Tässä se taas nähdään, miten itsekkäitä nykyajan lapsettomat ovat!

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu.

Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

että meidän menomme eivät ole paskankaan arvoisia ja aina juuri meidän pitäisi joustaa, koska lapsellisten menot on olevinaan aina ja automaattisesti tärkeämpiä kuin meidän!

Kyllä, minä joustan toisinaan omasta halustani, jos oma menoni ei ole niin kovin tärkeä, mutta toisinaan en voi tai halua, ja sen pitää olla myös ihan ok. Ei lapsettomuus voi automaattisesti tarkoittaa että kaikkien työpaikan lapsellisten hankalien aikojen tuuraaja! Muutenkin me lapsettomat joudumme ottamaan esim. lomamme usein kummallisiin aikoihin, koska lasten vanhempien on pakko saada lomansa koulujen loma-aikoihin. Esim. tänä vuonna itse sain kesäloman syyskuulle.

ELi joo kyllä näen punaista jos minua VAADITAAN joustamaan tai naristaan takanapäin jos joka kerta ei joustaminen käy.

Vai oletko niin kateellinen meille lapselliseille, että tulet tänne purkamaan pahaa oloasi?

Ei ole meidän syy, jos kukaan mies ei ole halunnut suhun siemeniään laskea.

hän narisee miten häntä ei enää pyydetä samalla tavalla kylään kuin muita kavereita lapsineen. No, seuraavana päivänä sitten soitin ja pyysin tulemaan iltaa istumaan meille, oli sunnuntai-ilta. Lapsettomalle ystävälleni ei käynyt koska HÄNELLÄ OLI NIIN MIELENKIINTOINEN KIRJA KESKEN että halusi lukea sen loppuun.

Selvä, pidä kirjasi. Enpä itse koskaan kieltäydy menemästä ystävälle kylään siksi että mulla on kirja kesken.

mennä sinne esitykseen.

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu. Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Porvoon kauniissa syysillassa. Sit voit nukahtaa iltatorkuille ja kun heräät, päästät kissan ulos.

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu. Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Porvoon kauniissa syysillassa. Sit voit nukahtaa iltatorkuille ja kun heräät, päästät kissan ulos.

Yritin tänään koko päivän saada häntä suostumaan, vetosin lapsen hätään ja ahdinkoon mutta kun ei niin ei. Anteeksi, alan olla jo aika hysteerinen. Mitä ihmettä teen? Mietin että ilmoittautuisin huomenna sairaaksi mutta toisaalta nytkun kaikki tietävät tämän jutun niin kukaan ei uskoisi sitä.

Tahallasi aiheutat vastakkainasettelua ja ihan turhaa kinastelua ihmisten välillä. Nostosta nyt viimeistään paljastui ettei edes ole oikea tapaus. Tosi typerää.

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu. Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Porvoon kauniissa syysillassa. Sit voit nukahtaa iltatorkuille ja kun heräät, päästät kissan ulos.

Yritin tänään koko päivän saada häntä suostumaan, vetosin lapsen hätään ja ahdinkoon mutta kun ei niin ei. Anteeksi, alan olla jo aika hysteerinen. Mitä ihmettä teen? Mietin että ilmoittautuisin huomenna sairaaksi mutta toisaalta nytkun kaikki tietävät tämän jutun niin kukaan ei uskoisi sitä.

Eikö sulla ole KETÄÄN muita työkavereita joilta voisit kysyä? Jos ei, niin hyväksy että työkaverillasi on joku muu meno jota ei halua perua.

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu. Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Porvoon kauniissa syysillassa. Sit voit nukahtaa iltatorkuille ja kun heräät, päästät kissan ulos.

Yritin tänään koko päivän saada häntä suostumaan, vetosin lapsen hätään ja ahdinkoon mutta kun ei niin ei. Anteeksi, alan olla jo aika hysteerinen. Mitä ihmettä teen? Mietin että ilmoittautuisin huomenna sairaaksi mutta toisaalta nytkun kaikki tietävät tämän jutun niin kukaan ei uskoisi sitä.

Eikö sulla ole KETÄÄN muita työkavereita joilta voisit kysyä? Jos ei, niin hyväksy että työkaverillasi on joku muu meno jota ei halua perua.

Yhden työkaverini lapsi on siinä samassa harrastusryhmässä. Toisella on erityislapsi ja kolmas on myös iltavuorossa. Neljäs on tämä lapseton ja viides minä. Meitä on siis pieni tiimi.

Siis sinun tekemisesi ovat niin tärkeitä, mutta minun eivät, koska minulla ei ole lapsia? Katso peiliin.

Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu.

Tässä se taas nähdään miten itsekkäitä nykyajan lapsia hankkineet ovat!

Lapsettomallakin ihmisellä on menoja eikä hän ole niistä sinulle tilivelvollinen.

Miksi et kysynyt muilta? Olisihan joku lapsellinen voinut vaihtaa työvuoroa...

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu. Tuli todella paha mieli, kun itse olin lapseton, tuin ja ymmärsin työpiakkani pienten lasten vanhempia ja ajattelin että se on normaalia, mutta näköjään ei... :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Porvoon kauniissa syysillassa. Sit voit nukahtaa iltatorkuille ja kun heräät, päästät kissan ulos.

Yritin tänään koko päivän saada häntä suostumaan, vetosin lapsen hätään ja ahdinkoon mutta kun ei niin ei. Anteeksi, alan olla jo aika hysteerinen. Mitä ihmettä teen? Mietin että ilmoittautuisin huomenna sairaaksi mutta toisaalta nytkun kaikki tietävät tämän jutun niin kukaan ei uskoisi sitä.

Eikö sulla ole KETÄÄN muita työkavereita joilta voisit kysyä? Jos ei, niin hyväksy että työkaverillasi on joku muu meno jota ei halua perua.

Yhden työkaverini lapsi on siinä samassa harrastusryhmässä. Toisella on erityislapsi ja kolmas on myös iltavuorossa. Neljäs on tämä lapseton ja viides minä. Meitä on siis pieni tiimi.

Ei muuta kuin hyväksyt tilanteen.

vuoronvaihtoa vain LAPSETTOMALLE. Miksi ihmeessä ei yhtä hyvin lapsellisille?

että ap nousi ihmiskunnan ylimystöön, kun häntä hoideltiin kerran tulostavoitteellisesti. Älä siis kyseenalaista, ole vaan ihan hissukseen. Hän on niitä maailman ensimmäisiä naisia joista on koskaan tullut äitejä ja kaikkien muiden tehtävä on nyt palvoa häntä ja hänen perhe-elämäänsä. Älä kysele. Muut eivät ole yhtään mitään. Eivät oikeastaan edes ihmisiä, varsinkin jos ovat sinkkuja ja tai jostakin syystä lapsettomia. On vain hän, hän, hän ja ne hänen lapsensa. Tajuatko sä nyt jo jutun ytimen??

kun kehtasin epäillä ap:n motiiveja.

Ennen oli periaatteena, että lapset olivat koko yhteiskunnan lapsia ja lapsettomat tädit, enot jne. auttoivat vanhempia kasvatustaakassa. Nykyään kaikkien pitää huolehtia itse itsestään. KErron esimerkiin omalta työpaikaltani (tapahtui tänään): lapseni harrastuksessa on näytös ensi viikolla ja minulla on merkitty työvuoro sille illalle. Ehdotin työtiimini lapsettomalle että hän vaihtaisi vuoron kanssani, jotta pääsisin sinne esitykseen ksoka se olisi lapselle todella tärkeää. Hänelle ei käy! Ilmoitti vain tylysti, että hänellä on menoja eikä onnistu.

. :/

Huomenna se näytös on, eikä se itsekäs lehmä vieläkään suostu vaihtamaan vuoroaan! Ei edes perustele, sanoo vaan ettei hänelle käy, on muuta menoa. Mitä muuta menoa voi LAPSETTOMALLA olla? Yritin puhua esimiehelle mutta hänen mukaansa hän ei voi tilanteelle oikein mitään. Auttkaa nyt mammat, mitä teen?

Siis yllä oleva kommentti viimeistään paljasta tämän olevan provo. Lopettakaa vaahtoaminen :)

Anteeksi mutta minun mielestäni pikemminkin sinä olet itsekäs. Ei voi olettaa että kaikki lapsettomat pystyvät aina jeesaamaan. En minäkään ottaisi vuoroa jos minulla olisi esimerkiksi vuosipäivä, aika lääkärille tai muuta tärkeää. Ehkä pääset joskus myöhemmin lapsesi näytökseen.

Ei minunkaan vanhempani aina päässeet katsomaan koulunäytelmiä ym. mutta ei se mitään pahoja henkisiä vaurioita ole aiheuttanut. Ehkä kersana tuommoiset jutut tuntuu hieman pahalta, mutta vanhempana (normaali) ihminen sen ymmärtää ettei aina kerkeä joka paikkaan.

että meidän menomme eivät ole paskankaan arvoisia ja aina juuri meidän pitäisi joustaa, koska lapsellisten menot on olevinaan aina ja automaattisesti tärkeämpiä kuin meidän!



Kyllä, minä joustan toisinaan omasta halustani, jos oma menoni ei ole niin kovin tärkeä, mutta toisinaan en voi tai halua, ja sen pitää olla myös ihan ok. Ei lapsettomuus voi automaattisesti tarkoittaa että kaikkien työpaikan lapsellisten hankalien aikojen tuuraaja! Muutenkin me lapsettomat joudumme ottamaan esim. lomamme usein kummallisiin aikoihin, koska lasten vanhempien on pakko saada lomansa koulujen loma-aikoihin. Esim. tänä vuonna itse sain kesäloman syyskuulle.



ELi joo kyllä näen punaista jos minua VAADITAAN joustamaan tai naristaan takanapäin jos joka kerta ei joustaminen käy.

Olen ajatuspuolella samoilla linjoilla kuin sinä. Mutta minkäs sille mahtaa, tällaista elämä nykyään on.

Työkaverillasi oli meno jo sovittuna, ei tosin liittynyt lapseen tai mistäs sä tiedät jos vaikka kummin velvollisuus kutsui.

jos vaikka seurustelukumppani on loukkaantunut tai sairastunut vakavasti tai äiti tai isä joutunut sairaalaan tms.



Tai jos hän on vaikka hankkinut liput teatteriin sille illalle.