitini meni möläyttämään anopille vauvan olleen heillä jo kerran yökylässä.
Huoh. En haluaisi taistella enkä riidellä mutten myöskään anna periksi noin pienen lapsen kohdalla. Onpa hankalaa yrittää miellyttää kaikkia.
anoppi tulisi vaikka teille hoitamaan sitä vauvaa tunniksi? Kaikki tarvittava olisi lähellä ja lapsella tuttu ympäristö...
Vauva on vielä mahassa, ja tiedän, että anoppi on varmasti aikanaan halukas hoitamaan lasta. Ainoa, mikä mua tökkii on se, että anoppi tupakoi. Vaikka ihan oikeasti, ei se vauva siihen kuole, jos joutuu haistelemaan tupakanhajuista anoppia... Muuten kuitenkin ihan ok 5 lasta kasvattanut henkilö kyseessä.
Toisaalta mun suhtautumiseen vaikuttaa myös se, että tunnen miehen perhetaustat... On ollut väkivaltaa, alkoholismia jne. Anopilla ollut pahoja mielenterveysongelmia, jotka ovat nyt lääkkeillä hallinnassa. Mitään ongelmaa ei enää ole, mutta silti vähän epäilyttää.
No, ehkä mä pääsen tästä hysteriasta, kunhan vauva on syntynyt ja ylipäätään sen ikäinen, että haluan hänet hoitoon viedä..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen toiminut samoin, vaikka anoppini on "lievempi" tapaus. Kun vauva kasvoi ja miehen ja minun vanhemmuus tuli tasavertaiseksi, oli mieskin samalla linjalla.
Esikoinen on jo 7. En vaan pidä siitä akasta, riittää syyksi. Oma äitini hoitaa jos joskus tarvitaan. En estä lapsia kuitenkaan näkemästä sitä haahkaa, tapaavat toisinaan. Läheistä suhdetta ei ole. Lapsella on oikeus isovanhempaan mutta ei niille mitään symbioosia tarvitse järjestää.
Ei ole mitään lakipakkoa antaa lasta mummolle hoitoon.
Sinuna olisin kuitenkin tyytyväinen että teillä on mummo joka haluaa auttaa. Meillä molemmat mummot jo odotusaikana teki selväksi että eivät sitten hoida ikinä, koskaan, ovat omansa jo hoitaneet.
Ja asia meni kyllä niin että molempien äidit hoidattivat mut ja mieheni mummoilla.... mutta eivät ole hoitaneet lapsenlapsiaan ikinä kertaakaan, ei edes pyydettäessä. Meillä ei ole mitään hoitoapuja saatavilla ikinä.
Ap, pidä välit anoppiisi sillä saatat joskus tarvita apua, on raskasta elää ilman apua ja tukiverkkoa.